Totuus kuningashankkeesta 1918

tapahtumista Vesa Vareksen "Kuninkaan tekijät" 1998 . Se on kiihkoton tutkimus.

Huldenin kuvaus on asenteellinen ja epätarkka.

epämääräinen. Se selviää eduskunnan äänestyksestä. Kaikkiaan 64 monarkistia koostuivat pääasiassa kokoomuksen ja rkp:n edustajista.

Tasavaltalaiset, joita oli 41, eivät äänestäneet. He olivat maalaisliiton ja edistyspuolueen väkeä.

"Epämääräisyys" voi tarkoittaa sitä, että jos olisi ensin toimeenpantu eduskuntavaalit, ei mitään kuningashanketta olisi saatu edes pystyyn. Vasemmisto oli ehdottomasti vastaan.

"Aikalaiskirja joka selvittää hyvin ja ymmärrettävästi tämän on Georg Schaumanin Valtiomuototaistelu Suomessa 1918 (WSOY, 1924, 263 s.)"

Vesa Vareksen mukaan kyseessä on "jälkiviisas ja yleistävä taistelukirja". En ole sitä lukenut.

Myös Väinö Tanner on hyvin kriittinen vuotta 1918 koskevissa muisteluissaan. Hän tuomitsee kuningashankkeen jyrkästi "farssina" ja mielivaltana. Tannerin jyrkkyys oli ymmärrettävää. Kyseessähän oli ennen kaikkea oikeiston hanke.

Kuningashanketta ajoi laillinen hallitus parin puolueen tuella. Sillä oli kannatusta myös ruohonjuuritasolla.

Tarkkaan ottaen Suomi oli vieä juridisesti melko lähellä kuningaskuntaa, vaikka itsenäisyysjulistus painotti tasavaltaa. Suomella ei ollut perustuslakia, joten spekulaatioille oli tilaa.

Tietysti oli hallituksen saksalaismyönteisyys ehdoton edellytys hankkeelle. Saksan romahtaessa kuningashanke menetti pohjansa ja hallitus erosi.

nim. "Naakanketale", mikä sinusta sitten oli tai olisi ollut ei- rikollista toimintaa?

Ketaleen-valeita kirjoitti:

Kuningashanketta ajoi laillinen hallitus parin puolueen tuella. Sillä oli kannatusta myös ruohonjuuritasolla.

Tarkkaan ottaen Suomi oli vieä juridisesti melko lähellä kuningaskuntaa, vaikka itsenäisyysjulistus painotti tasavaltaa. Suomella ei ollut perustuslakia, joten spekulaatioille oli tilaa.

Tietysti oli hallituksen saksalaismyönteisyys ehdoton edellytys hankkeelle. Saksan romahtaessa kuningashanke menetti pohjansa ja hallitus erosi.

Lue lisää

.....Sillä oli kannatusta myös ruohonjuuritasolla....

Juu, varmaa oli 3, 5 milj. ihmisen joukossa joku kannattajakin. Tietysti se ruohonjuuritason kannatus olisi voitu mitata vaikkapa kansanäänestyksellä tai Eduskunnan laillisella kokoopanolla eikä muutaman puolueen junttauksella ja juonilla.

Naakanketale, meinaat että kuningasvallasta päätettäessä rikottiin perustuslakia. Selvitä kuitenkin alkuun itsellesi, milloin perustuslaki ensimmäisen kerran ylipäätään laadittiin?

Kuningashankkeen takana olivat rkp ja kokoomus. Tavoite oli saada turvaa Saksalta Venäjää vastaan. Hanke piti toteuttaa ennen eduskuntavaaleja, koska vasemmisto ei kuningasta haluaisi.
Koko touhu kesti vajaan puoli vuotta.

#Nythän kansalliset etumme on asetettu suurvaltojen pelinappulaksi koska selkärangattomat johtajamme "haluavat istua pöydissä joissa päätökset tehdään".#

Suomi liittyi EU:in kansanäänestyksellä.

"Niinpä maamme onkin palaamassa asemaan,josta se yli sata vuotta sitten lähti nousemaan,nimittäin itä-Euroopan pienten valtioiden kaltaiseksi."

Mitä höpiset? Suomen asema ei ole millään lailla muuttumassa.
Euroopan pikkumaat ovat meidän laillamme EU:n jäseniä tai siksi pyrkimässä.

"Kuningashankkeen takana olivat rkp ja kokoomus. Tavoite oli saada turvaa Saksalta Venäjää vastaan. Hanke piti toteuttaa ennen eduskuntavaaleja, koska vasemmisto ei kuningasta haluaisi.
Koko touhu kesti vajaan puoli vuotta."

Vesa Vares valaisee kirjassaan hyvin aikakauden tilannetta. Kyllä monarkistien logiikka vallitsevassa tilanteessa oli tavallaan ymmärrettäväkin.

Vuosi 1917 oli ollut suuriruhtinaanmaassa melkoista svobodaa. Elokuussa 1917 venäläisen sotaväen määrä oli Suomessa suurimmillaan, arviot vaihtelevat, koska väkeä tuli ja meni ja siirrettiin aika ajoin rintamalle, Luvut vaihtelevat myös riippuen, luetaanko Itämeren laivaston ja vallitöihin valjastettu venäläinen väki mukaan, mutta se on ollut 100 000 - 120 000 sotilasta.

Jääkäreitä lähti Saksaan noin 2000 (tarkempi luku 1895) - näistä pääjoukossa palasi 700. Selvää on, että jos tilanne Suomessa olisi pysynyt muuttumattomana, tuo joukko olisi naurettu nurin. Suomen vapauttamiseen venäläisestä sotaväestä se ei olisi riittänyt.

Bolsevikkivallankumous marraskuussa 1917 muutti tilanteen nopeasti. Suomen "itsenäisyyspäivän" aikaan venäläisiä oli enää 40 000. Loputkin haikailivat pois Suomesta. Maaliskuussa 1918 Brest-Litovskin rauhassa Saksa vaati Venäjää poistamaan joukkonsa Suomesta - myös siviilit. Määrä väheni entisestään ja jääkärien ja lopulta asevelvollisten, vapaaehtoisten suojeluskuntien sekä värvättyjen merkitys kasvoi. Faktana säilyi silti Venäjän suuruus, jota vastaan uskottiin vain Saksan pärjäävän.

Vares toteaa, että Euroopassa oli 1918 vain muutama tasavalta: mm. San Marino ja Neuvosto-Venäjä. Pohjoismaiset naapurit olivat kuningaskuntia, kuten yhä.

Monarkistit RKP:ssä ja kokoomuksessa tiesivät myös edellisten vaalien perusteella sosiaalidemokraattien vahvan peruskannatuksen - sodan häviöstä huolimatta se epäilemättä kohta nousisi uudestaan. eduskunnassa SDP olisi kohta taas vahva, joten piti toimia ennen sitä.

Monarkian ajatus kaatui lopulta siihen, että sosiaalidemokraattien lisäksi myös maalaisliitto asettui sitä vastaan pitkälle kielipoliittisista fennomaanisista syistä.

"MUTTA nälänhädän poistaminen aputoimituksilla mm. Yhdysvalloista viivästyi nimenomaan kuningastouhun vuoksi."

Ei viivästynyt. Se johtui tonniston sitoutumisesta sotilaskuljetuksiin loppuvuoteen 1918.

"Eivät jenkit halunneet lähettää Wilsonin kylkeä banaanivaltioon, joka harkitsi punavankien lähettämistä pakkotyöhön Saksan kaivoksiin ja touhuili Saksasta kuningasta kansansa mielipiteistä välittämättä."

Jenkkejä ei Suomi kiinnostanut vähääkään. Avustuspyyntö saatiin lopuksi yksityistä tietä perille.

"Viljalaivat saapuivat kun Paasikivi, Svinhufvud ja kumppanit saatiin syrjään.
Mutta henkiin jääneet punaiset eivät silti kiittele Mannerheimiä, joka sai laivat tänne."

Ensimmäiset laivat tulivat tammikuussa 1919 tuoden viljaa Tanskasta ja Ruotsista. Ne saivat aikanaan korvauksen.

Mannerheimin rooli viljan saannissa oli vähäinen.

Mannerheimin rooli Svinhufvudin hallituksen ajauduttua umpikujaan Saksan kaatumisen seurauksena oli vastaanottaa liittoutuneiden hyväksymänä neuvotteluosapuolena näiden vaatimukset Suomelle, ehtoina mm. viljan toimituksille tänne.

Vaatimuksista hankalia olivat mm. Saksan sotaväen ja vaikutusvallan riisuminen Suomesta. Etenkin edellinen vaati neuvotteluja ja aikaa ja aiheutti uhkia, koska Saksa oli ollut este bolsevikkien toimille Suomea vastaan.

Vuoden 1918 lopulla Suomea edustajan Rudolf Holstin ja Hooverin välisissä neuvotteluissa syntyi vihdoin sopimus 10000 tonnin viljatoimituksista tänne U.S.A.:n varastoista.

Ensimmäiset viljalaivat tulivat joulun alla 1918 Ruotsista ja Tanskasta.
Ne perustuivat kuitenkin Yhdysvaltain takaamiin vastaaviin korvaustoimituksiin. Naapurimaamme edellyttivät niitä Yhdysvalloilta ehtoina toimituksilleen Suomeen.
Ensimmäiset kolme Yhdysvaltain viljalaivaa Suomeen puolestaan saapuivat satamiimme helmikuussa 1919.
Tiedot Jaroslaw Suchoples: Finland and the United States 1917-1919 (SKS 2000).

Oli siis Mannerheimilläkin ansionsa asiassa.

Eduskunnassa tehtiin aloite punavankien lähettämisestä Saksaan työvoimaksi.
Sitä ei kuitenkaan hyväksytty.

Ei-ollut-sopimusta kirjoitti:

Eduskunnassa tehtiin aloite punavankien lähettämisestä Saksaan työvoimaksi.
Sitä ei kuitenkaan hyväksytty.

nim. karua.historiaa, sopimusta EI siis ollut!

Kyseessä on punikkien vale.

tietenkin. Toisaalta Saksan nopeaa kukistumista ei osattu odottaa. Länsivallatkin arvioivat sodan jatkuvan ainakin kevääseen 1919.
Saksan sotilasjohto ( Ludendorff) romahti ensin ja pakotti keisarin luopumaan vallasta. Muu tuli sitten sen seurauksena. Tappio vain oli kaikin puolin totaalisempi kuin kukaan Suomessa osasi arvioida.

olivat leikkipuhetta, mutta vastapuoli käytti ne hyväkseen.
Kaipa monarkiassa olisi aatelisia ollut.

Eli sinä asut jossain sellaisella alueella, jonka juuri Kekkonen myi ulkomaalaisille? En ole tiennytkään Kekkosen myyneen taloja, maita ja mantuja ulkomaalaisille. Kekkonenhan oli vähävarainen mies, ei ollut rikasta sukua taustalla, päinvastoin. Onko sinun nyt vaikeata ja suorastaan turvatonta asua siellä missä asut, ulkomaalaisille myydyllä alueella? Uskotko että kuningaskunnassa sinäkin olisit saanut jotain aikaan, nyssykkä?

Ihan hyvä varmaan. Suomella olisi siis nyt saksalaissukuinen kuningashuone, ja voi sitä saksalaisturistien määrää, joka kävisi vuosittain ihmettelemässä kuninkaanlinnan ulkopuolella. Ja tietenkin turisteja kaikkialta muualtakin maailmasta. Presidentinlinnat sen sijaan ei turisteja kiinnosta.

Asiaan perehtymätön voi kuvitella, että kuninkaan valinta olisi vienyt Suomen jonnekkin viktoriaaniseen aikaan, eihän se niin mene. Ne ketaleet, jotka eivät osaa hahmottaa kyseistä historiallista ajankohtaa ja sijoittaa tapahtumia oikeaan kontekstiin ( https://fi.wiktionary.org/wiki/konteksti ), voisivat minusta siirtyä kirjoittelemaan jonnekkin Kommunismi -palstalle, jossa voi heitellä huuhaa mielipiteitä lonkalta miten sattuu.

Historia vaatii muutakin ajattelua kuin pelkän mielipiteen.

Maanpetoksellista harjoitti kommunistinen liike, kuten hyvin tiedämme. Sen tiesi myös Suomen vasemmiston enemmistö, eikä lähtenyt tuohon haihatteluun mukaan.