Sote-uudistus takaa menojen kasvun
Lukijalta 18.01.2017
Sote-uudistuksen alkuperäiseksi tavoitteeksi asetettiin kolmen miljardin menosäästö vuodessa. Tavoite kutistui uudistuksen edetessä menojen kasvun pienentämiseksi.
Tavoitteeksi siis hyväksyttiin menojen jatkuva kasvu.
Sote-uudistuksella betonoidaan tuleville maakunnille mahdollisuus jakaa edelleen kasvava rahamäärä sote-palvelujen tuottajille, joiden muka EU-määräysten mukaan pitää olla yhtiöitä.
Mihin ne yhtiöt rahat käyttävät? Tietysti omalta kannaltaan tuottavimpiin eli kalleimpiin sote-palveluihin.
Olisi vaihtoehto. Palveluista vastaisivat edelleenkin kunnat, monilta osin yhteistyössä. Kunnat päättäisivät itsenäisesti, käyttävätkö ne varoja sote-palveluihin vai ennaltaehkäisevästi esimerkiksi liikuntaan, kulttuuriin, lasten ja perheiden hyvinvointiin sekä vanhusten virkistystoimintaan.
Sote-palvelut kunnat järjestäisivät vaikkapa yritysten ja järjestöjen avulla, mutta ei niiden pakottomina, kuitenkin kunnille edullisimmalla tavalla. Tämä olisi todellista valinnanvapautta ja yrittämisen edistämistä.
Säästäisimme sen kolme miljardia ja paljon enemmänkin. Mikä tärkeintä, lisäisimme hyvää oloamme.
Lukijalta 18.01.2017
Sote-uudistuksen alkuperäiseksi tavoitteeksi asetettiin kolmen miljardin menosäästö vuodessa. Tavoite kutistui uudistuksen edetessä menojen kasvun pienentämiseksi.
Tavoitteeksi siis hyväksyttiin menojen jatkuva kasvu.
Sote-uudistuksella betonoidaan tuleville maakunnille mahdollisuus jakaa edelleen kasvava rahamäärä sote-palvelujen tuottajille, joiden muka EU-määräysten mukaan pitää olla yhtiöitä.
Mihin ne yhtiöt rahat käyttävät? Tietysti omalta kannaltaan tuottavimpiin eli kalleimpiin sote-palveluihin.
Olisi vaihtoehto. Palveluista vastaisivat edelleenkin kunnat, monilta osin yhteistyössä. Kunnat päättäisivät itsenäisesti, käyttävätkö ne varoja sote-palveluihin vai ennaltaehkäisevästi esimerkiksi liikuntaan, kulttuuriin, lasten ja perheiden hyvinvointiin sekä vanhusten virkistystoimintaan.
Sote-palvelut kunnat järjestäisivät vaikkapa yritysten ja järjestöjen avulla, mutta ei niiden pakottomina, kuitenkin kunnille edullisimmalla tavalla. Tämä olisi todellista valinnanvapautta ja yrittämisen edistämistä.
Säästäisimme sen kolme miljardia ja paljon enemmänkin. Mikä tärkeintä, lisäisimme hyvää oloamme.
Vastaukset 3
Vanhimmat
olipa tyhmä tai tyhjä juttu. Paljon tekstiä ei yhtään asiaa paljon arvostelua ilman vastauksia. Itseasiassa edellä kuvataan nykyasetelma josta eroon pääseminen on se uudistuksen pääasiallinen lähtötavoite tekosyineen ja tavoitteineen. Tavoitteineen jotka eivät toteudu kuten avauksessa todetaan mutta senhän tietää jo jokainen mutta hällä väliä kun maakuntamalli on se todellinen tavoite soteuudistuksen ollessa vain keino siihen.
Yhtiöittämispakkoa ei ole kepujen keksintö jota tunkevat joka asiaan.
et ymmärrä,et todellakaan, esitäppä itse jotain uutta!
yhtiöittmispakko on EU ultimaattumi, Kärsämäkisillä Kustaa-valtuutetuilla on rahaa jakaa ulkomaille veronkiertäjille, sama raha olisi jaettavissa omassa maakunnassa ostamalla sote-palvelut kotoa ei monikansallisilta yhtiöltä, Kärsämäen Rek.nro "313 on 313 numeroa liian suuri!