Enpä tänäänkään tiennyt töihin lähtiessäni, että illalla on yksi ystävä vähemmän.
Elämä voi loppua niin yllättäen
ihmisen_ystävälle
8303
0Äänestä
Muut lukivat myös
Odottaa vastausta
Näihin keskusteluihin ei ole vielä vastattu. Ole ensimmäinen.
Turvaa tilisi vahvistamalla puhelinnumerosi. Voit silloin palauttaa unohtuneen salasanan tekstiviestillä.
Näihin keskusteluihin ei ole vielä vastattu. Ole ensimmäinen.
Vastaukset 8
Vanhimmat
Niin se menee. Olen itsekin menettänyt monia ennenaikojaan ja yhtäkkiä. Itsemurhia, onnettomuuksia, maksakirroosia, syöpää..
Monta surullista tarinaa..
Jotenkin tuntuu, että elämä on niin epäreilu. Enkä nyt viittaa millään tasolla itseeni.
Niin.. Ei se ole helppoa sille joka kuolee eikä niille läheisille jotka surren jää.
Se on läheisen vaikea olla katsomassa sivusta kun toinen tekee kuolemaa esim. pitkän vaikean psyykkisen tai fyysisen sairauden takia tai päihdeongelmien.
Hitaita kuolemia. Onnettomuus tapahtuu niin nopeasti että se lyö sitten kuin salama kirkkaalta taivaalta. Kestää aikaa edes tajuta mikä iski.
Niin, elämä on hauras, vaikka sitä nuorempana luulee olevansa kuolematon.....
Joskus toinen saattaa olla kuin kuollut mutta on kuitenkin elossa.
Otan osaa suruusi :(
Ikävä juttu, voimia sinne. Kotieläimestäkö oli kyse, nekin ovat tosi rakkaita.
Mä joudun tänään lopettamaan mun koiran. Vein piikille. Surullista. Melkein itken. :-(
Miksi et itke?! Eläimet on niin rakkaita... omia persoonia ja perheenjäseniä.