Työttömyyden väheneminen antaa väärän kuvan, koska työllisten määrä ei ole kasvanut

Kuuleha sie poeka, eiköhän nuo 42-43 syntyneistä suurin osa ole ollut jo työelämästä syrjässä jo jonkun aikaa, joko saneerattuina tai omaehtoisesti syrjään siirtyneinä.

On toki poikkeuksiakin, kuten oma isäni, joka on 64 ja jota työantaja ei haluaisi laskea pois vielä vuodenkaan kuluttua.

Riippuu varmaan aika pitkälti terveyden ohella ammatillisista kyvyistä ja motivaatiosta.

samaa mieltä, mutta viestin sisältö vaati tarkennusta, sanoo eläköitymisexpertti

Eiköhän tuo kuulu luonnolliseen elämänkiertoon, että ikäihmiset astuvat työelämästä syrjään ja antavat paikkansa nuoremmille.

Ja sehän on kertakaikkisen hieno uutinen, mikäli yhden eläkkeelle siirtyneen ikäluokan sijalle voi astua paitsi yksi kokonainen nuori ikäluokka myös iso joukko näiden ikähaitarin ääripäiden välissä olevia ihmisiä, jotka ovat olleet työttöminä. Näin kuluneen vuoden aikana on käynyt.

Vaikka julkistalouden rahoituksen kannalta tilanne ei korjaantuisikaan, emmeköhän me kaikki maksa samoilla veroilla mieluummin vanhuksille eläkkeitä kuin työpaikkaa odottaville nuorille ja keski-ikäisille työttömyyskorvauksia.

Sitä paitsi julkistalouden kustannuksia laskiessa pitää muistaa, että vaikka eläkkeet ovat suurempia kuin työttömyyskorvaukset, jälkimmäisten saajat ovat useimmiten perheellisiä ja heille pitää maksaa noiden korvausten lisäksi muita etuuksia, jotta kykenevät elättämään lapsensa.

Kansantaloudelle nuorempien astuminen eläkkeelle siirtyneiden tilalle on jo paljonkin edullisempaa. Nuorempien työntekijöiden työteho ja työssä jaksaminen on tavallisesti paremmalla tasolla. Olletikin, kun heitä ei ole totutettu elämään vuosikausia ilman työpaikkaa.