- täytä alkuunkaan vaatimuksianne, uutena tai jo asuttuna asuntoon muutettuanne, tai että ongelmia alkaa tulla myöhemmin ja korjaukset ja pyynnöt ja ilmoitukset ohitetaan mitään sanomatta ja tekemättä.
Tässä artikkeli ja esimerkki yhdestä vaikeimmasta mitä saattaa sattua, ja voi viedä aikaa jos varojakin kunnes asia ratkeaa!
vaikka kysymys olisi "vain" vuokra-asunnoista yms. - joista aso-asuminen ei poikkea juridisesti tai muutenkaan voi tilanne olla samankaltainen muuallakin!
_______________
HS:n pitkä artikkeli josta tässä otos.
http://www.hs.fi/koti/art-2000005072240.html
Vettä valui asuntoon kuusi vuotta – taloyhtiö korjasi katon kunnolla vasta hovioikeuden määräyksestä
Asumisesta riidellään yhä useammin oikeudessa vaikka sovittelu tulisi jopa kymppitonneja halvemmaksi. Kotivakuutuksen oikeusturvavakuutus korvaa kustannuksia yllättävän vähän.
Kira Gronow HS
Julkaistu: 5.2. 2:00 , Päivitetty: 6.2. 10:08
Kerrostaloasunnon kylpyhuoneessa valui vettä rakenteisiin. Kylpyhuone oli alkuperäisessä kunnossa. Monissa muissa asunnoissa osakkaat olivat itse remontoineet märkätilansa vuosien varrella.
Taloyhtiö ei suostunut maksamaan vesivahingon korjauksia. Muita asukkaita kismitti se, että he olivat maksaneet kylpyhuoneremonttinsa omasta pussistaan, eivätkä he olisi halunneet korvata yhden osakkaan vesivahinkoa taloyhtiön rahoista.
Vesivahinkokodin omistaja remontoi kylpyhuoneen lopulta omalla kustannuksellaan. Kuluista riideltiin käräjäoikeudessa. Tapaus ratkesi osakkaan hyväksi. Taloyhtiö joutui maksamaan kylpyhuoneen korjauskulujen lisäksi omat ja osakkeenomistajan oikeudenkäyntikulut, yhteensä lähes 60 000 euroa.
Kristel Pynnönen
”Asia oli tuomioistuimen mielestä yksiselitteinen, sillä kylpyhuoneiden korjausvastuu kuuluu taloyhtiölle”, kertoo apulaispäälakimies Kristel Pynnönen Kiinteistöliitosta.
Kylpyhuoneriidat ovat tyypillisiä tapauksia, joista osakkaat ja taloyhtiöt käyvät oikeutta. Muita tavallisia kiistelynaiheita ovat häiritsevän elämän viettäminen ja autopaikat, Pynnönen kertoo.
”Autopaikkojen jakamisessa kinastellaan, miten yhdenvertaisuus siinä toteutuu.”
Sähköautoista seuraa uudenlaisia riitoja. ”Jos taloyhtiöön tulee sähköautojen latauspiste, voidaan kiistellä siitä, kuka maksaa sähköstä. Aurinkopaneeleissa riidellään siitä, mihin niitä saa asentaa.”
Jaana Sallmén
Isännöintiliiton lakiasiantuntijan Jaana Sallménin mukaan myös kustannusten jaosta tulee usein kinaa etenkin korjaushankkeissa. Lisäksi riitaa voi syntyä osakkaan muutostöistä.
Sallmén kertoo esimerkin: Osakas teettää kylpyhuoneremontin omalla kustannuksellaan. Muutaman vuoden päästä ilmenee kosteusvaurio, jonka syyksi osoittautuu virheellisesti toteutettu vedeneriste. Yhtiö vaatii korjauskuluja osakkaalta, joka ei halua maksaa niitä.
Asianajotoimisto Evershedsissä työskentelevä Timo A. Järvinen on erikoistunut kiinteistöalan juridiikkaan ja ollut mukana laatimassa uutta asunto-osakeyhtiölakia. Järvinen on törmännyt pitkällä asianajourallaan monenlaisiin taloyhtiöriitoihin.
”Suomessa on lähes satatuhatta asunto-osakeyhtiötä ja niihin mahtuu kaikenlaista.”
Pahimmillaan paritalon toinen osakas on hakenut toiselle lähestymiskieltoa. Järvinen on käsitellyt myös lukuisia suihkuun nukahtamisia, joissa nukkuja on keksinyt aiheuttamalleen vesivahingolle mitä mielikuvituksellisempia syitä.
”Kerran asukas väitti, että hän on unissakävelijä ja oli kävellyt suihkuun unissaan. Hankimme alan erikoislääkäriltä lausunnon. Hän totesi, että selitys ei ollut tässä asiassa uskottava. Riita sovittiin heti.”
Järvisen mukaan yleisimmät kiistat liittyvät korjausvastuuseen, ja usein konfliktit kasautuvat pieniin taloyhtiöihin.
Tyypillisiä oikeustapauksia on kahdentyyppisiä. Osakas saattaa nostaa moitekanteen taloyhtiötä vastaan moittiakseen yhtiökokouksen päätöstä. Kokouksessa on voitu esimerkiksi tehdä päätös asiassa, jossa joku on ollut esteellinen. Moite pitää tehdä kolmen kuukauden aikana.
Toinen tyypillinen tilanne on se, että osakas haastaa taloyhtiön oikeuteen ja vaatii korvauksia esimerkiksi siitä, että jotain ei ole korjattu lainkaan tai korjausta on viivytelty.
Tapaus ratkesi vasta hovioikeudessa.
Järvinen kertoo tapauksesta, jossa ylimmän kerroksen osakas oli vuokrannut asuntonsa. Talon katto vuosi, mutta taloyhtiö ei korjannut kattoa vaan ainoastaan maalasi asunnon sisäkaton. Näin tapahtui useita kertoja.
Asunnon omistaja oli lääkäri. Hän huomautti taloyhtiölle, että jos yläpohja kastuu, kosteusvauriosta voi seurata asunnon asukkaille terveydellistä haittaa. Taloyhtiö ei reagoinut, ja vuokralaiset muuttivat lopulta pois.
”Kattoa ei korjattu kunnolla, ja huoneisto oli tyhjillään kuusi vuotta. Omistaja vei asian oikeuteen. Lopulta taloyhtiö joutui maksamaan osakkaalle menetetyt vuokratulot kuuden vuoden ajalta”, Järvinen kertoo.
Tapaus ratkesi osakkaan hyväksi kuitenkin vasta hovioikeudessa.
--jatkuu linkissä_
Tässä artikkeli ja esimerkki yhdestä vaikeimmasta mitä saattaa sattua, ja voi viedä aikaa jos varojakin kunnes asia ratkeaa!
vaikka kysymys olisi "vain" vuokra-asunnoista yms. - joista aso-asuminen ei poikkea juridisesti tai muutenkaan voi tilanne olla samankaltainen muuallakin!
_______________
HS:n pitkä artikkeli josta tässä otos.
http://www.hs.fi/koti/art-2000005072240.html
Vettä valui asuntoon kuusi vuotta – taloyhtiö korjasi katon kunnolla vasta hovioikeuden määräyksestä
Asumisesta riidellään yhä useammin oikeudessa vaikka sovittelu tulisi jopa kymppitonneja halvemmaksi. Kotivakuutuksen oikeusturvavakuutus korvaa kustannuksia yllättävän vähän.
Kira Gronow HS
Julkaistu: 5.2. 2:00 , Päivitetty: 6.2. 10:08
Kerrostaloasunnon kylpyhuoneessa valui vettä rakenteisiin. Kylpyhuone oli alkuperäisessä kunnossa. Monissa muissa asunnoissa osakkaat olivat itse remontoineet märkätilansa vuosien varrella.
Taloyhtiö ei suostunut maksamaan vesivahingon korjauksia. Muita asukkaita kismitti se, että he olivat maksaneet kylpyhuoneremonttinsa omasta pussistaan, eivätkä he olisi halunneet korvata yhden osakkaan vesivahinkoa taloyhtiön rahoista.
Vesivahinkokodin omistaja remontoi kylpyhuoneen lopulta omalla kustannuksellaan. Kuluista riideltiin käräjäoikeudessa. Tapaus ratkesi osakkaan hyväksi. Taloyhtiö joutui maksamaan kylpyhuoneen korjauskulujen lisäksi omat ja osakkeenomistajan oikeudenkäyntikulut, yhteensä lähes 60 000 euroa.
Kristel Pynnönen
”Asia oli tuomioistuimen mielestä yksiselitteinen, sillä kylpyhuoneiden korjausvastuu kuuluu taloyhtiölle”, kertoo apulaispäälakimies Kristel Pynnönen Kiinteistöliitosta.
Kylpyhuoneriidat ovat tyypillisiä tapauksia, joista osakkaat ja taloyhtiöt käyvät oikeutta. Muita tavallisia kiistelynaiheita ovat häiritsevän elämän viettäminen ja autopaikat, Pynnönen kertoo.
”Autopaikkojen jakamisessa kinastellaan, miten yhdenvertaisuus siinä toteutuu.”
Sähköautoista seuraa uudenlaisia riitoja. ”Jos taloyhtiöön tulee sähköautojen latauspiste, voidaan kiistellä siitä, kuka maksaa sähköstä. Aurinkopaneeleissa riidellään siitä, mihin niitä saa asentaa.”
Jaana Sallmén
Isännöintiliiton lakiasiantuntijan Jaana Sallménin mukaan myös kustannusten jaosta tulee usein kinaa etenkin korjaushankkeissa. Lisäksi riitaa voi syntyä osakkaan muutostöistä.
Sallmén kertoo esimerkin: Osakas teettää kylpyhuoneremontin omalla kustannuksellaan. Muutaman vuoden päästä ilmenee kosteusvaurio, jonka syyksi osoittautuu virheellisesti toteutettu vedeneriste. Yhtiö vaatii korjauskuluja osakkaalta, joka ei halua maksaa niitä.
Asianajotoimisto Evershedsissä työskentelevä Timo A. Järvinen on erikoistunut kiinteistöalan juridiikkaan ja ollut mukana laatimassa uutta asunto-osakeyhtiölakia. Järvinen on törmännyt pitkällä asianajourallaan monenlaisiin taloyhtiöriitoihin.
”Suomessa on lähes satatuhatta asunto-osakeyhtiötä ja niihin mahtuu kaikenlaista.”
Pahimmillaan paritalon toinen osakas on hakenut toiselle lähestymiskieltoa. Järvinen on käsitellyt myös lukuisia suihkuun nukahtamisia, joissa nukkuja on keksinyt aiheuttamalleen vesivahingolle mitä mielikuvituksellisempia syitä.
”Kerran asukas väitti, että hän on unissakävelijä ja oli kävellyt suihkuun unissaan. Hankimme alan erikoislääkäriltä lausunnon. Hän totesi, että selitys ei ollut tässä asiassa uskottava. Riita sovittiin heti.”
Järvisen mukaan yleisimmät kiistat liittyvät korjausvastuuseen, ja usein konfliktit kasautuvat pieniin taloyhtiöihin.
Tyypillisiä oikeustapauksia on kahdentyyppisiä. Osakas saattaa nostaa moitekanteen taloyhtiötä vastaan moittiakseen yhtiökokouksen päätöstä. Kokouksessa on voitu esimerkiksi tehdä päätös asiassa, jossa joku on ollut esteellinen. Moite pitää tehdä kolmen kuukauden aikana.
Toinen tyypillinen tilanne on se, että osakas haastaa taloyhtiön oikeuteen ja vaatii korvauksia esimerkiksi siitä, että jotain ei ole korjattu lainkaan tai korjausta on viivytelty.
Tapaus ratkesi vasta hovioikeudessa.
Järvinen kertoo tapauksesta, jossa ylimmän kerroksen osakas oli vuokrannut asuntonsa. Talon katto vuosi, mutta taloyhtiö ei korjannut kattoa vaan ainoastaan maalasi asunnon sisäkaton. Näin tapahtui useita kertoja.
Asunnon omistaja oli lääkäri. Hän huomautti taloyhtiölle, että jos yläpohja kastuu, kosteusvauriosta voi seurata asunnon asukkaille terveydellistä haittaa. Taloyhtiö ei reagoinut, ja vuokralaiset muuttivat lopulta pois.
”Kattoa ei korjattu kunnolla, ja huoneisto oli tyhjillään kuusi vuotta. Omistaja vei asian oikeuteen. Lopulta taloyhtiö joutui maksamaan osakkaalle menetetyt vuokratulot kuuden vuoden ajalta”, Järvinen kertoo.
Tapaus ratkesi osakkaan hyväksi kuitenkin vasta hovioikeudessa.
--jatkuu linkissä_
Vastaukset 4
Vanhimmat
Niin esimerkkisi on vanhasta, kymmeniä vuosia vanhasta talosta, mitenkäs se liittyy uusiin aso-asuntoihin..
"mitenkäs se liittyy uusiin aso-asuntoihin.. "
Millon SIMOn leikkaa-liimaa uutiset on jotenkin liittyneet aso-asuntoihin, ei milloinkaan.
Eikä tarvitsekkaan ja itseasiassa eivät edes voi liittyä sillä eihän ne silloin mitään TROLLEJA olisikaan.
En usko, että lääkäreiden tarvitsee asua missään asossa. Eiks palkka ole sellaset 8000 e/kk.
Elämä on täynnä riskejä. Asuminen ja asunnon osto myös. Ihan sama onko aso asunto, omistusasunto tai jotain siltä väliltä. Kyseinen ala on kaikin puolin epäluotettava ja sanoisinko konservatiivinen ala siinä mielessä, että ns. hyvä asiakaspalvelu ei merkitse sitä samaa kuin muilla business alueilla. Sen vuoksi valistunut kuluttaja ottaa asioista selvää niin pitkälle kuin mahdollista ennen ostopäätöksen tekoa. Itse esim. ostin aso asunnon, jonka rakennuttaja on saanut vuoden rakennuttaja palkinnon kahdesti, viimeksi 2015.
Tällä hekellä asun Saton vuokra-asunnossa, saneeratussa (uudis)kohteessa, ja tämä se vasta p..ers..eestä onkin. Ala-arvoinen (vuotaa ja vetää ja rakennusmateriaalit halvinta mahdollista so.ntaa). Vähän pintaremppaa, jotta näyttää hyvältä ja voidaan kiskoa suurta vuokraa, mutta kun täällä asuu, on niin epämukavaa kuin olla ja voi. Onneksi pääsen pian pois kun aso valmistuu.