3.1. klo 04:00
Elämää soten jälkeen: mitä muutokset tarkoittavat kuntien tietohallinnoille?
Jaa artikkeli
Facebook
Twitter
LinkedIn
Google
Sähköposti
Kurkista kahden vuoden päähän tulevaisuuteen. Näet Suomen, joka on tekemässä yhden historiansa suurimmista kunta- ja hallintorakenteen uudistuksista. Soten vaikutukset ovat valtavat ja koskettavat satojentuhansien ihmisten työtä ja kaikkien kansalaisten palveluja. Uusien kuntien on kyettävä täyttämään laissa määritellyt tehtävät, vaikka resursseista puolet leikkaantuu pois.
Näetkö kunnanjohdossa hermostusta, kun sote sitten tupsahtikin syliin? Vaiko levollisuutta, sillä muutoksen vaatimukset on tiedostettu ja kaikki voitava valmistautuminen on hoidettu huolella?
Katso seuraavaksi kuntalaisia. Mitä muutos merkitsee Matti ja Maija Korhoselle, jotka lapsineen asuvat kunnassa? Mediasta on luettu sotesta kyllästymiseen saakka ja on paljon sellaista, mitä muutoksessa ei ihan ymmärrä. Toisaalta, miksi kuntalaisen pitäisikään? Korhosten perheen näkökulmasta hallinnollisia yksityiskohtia tärkeämpää on se, että elämä rullaa vuodenvaihteen 2018-2019 jälkeen kuten ennenkin. Jälkikasvu Korhonen käy koulua, juoksee harrastuksissa ja etsii kesätöitä. Perhe pääsee lääkäriin tarvittaessa, eikä hammaslääkäriaikaakaan tarvitse odottaa puolta vuotta.
Toisin kuin kuntapäättäjät, perhe Korhonen ei arjessaan keskity ajattelemaan, että käsillä on suurin kuntarakenteen muutos sitten Tsaarin ajan.
Tietohallinnon on lunastettava ratkaisijan rooli
En yhtään halua vähätellä kunnanjohdon paineita. Kunnat eivät ole olleet näin suuressa muutostilanteessa koskaan aiemmin. Kuinka on mahdollista onnistua?
Yksi asia on varma: Ei auta, että yrittää toimia vähemmillä resursseilla samalla tavalla kuin ennen. Ei tule onnistumaan. Koko toiminta on ajateltava uusiksi. Nyt viimeistään tietohallinnon on noustava ratkaisijan asemaan, sillä teknologian älykäs hyödyntäminen on ainoa tapa tuottaa tarvittavat palvelut käytettävissä olevilla resursseilla.
Nyt viimeistään IT:n on oltava mahdollistaja, eikä digitalisaatio ole enää etäinen hypesana. Perus-IT:llä ei pitkälle pötkitä, kun pitäisi ponnistaa täysin uudelle tasolle palveluissa. Ratkaisun avaimet löytyvät siitä, että kunnat hahmottavat tietohallintonsa roolin ja mahdollisuudet: mitä tämänkokoisessa kunnassa kannattaa tehdä itsenäisesti, mitä yhdessä muiden kanssa?
Erikokoisten kuntien tietohallinnoilla erilaiset vaihtoehdot
Soten edellyttämien muutosten toteuttaminen on kuntien omalla vastuulla. Tarpeellisten asioiden toteutumisesta on huolehdittava, mutta olennaista on, ettei kaikkea tarvitse tehdä itse.
Pienen kunnan kannattaa miettiä, miten saada itselleen parasta ammattitaitoa omistamatta itse resursseja? Onko mahdollista muiden pienten kanssa jakaa yhteinen tietohallinnon vetäjä ja ostaa ICT:tä palveluna?
Keskikokoisen kunnan haasteena on ratkaista, mitkä palvelut ovat sellaisia, jotka toteutetaan itse. Mitä kannattaa ostaa muualta?
Suuret kunnat tulevat kehittämään suurimmat kunnalliset ratkaisut, joista kaikki kunnat hyötyvät. Niiden on varmistettava, että ne kykenevät houkuttelemaan ja pitämään kiinni parhaista osaajista.
Lähitulevaisuuden uudet innovaatiot syntyvät ekosysteemissä, jossa perinteiset yritykset, kansalaiset ja start-upit ovat vahvassa vuorovaikutuksessa ja julkinen hallinto osallistuu kehitykseen. Esimerkiksi EU:n Open & Agile Smart Cities -hanke kerää 19 maasta yli 100 kaupunkia yhteiseen innovointiin. Suomen parhaiden osaajien on oltava tällaisissa hankkeissa mukana. Näin emme ainoastaan tehosta julkista hallintoamme, vaan myös synnytämme uutta, menestyvää suomalaista liiketoimintaa, joka voi kansainvälistyä ja kasvattaa kansantuloamme.
Uudet oppimisympäristöt, digitalisoituva maankäyttö ja älyliikenne ovat mielenkiintoisia esimerkkejä, joissa suuret kunnat ja parhaat osaajat ovat välttämättömiä onnistumisen edellytyksiä. Keskinkertaisuudella Suomi ei pärjää eikä julkinen hallinto pysty säilyttämään hyvinvointijärjestelmäämme.
Ratkaisu omissa käsissä
Vaikka sote koettelee tietohallintoa, se tarjoaa valtavan uudistumisen mahdollisuuden: valtion määräämät pelisäännöt on hyväksyttävä ja sen jälkeen nähtävä, että haasteen lisäksi ratkaisukin on omissa käsissä.
Oli kunta minkäkokoinen tahansa, muutokset ovat niin suuria, ettei yksin selviä. Yhdessä tekemisessä on voimaa. Sote pakottaa kunnat perustehtäviensä äärelle: tuottaa hyvinvointia ihmisille ja elinvoimaa taloudelle, vaalia perinteitä ja yhteisöllisyyttä. Toivon, että kun katsomme vielä pidemmälle tulevaisuuteen, vaikkapa vuodenvaihteeseen 2025, näemme, miten hallinnollinen hämmennys on muuttunut kyvyksi oppia muilta ja antaa muille.
Peräänkuulutan Suomeen lisää onnistuneiden käytäntöjen jakamista – olivat onnistumiset sitten missä mittakaavassa tahansa. Erinomainen esimerkki muutoksen edellyttämästä yhteishengestä löytyy piskuisesta Iitin Vuolenkosken kylästä, joka kyläläisten sinnikkään asenteen ansiosta työllisti n
Elämää soten jälkeen: mitä muutokset tarkoittavat kuntien tietohallinnoille?
Jaa artikkeli
Sähköposti
Kurkista kahden vuoden päähän tulevaisuuteen. Näet Suomen, joka on tekemässä yhden historiansa suurimmista kunta- ja hallintorakenteen uudistuksista. Soten vaikutukset ovat valtavat ja koskettavat satojentuhansien ihmisten työtä ja kaikkien kansalaisten palveluja. Uusien kuntien on kyettävä täyttämään laissa määritellyt tehtävät, vaikka resursseista puolet leikkaantuu pois.
Näetkö kunnanjohdossa hermostusta, kun sote sitten tupsahtikin syliin? Vaiko levollisuutta, sillä muutoksen vaatimukset on tiedostettu ja kaikki voitava valmistautuminen on hoidettu huolella?
Katso seuraavaksi kuntalaisia. Mitä muutos merkitsee Matti ja Maija Korhoselle, jotka lapsineen asuvat kunnassa? Mediasta on luettu sotesta kyllästymiseen saakka ja on paljon sellaista, mitä muutoksessa ei ihan ymmärrä. Toisaalta, miksi kuntalaisen pitäisikään? Korhosten perheen näkökulmasta hallinnollisia yksityiskohtia tärkeämpää on se, että elämä rullaa vuodenvaihteen 2018-2019 jälkeen kuten ennenkin. Jälkikasvu Korhonen käy koulua, juoksee harrastuksissa ja etsii kesätöitä. Perhe pääsee lääkäriin tarvittaessa, eikä hammaslääkäriaikaakaan tarvitse odottaa puolta vuotta.
Toisin kuin kuntapäättäjät, perhe Korhonen ei arjessaan keskity ajattelemaan, että käsillä on suurin kuntarakenteen muutos sitten Tsaarin ajan.
Tietohallinnon on lunastettava ratkaisijan rooli
En yhtään halua vähätellä kunnanjohdon paineita. Kunnat eivät ole olleet näin suuressa muutostilanteessa koskaan aiemmin. Kuinka on mahdollista onnistua?
Yksi asia on varma: Ei auta, että yrittää toimia vähemmillä resursseilla samalla tavalla kuin ennen. Ei tule onnistumaan. Koko toiminta on ajateltava uusiksi. Nyt viimeistään tietohallinnon on noustava ratkaisijan asemaan, sillä teknologian älykäs hyödyntäminen on ainoa tapa tuottaa tarvittavat palvelut käytettävissä olevilla resursseilla.
Nyt viimeistään IT:n on oltava mahdollistaja, eikä digitalisaatio ole enää etäinen hypesana. Perus-IT:llä ei pitkälle pötkitä, kun pitäisi ponnistaa täysin uudelle tasolle palveluissa. Ratkaisun avaimet löytyvät siitä, että kunnat hahmottavat tietohallintonsa roolin ja mahdollisuudet: mitä tämänkokoisessa kunnassa kannattaa tehdä itsenäisesti, mitä yhdessä muiden kanssa?
Erikokoisten kuntien tietohallinnoilla erilaiset vaihtoehdot
Soten edellyttämien muutosten toteuttaminen on kuntien omalla vastuulla. Tarpeellisten asioiden toteutumisesta on huolehdittava, mutta olennaista on, ettei kaikkea tarvitse tehdä itse.
Pienen kunnan kannattaa miettiä, miten saada itselleen parasta ammattitaitoa omistamatta itse resursseja? Onko mahdollista muiden pienten kanssa jakaa yhteinen tietohallinnon vetäjä ja ostaa ICT:tä palveluna?
Keskikokoisen kunnan haasteena on ratkaista, mitkä palvelut ovat sellaisia, jotka toteutetaan itse. Mitä kannattaa ostaa muualta?
Suuret kunnat tulevat kehittämään suurimmat kunnalliset ratkaisut, joista kaikki kunnat hyötyvät. Niiden on varmistettava, että ne kykenevät houkuttelemaan ja pitämään kiinni parhaista osaajista.
Lähitulevaisuuden uudet innovaatiot syntyvät ekosysteemissä, jossa perinteiset yritykset, kansalaiset ja start-upit ovat vahvassa vuorovaikutuksessa ja julkinen hallinto osallistuu kehitykseen. Esimerkiksi EU:n Open & Agile Smart Cities -hanke kerää 19 maasta yli 100 kaupunkia yhteiseen innovointiin. Suomen parhaiden osaajien on oltava tällaisissa hankkeissa mukana. Näin emme ainoastaan tehosta julkista hallintoamme, vaan myös synnytämme uutta, menestyvää suomalaista liiketoimintaa, joka voi kansainvälistyä ja kasvattaa kansantuloamme.
Uudet oppimisympäristöt, digitalisoituva maankäyttö ja älyliikenne ovat mielenkiintoisia esimerkkejä, joissa suuret kunnat ja parhaat osaajat ovat välttämättömiä onnistumisen edellytyksiä. Keskinkertaisuudella Suomi ei pärjää eikä julkinen hallinto pysty säilyttämään hyvinvointijärjestelmäämme.
Ratkaisu omissa käsissä
Vaikka sote koettelee tietohallintoa, se tarjoaa valtavan uudistumisen mahdollisuuden: valtion määräämät pelisäännöt on hyväksyttävä ja sen jälkeen nähtävä, että haasteen lisäksi ratkaisukin on omissa käsissä.
Oli kunta minkäkokoinen tahansa, muutokset ovat niin suuria, ettei yksin selviä. Yhdessä tekemisessä on voimaa. Sote pakottaa kunnat perustehtäviensä äärelle: tuottaa hyvinvointia ihmisille ja elinvoimaa taloudelle, vaalia perinteitä ja yhteisöllisyyttä. Toivon, että kun katsomme vielä pidemmälle tulevaisuuteen, vaikkapa vuodenvaihteeseen 2025, näemme, miten hallinnollinen hämmennys on muuttunut kyvyksi oppia muilta ja antaa muille.
Peräänkuulutan Suomeen lisää onnistuneiden käytäntöjen jakamista – olivat onnistumiset sitten missä mittakaavassa tahansa. Erinomainen esimerkki muutoksen edellyttämästä yhteishengestä löytyy piskuisesta Iitin Vuolenkosken kylästä, joka kyläläisten sinnikkään asenteen ansiosta työllisti n
Vastaukset 23
Vanhimmat
suomeksi; Kuntain dikitalisointi ulkoistetaan, kansakoulupohjaiset kuntahallinnot ei pysty eikä edes(kj) ajatuksen tasolla voi vaatia pystyvän, huomisen nuorissa kyllä löyttyy, mutta ei ensi hätään, suuret kuntahallinnon dikidalisointi rakenne-kuviot on pakko ulkoistaa, mutta sehän ei ole uusi asia, hommat kyllä hoituu, jos rahat riittää.
ITC yhtiöitten eldorado odottaa a´la Sipilä!
Eikös koko sote siirry maakunnalle, mutta Attendo jatkaa kaikesta huolimatta Kärsämäellä, joten mikään ei meillä muutu.
kunnankassasta+siirtyy+myös+Sote-rahat+maakuntaan+n.60%,+mutta+sinun+veroilla+jää+maksettavaksi+kaikki+muu+mitä+kunnalla+on+nykyisinkin+kontollaan+ja+seon+pitkä+lista,+kerjuulle+jouvut+jos+v-apuja+ei+tule,+maakunnalta+ei+heru+latin+latia+kunnalle+apuja,+se+apu+oli+siinä+kun+vei+soten+ja+rahat
ja jos v- apuja ei tule veroja on korotettava, kerjuulle jout sittenkin.
Kärsämäki on veroja nostellut säästeliäästi, joten sieltä on helposti otettavissa ainakin yksi miljoona. Sijoitus - salkku on tuottanut hyvin, joten sieltäkin on nopesti saatavilla joku miljoona työllistämiseen eli tukemalla yrityksiä.
kämäen k-öyrinhinta 21,75, vain 8 kunnassa korkeampi, keskm. kuntain öyrin hinta on 19,86, sijoitus salkku on hyvä ja olla, mutta kysymys kuuluu onko sitä käytetty ja jos niin mihin ja paljonko?, hieman epäilyttää valtuuston yritysystävällisyys rahassa, paitsi yksit.terv.palvelua kohtaan,
jos maakunta vie soterahat örinhintas tipahtaa noin 13,05 mutta se "halpuus on harhaa ja suht. sama "21,75 soten jälkeiseen kuntavelvoitteitten vastuuseen ja maksuihin.
mitä meillä oli leivällä ennen Sipilää?
paksua Alkkiolaista voita!
vanhallakaan kuntajohtamisella ei enää viimeiset 10 vuotta ole mennyt kuin lautakasamatinhallinnolla, miten näillä nykyisillä voi vaatia uudessa kuntakentässä yhtään mitää, muuta kuin kokouspalkkiot.
ponottajat= punottajat
sori, lurps !
pyhäjokiseudussa oli taas haastattelu kunnanvaltuutetuista tuttuja lampaita oli taas päässyt mukaan yhteistyöllähän ja neuvottelemalla täällä on asiat hoidettu oli taas ryhmätkin valittu oikein taitaa vaalit olla tulossa.
Olihan valinnat heh heh. Kepuleirin edustajia jokainen näitä hyvän yhteistyön ja neuvottelutaidon lainkuuliaisia esimerkkejä. Yhteistyö jokaisen kohdalla kun tarkoittaa sitä, että heidän ehdoillaan mennään ja joka ei siihen "yhteistyöhön" alistu huonosti käy. Malliesimerkkejä miten kuntalaisten tahtotiloja kuunnellaan ja toimitaan sen mukaisesti. Tai siis juurikin päinvastoin. Hällä väliä mielenosoituksista adresseista tms. yli kävellään ja nauretaan perään. Juuri niitä jotka ovat käräjöineet kaikkia vastaan ja valtion pitänyt toimiin puuttua siinä ne neuvotteluthalut ja yhteistyöt lyhytkäisesti. Hyvä on kuntavaaleihin lähteä keskustan nimissä lopuillaan olevan kauden mennessä pääasiassa kepujen kuntayhtymiä ja puitelakeja yms. vastaan tapellessa. Hallintokulttuuri tasolla jossa paremmaksi pistää vain pyhäjärvi. Vielä huonompi maine kuin kärsämäkisillä.
Poliittiset ryhmät kärsämäellä ovat löytäneet toisensa - se hyvä. Vastarannan "kiiskiä" ei todellakaan nyt kärsämäki kaipaa.
kukas seon vastarannan kiiski ollut?
siis Oulun Eteläinen Chikaago
hyväveljet kehuu toisiaan mitä hyvää on kärsämäellä tapatunut 4 vuoden aikana montako kärsämäkistä on töissä lujapetonilla montako tulee patteri murskaamolle eiköhän niitä työpaikkoja ole kadonnut enemmän kuin tullut nämäkepuisännät valittaa valtuustossa miten meillä on raskasta kun pitää väliin käydä itsekin navetassa kun lomittaja ei joka paikkaan ennätä.
onhan+se+hyväveljien+ansioksi+lasketta+se,+että+viimenkin+oppivat+ettei+pidä+tulijoita+tyssätä,+kun+miljoonien+velalla+ja+epäonnistuneella+k-johtamisella+on+tyhjiä+tiloja+syntynyt+naapurikunnan+innovaatiolle+sitä+täyttää,+enemmäkin+sopisi+tulla,+nyt+ei+enää+70+v+"harjoittelun+jälkeen+ja+satojen+miljoonien+tyssäyksien,+enää+ole+väliä+vaikka+tulevat+ei+täytäkkään+100%+Alkkiolaisuuden+aatetta,+eikä+vaadita+enää+samaa+virrennumerota,+ehkäpä+jopa+ei+enää+wirsikirjaakaan.
Mukavia ovat kun itse potkivat väkeä kortistoon koululta kun lattiat oli liian puhtaita ja terveyskeskuksesta. Jättivät kertomatta miten monta kepuvirkaa sen jälkeen perustivat kun ensin potkuja jakelivat mitä naurettavimmilla tekosyillä. Noh, onneksi tulee maakunnat saavat maistaa omaa lääkettä
tämä käkisen kunnan viimeiset 4v ristinkanto wia- appiaa golkatalle on kämäen kuntahistorian, jopa koko- suomen kuntakentässä, merkittävä rahassa ja imagossa
katsokaa kärsä keput miten Reisjärvellä on hoidettu kunnan asioita kärsä keput on kylvänyt revon rahoja taivaan tuuliin Reisjärvellä on hoidettu kuntaa oikein taitaa olla tulossa vielätehdas joka työlistää 30kymmentä henkilöä.
kärsälle sotien jälkeen esm pohjolan maitokin, mutta kun siinois ollu jopa kommunistiä solisoliraateista puhumattakaan työntekijöinä, niin ei se käy, siittävät lisää vasemmalle kääntyjiä.