ja olennainen kysymys oli se, että halusiko hän olla yhdessä enemmän vai vähemmän aikaa arkisin. Oli niin vaikeaa ajatella monia uusia asioita ja toisaalta yhdessä nukkuminen jonkun toisen kanssa olisi voinut olla mukavaa työpäivän jälkeen, kun olisi oppinut tuntemaan kunnolla. Mutta mitä tulevaisuus toisi tullessaan kun ikää tulisi enemmän. Hoitajaksi ryhtyminen ei ollut ensimmäisenä haaveissa. Olisiko enää ollut mahdollista sopeutua arkiseen yhdessä olemiseen, jonkun toisen tapoihin elää ja siinä kohdassa sisäinen ääni sanoi ei.
Muisteltiin niitä aikoja
ajatustenpurkamista
050
0Äänestä
Muut lukivat myös
Odottaa vastausta
Näihin keskusteluihin ei ole vielä vastattu. Ole ensimmäinen.
Vastaukset
Vanhimmat
Ei vielä vastauksia
Aloittaja odottaa vastauksia. Kerro oma näkemyksesi ensimmäisenä.