Onko minkälaisia kokemuksia muilla,kuinka avoin on vesimies?Itselläni kokemusta senverran että kyselisin pitääkö vesimiehtä(n) kysellä että esim.mitä missä milloin.Omat kokemukset sellaisia että eipä veskari juuri omista menoista tai tulemisista kerro ennenkuin olen kysynyt.Tuntuu vaan että se jos jokin ärsyttää veskaria!
En toki halua udella liikoja,onhan jokaisella omat menot ja omia ystäviäkin joiden kans mennään jne.
Jos törmään veskariin vielä niin mitä ootte mieltä
olisiko mikä tapa paras edetä suhteessa?
En toki halua udella liikoja,onhan jokaisella omat menot ja omia ystäviäkin joiden kans mennään jne.
Jos törmään veskariin vielä niin mitä ootte mieltä
olisiko mikä tapa paras edetä suhteessa?
Vastaukset 10
Vanhimmat
Ne mitään avoimia oo, yksityisyyttään suojaavat kuin
karhu pentuaan. Mutta antaa vaan suojata: kun itselläs alkaa olla tarpeeksi muita menoja ja rientoja, alkaa aikataulusi kiinnostaa. Ja siinä vaiheessa on perusteltua kysyä veskarinkin menoista....
Itse veskarina voin sanoa: olen liiankin avoin ja se ärsyttää muita. Mulla ei ole mitään salattavaa menoissani, teoissani tai yleensä missään. Kysyn mieheltäni kyllä hänen menoistaan, mutta en tenttaa, luotan siihen mitä sanoo. Miellä on avoin ilmapiiri kotona. Eikä mua ärsytä yhtään, vaikka joku kysyy menoistani. Jos ne ei kuulu naapurille, en kerro, jos kuuluu, kerron.
Ehdottomasti paras tapa edetä veskarin kanssa on: avoimuus, rehellisyys, luotettavuus.
Avoin olen minäkin ja liian kanssa! Kerron kaiken kysyttiin tai ei...en ole vielä toista yhtä avointa kirjaa tavannut :)
Itse olen vesimies ja arvostan oikeudenmukaisuutta suhteessa ja ennenkaikkea sitä että minulla on tietynlainen vapaus mennä ja tulla! Minä kyllä kerron joskus liiaksikin asioistani, jos sille päälle satun ja luotan liiaksi toisiin ihmisiin........ Suhteessa haluan että kumppani näyttää, että välittää - vasta silloin voin elää suhteessa vapautuneesti ja nauttia, eikä minusta saa etäistä kuvaa!
Puhutte kuin minun suullani...
...näyttää tuo viesti ed.tyttöystävälle,jospa se ois tajunnu tommosen kirjoitettuna kun ei tuntunu menevän sanottuna perille asiat.. :(
Tuota noin, avoimuus, no sanoisinpa tähän että itse en pidä että minulta udellaan asioita, silloin en kyllä kerro mitään, tulee epäluulo-varautuneisuus-vaihde päälle ja vaikka suu käy niin todellisuudessa en vastaa siihen mitä kysytään, mutta sitten toisaalta silloin kun ei kysytä niin kerron kaiken kyllä liiankin avoimesti...
Eli yhteenveto: älä utele ja kerron k-a-i-k-e-n :)
tuossa olet oikeassa että minä en ainakaan pidä että kysellään menemisiäni tai tekemisiäni ja jos kysytään saatan vastata ympäripyöreesti!
suhteen eteneminen menee omalla vauhilla,minun mielestä,mutta jos rakastun"niinkun omaa miestäni"teen kyll kaikkeni hänen eteensä ja en pidä että kukaan tulee arvostelemaan siihen väliin sillä olen myös kärkäs sanomaan kun sille päälle osun ja etsin toisen puolen heikot kohat ja isken niillä vastaan...ja olen erittäin seikkailunhaluinen kaikki uusi kiehtoo minua,mut en pidä että minua ahdistetaan nurkkaan silloin haen ulos pääsy reitin aina jollain tavoin!
Menen kun tahon en kysele lupaa enkä myöskään utele eukoltani hänen menojaan jo on uskoton se loukkaa.Luotan kuiteenkin vaimooni.En myöskään itse ole halukas pettämään.Yleensä kerron hauskat retket jälkeenpäin.Olemme olleen 34 vuotta naimisissa ja meidät vihittiin pressan luvalla.Me ehkä rakastamme toisiamme mutta emme omista.Meillä on molemmilla oma tahto ja sitä kunnioitetaan.Lasten kavereille meillä on ollut aina avoimet ovet koska lapsillakin on oikeutensa.
Homma on toiminut ilman tiukkoja sääntöjä. Emme ole täydellisiä,mutta riidellä meidän on tosi vaikeaa ei oikein löydy aihetta
Itselläni on tapani vaan murahtaa tai vastata kysymyksiin hyvinkin epämääräisesti. En halua sanoa koskaan mitään tarkkaa koska suunnitelmat voivat aina muuttua ja siten minua voitaisinn syyttää valehtelusta. sopivan epämääräiset vastaukset ja tulevaisuuteni on turvattu...