Mikä on karvialaisten perinneruoka? Mitä yleensä tarjotaan häissä ja hautajaisissa tai muissa pidoissa?
Laittakaahan pieni ohje perinneruuastanne tai juomasta tänne meidän muidenkin kokeiltavaksi.
Laittakaahan pieni ohje perinneruuastanne tai juomasta tänne meidän muidenkin kokeiltavaksi.
Vastaukset 12
Vanhimmat
kliimppisoppa ja kalija. Kumpaakaan en osaa tehdä enkä edes opettele, niin iljettäviä ne ohrajauhoklimpit on keitetyn lihan suurusteena. Karvialaisilta taitaa vain rusinat puuttua sopasta.
Sahtia on aina ja kaikkialla!
joo, häissä ja hautajaisissa.
Hikikurkut. Jumpataan rajusti elmukelmuun kääriytyneenä ja kerätään hiki talteen ämpäriin. Sitten kurkut sekaan ja kansi tiukasti kiinni. Parin vuoden kuluttua herkku on valmista syötäväksi.
sianpääsyltty
Kysy marttayhdistykseltä.Martat tietää.
Onko se jokin hyvä-sisar-järjestö jolla salaista tietoa
Marttoihin voi kyllä liittyä vaikka heti menisit martat.fi ottavat toimintaan mielellään uusia!
Eiköhän täällä ole pitopöydän asiantuntijoita vanhat pitokokit joilta kysyä, talouskaupan perintöä jne kun kyselee niin tietoa löytynee
googlaamalla löytyy ruokaohjeita. Itselläni on lisäksi perinneruokakirjoja.
Mutta jokaisessa pirtissä on ollut omat perinneruokansa, siihen Marttat tuskin osaavat sanoa mitään. Sitäpaitsi oletko itse käynyt Marttojen sivustoilla? Ruoka-ohjeet ovat samaa mitä muuallakin täällä netissä.
Jos Kurikkalaisten perinneruoka on kropsu, Oulussa rössypottu...niin mikähän se on Karviassa? Kaljavelli vai jotain muuta?
Marttana osaaat varmasti kertoa.
mieluute liemiruokaa sitä on heleppo oksentaa
Ihan perinteistä pitopöytääkö haet? Paistit ja laatikot (loorat) ja sillit ja sallat. Sahtia ja kirkasta viinaa. Tuo siis vallalla vielä 90-luvullakin, nykyään jo modernisoitu ja kalojakin lisätty. Klimppisoppa on arkiruoka, toiset syö, toiset ei ja enempi pohojalaanen.....
Joskus olen itsekin miettinyt, mitä Karviassa on syöty noin parisataa vuotta sitten? Ne jotka ovat asuneet järvien rannalla ovat hyödyntäneet järvikalaa. Mummo joskus kertoi miten jopa särkeä suolattiin talven varalle perunoiden höystöksi kun muuta ei ollut. Nälkävuosina se suolakala oli tärkeämpää monelle kuin nyt arvataankaan. Silloin ei puhuttu roskakalasta, kuten nyt vaan kaikki ruoka oli arvokasta.
Muistan myös miten mummo kertoi, kevään ensimmäisistä nokkosista, joista tehtiin pinaattikeiton tapaista keittoa ja villivadelman lehdistä keitettiin teetä.
Mitä söivät ne jotka eivät asuneet järven tai joen rannalla? Oliko riista, jänikset ja linnut heidän ruokavaliotaan?
Mummo myös kertoi siitä kun syksyllä tapettiin sika, miten siitä hyödynnettiin kaikki. Verestä tehtiin verilettuja ja palttua sekä verimakkaraa. Luut käytettiin luusoppaa varten ja sisälmykset kuten maksa, munuaiset ja sydän käytettiin hyödyksi. Suolet käytettiin makkaran tekoon ja keuhkot ja mahalaukku ym. pääsivät ns. sisälmyssoppaan, jota keitettiin tunti tolkulla. Perunaa ja juurikasveja, etenkin naurista ja lanttua käytettiin paljon. Muistan miten mummo teki joskus "perunavelliä" vanhasta perunamuusista. Mutta nykyajan muunnoshan siitä on peruna-purjososekeitto. :)
Niin...näistä suolakaloista tehtiin silakkalaatikon tapaista laatikkoa johon laitettiin tuota suolakalaa ja läskiä.
Olisikohan kenellään muilla samankaltaisia ruokamuistoja?
Joka talossa oli oma leipäjuuri, mutta olisiko kenellään hyvää ohjetta miten tehdään vanhanaikaisessa leivinuunissa, kunnollinen ohrakakko, karvialaisella ohjeella?