Ajokortti jäi saamatta

Menin aikoinaan alle 18-vuotiaana autokouluun, koska niin kuului tehdä. Pelkäsin ajamista ihan hirveästi ja se näkyi. Myöskään luennot eivät koko kylän tuntemalle koulukiusatulle eivät olleet herkkua. Yli puolet autokoulusta suoritettuani jätin sen kesken. Päätin, että musta ei ikinä tule kuskia.

Pari vuosikymmentä kerkesi mennä, ja asia alkoi harmittaa. Aloin miettiä autokouluun menemistä, mutta kynnys tuntui aivan liian korkealta. Jahkatessa kului muutama vuosi. Kiinnostus oman auton saamiseen sen kun kasvoi, mutta ajatus kortin hankkimisesta tuntui silti mahdottomalta. Lopulta päätin uskaltaa edes kokeilla ja yhtenä maanantaina marssin ilmoittautumaan. Teoriatunnit ovat nykyisin erilaisia kuin ennen 1990-luvulla. Ajo-opetuksen aloittaminen jännitti aivan hirveästi. Mulla oli onneksi osaava ja rauhallinen opettaja. Ajotuntien karttuessa jännityskin väheni ja alkoi tuntua kivalta hankkia uusi, tärkeä taito. Vähin pakollinen ajokertamäärä ei mulle riittänyt, ja otin viisi ylimääräistä ajokertaa ennen inssiin menoa. Se, samoin kuin teoria, menivät ensimmäisellä kertaa läpi. Olin ikionnellinen. Vieläkin olen tyytyväinen siitä, että kortin suoritin.

Koska asia sinua näyttää vaivaavan, kannattaa miettiä, että kaikkia autokoulu jännittää. Teoriatunneilla yleensä vain opettaja puhuu, koska siellä ei yleensä tunneta toisia oppilaita. Vaivautunut tunnelma, ei johdu sinusta! :) Se, että kertoo jännittämisestään, yleensä jo vapauttaa omaa olemista. Ajotunnit ovat sellaisia, että joka ikinen niillä väistämättä mokailee. Se kuuluu asiaan. Ei kannata olla itselleen liian ankara. Ajamisen harjoittelu on ihan turvallista, koska ammattilainen kuitenkin vieressä seuraa, ettei pahoja mokia pääse tapahtumaan.

Toivottavasti tästä oli sinulle apua! Suosittelen, että vaan puristat itsestäsi uskalluksen ja menet - edes kokeilemaan - niin kuin minäkin. Tulos on sen väärti! Hyvää talven jatkoa!

Mulla on kanssa sosiaalisten tilanteiiden pelko. En kanssa pystynyt menemään autokouluun ja sen alotus vaan venyi, mutta onneks äiti suostu opettamasn mus opetusluvalla. Liukas ajo oli ihan helvetin ahdistava, mutta pakotin vaan itteni sinne ja nyt enää inssi jäljellä ja en tiiä miten sinne pystyn meneen. Pitää hankkia varmaan jotain rauhottavia.

Riippuu vähän siitä missä asuu että tarvitseeko ajokorttia laisinkaan. Jos on hyvä toimiva julkinen liikenne, niin sitten ei periaatteessa tarvitse.

Jos autokoulu jää käymättä sosiaalisten tilanteiden takia, miten ihmeessä voitte pärjätä muuten elämässä? Peiton alla aamusta iltaan, sossu maksaa laskut? Hakekaa ihan oikeasti apua, pilaatte elämänne muuten!