Olen syönyt vuosia Risperidonia, joka aloitettiin sairaalassa. Kävin hakemassa apua akuuttiin tilanteeseen, ja minulle aloitettiin Risperidon lääkitys. Vanhan huuhaa diagnoosin takia minulle laitettiin pysyvä lääkitys loppuelämäksi . Irti en ole päässyt vuosien yrityksistä huolimatta. Minulla alkoi nousta sokeriarvot, vaikka minulla ei ole koskaan ennen ollut mitään ongelmia sokerin kanssa. Liikuin ja pidin itsestäni huolta. En ole vuosiin pystynyt juuri liikkumaan lääkkeen takia, vaan makaan paikallani jäykkänä kuin aidanseiväs. En myöskään pysty hengittämään juuti ollenkaan. Viikonloppuna minut virtiin eriitäin huonossa. Kunnossa tavalliseen sairaalaan. Minulla oli keuhkoveritulppa, joka ei ollut sydänperäinen. Se oli paikallaan olosta, ja siis liikkumattomuudesta, joka on jatkunut vuosia. Kun ei pysty liikkumaan lääkkeen takia, niin sairaudet iskee. Samoin minulla on jatkuvia flunssia, joista olen saanut jälkitautina poskiontelotulehduksen. Sairaalaan vietäessä minulla oli keuhkoputken tulehdus. Olen lihonut niin paljon, että en meinaa pystyä kävelemään. Koko tämä terveyden romahdus on seurausta loppuelämän Risperidon lääkkeestä. Voinko vaatia lain mukaan korvauksia terveyteni menetyksestä?
Olen sairastunut vakavasti Risperidonin tekia
7889
37846
0Äänestä
Muut lukivat myös
Odottaa vastausta
Näihin keskusteluihin ei ole vielä vastattu. Ole ensimmäinen.
Vastaukset 37
Vanhimmat
Lisään vielä, että sokeriarvoni olivat nousseet pilviin. Neuroleptilääkitys on todellakin tuhonnut terveyteni.
Pyri hankkiutumaan aineesta eroon mahdollisimman pian. Lopettamisen voi joutua tekemään hyvin hitaasti. Hae vinkkejä, neuvoja ja tukea vertaistukifoorumeilta, kuten www.survivingantidepressants.org.
Psykiatriaan uskomalla saa itselleen paljon pahaa aikaiseksi. :(
En ole uskonut psykiatriaan enää vuosiin. Mutta olen koukussa Risperidoniin. En pysty ottamaan muruakaan sitä enää, koska en pysty hengittämään. Olen vuosia yrittänyt hidasta pudotusta, ja epäonnistunut joka kerta. Sitten minut viedään vieroituspsykoosissa sairaalaan, ja pumpataan täyteen kolmen kuukauden annos ainetta aivoihin, ja sanotaan vaan, että se on loppuelämän. Olen aivan epätoivoinen, koska olen tehnyt kaikkeni siitä irtipääsemisrksi, mutta huonoin tuloksin. Aina alkaa uusi kierros. Olen lukenut ja tiedän myös kokemuksesta, että kun Risperidonin lopettaa, niin kolmen kuukauden kuluttua se on poistunut elimistöstä ja aivoista. Seirauksena on yleensä vieroituspsykoosi. Olen asiakkaana edelleen polilla, ja olen kertonut aineen haittavaikutuksista. Olen sanonut, että haluan vaihtaa sen toiseen. Olen sairastelun ja sairaalareissun jälkeen vielä aika huonossa kunnossa. He odottavat polilla, että pitäisi mennä paikanpäälle tapaamaan lääkäriä. He eivät suostu kirjoittamaan reseptiä toiselle neuroleptille näkemättä minua.
En pysty ottamaan muruakaan enää Risperidonia. He pitävät polilla minua sairaana, vaikka todellisuudessa minulla on vain ollut ihmissuhdeongelmia. Aivojani myrkytetään vastoin tahtoani loppuelämän.
Minusta on terveystiedot ajalta ennen vuosien takaista sairaalassa käyntiä, jolloin neuroleptilääkitys aloitettiin. Niitä ja sen jälkeisiä tietoja vertailemalla näkee tilanteen, miksi se on muuttunut. Harkitsen asian selvittämistä lain kannalta. Kai minulla sellainen oikeus kuitenkin on.
Meidän suvussa on eletty yleisesti yli 80 vuotiaiksi, mutta vakavien sairauksien takia, jotka tämän tilanteeni on aiheuttanut, oma elämäni tulee olemaan huomattavasti lyhyempi. Kyllä tässä on varmasti syytä alkaa selvittämään korvausvaatimuksia. Ja jos en itse niitä ehdi saada, niin perheelläni on varmasti oikeus niihin.
Mitä tarkoitat tai tarkoittavat sairaalla? Niin sanotut mielenterveysasiat/-ongelmat, eli oikeammin reaktiot elämäntapahtumiin, eivät ole sairauksia koskaan, henkilöstä tai ajankohdasta riippumatta.
Sinulla on todennäköisesti aivovaurio, iatrogeeninen tyypiltään, pitkän risperidonialtistumisen myötä. Sitäkö tarkoittavat, että olet sairas? Mutta ei siihen lisää myrkyttävää ainetta pidä ottaa. Ei homeopaattinen teoria ole paikkaansa pitävä.
Mitä tarkoitat vieroituspsykoosilla? Millainen olotila sinulle tulee? Kuka sinut laitokseen vie takaisin, vai sinäkö itse menet? Et kai.
Olen ollut niin hirveässä tilanteessa, että olen aineen lopettamisen takia saanut niin pahat vieroitusoireet, että on itse ollut pakko lähteä sairaalaan. Olen ajatellut, että tilanteen tasaannuttua yritän uudelleen vieroitusta. Mutta aina se on mennyt pieleen. Viimeksi kesällä en mennyt minnekään, vaan sukulaiseni soitti ambulanssin, ja minut vietiin taas sairaalaan. Joka tapauksessa on aivan selvää, että minulle ei pitkäaikainen neuroleptilääkitys sovi.
Mitä tarkoitat sairaalalla? Tarkoitatko oikeaan sairaalaan vain feikki-sairaalaan (mielisairaalaan)? Oletko sanonut sukulaisillesi, että et halua, että soitetaan mitään ilman lupaasi?
No feikkisairaalaanhan minut vietiin. Olen sanonut ja puhunut paljon lähisukulaiselleni tilanteestani, mutta hän ei oikein tunnu tajuavan tilannettani, ja sitä mikä sen aiheuttaa. Ja ei myöskään ymmärrä, mikä sairaala feikkisairaala on. Olen sanonut hänelle, että minua ei saa viedä enää sinne, vaikka olisin sekavakin. Mutta niin siinä sitten kuitenkin kävi. Käyn varmaan tutkituttamassa neurologilla, mitä pysyviä vaurioita Risperidonin käyttö on aiheuttanut aivoihini. Kyllä minä mielestäni olen oikeutettu korvauksiin, jos siellä on pysyviä vaurioita.
Psykiatri tietää, että olen lopettanut lääkityksen. Nyt minulla on tapaaminen viikon kuluttua, ja todennäköisesti se vaihdetaan toiseen neuroleptiin. Tuntuu kyllä tällä hetkellä siltä, että tämä menee hyvin ilman toista neuroleptiäkin. Kannattaakohan enää aloittaa mitään uutta ainetta. Olen nyt sanonut hoitajalle, että haluan todellakin lopettaa neuroleptilääkityksen, ja olen tosissani. Hän ei sanonut mitään siihen.
On ehkä vähän noloa sanoa, mutta ainakin seksuaalisuus on tuhoutunut täydin. En tunne enää mitään.
Sen haluan sanoa, että kun olin viikonloppuna päivystyksessä oikeassa sairaalassa, niin hoito oli aivan loistavaa. Arvostan sitä todella.
Neurologit eivät lähde sohimaan mehiläispesään. Et saane sieltä mitään tunnustuksia tai apuja asiaasi. Korvauksiin monet olisivat moraalisesti, ja laillisestikin, oikeutettuja, mutta he eivät pysty todistamaan asiaasi. Sinun kohtalosi lienee sama. Neurologit pelkäävät uransa puolesta ottaa julkisesti kantaa aiheesen. Osa toki ei tiedäkään aiheesta hölkäsen pöläystä, myönnän sen.
Olen pahoillani, että läheisesi ovat idiootteja. Et ole ainoa, jonka suku ei tajua psykiatriasta mitään. Kannattaa harkita katkaista välit sinne päin vähintään siihen asti, kun olet saanut pääsi tasaantumaan viekkareista, mikäli vain mahdollista. Jotkut ovat katkaisseet välit pysyvästi, koska pelkäävät tulevansa ilmoitetuksi heti näyttäydyttyään.
Sanoit aikaisemmin, että "on ollut itse pakko lähteä," mikä viittaisi, että olet mennyt omasta tahdostakin takaisin psykiatrian luo. Jos näin, miksi, kun selvästi tiedät, mitä pahaa siitä aina seuraa.
Älä mene tapaamisiin, jossa sinua ainostaan kyykytetään ja nöyryytetään. Ei heitä kiinnosta sinun vointisi, kuten ihan hyvin tiedät. Heitä kiinnostaa oma uskottavuutensa, imago, alan jatkuvuus ja rahat. Sinua käytetään hyväksi ihan niin kuin muitakin psykiatriaa "harrastavia" kansalaisia. Epäterveellinen harrastus sanon.
Tunteiden tuntemisen kyvyn katoaminen on seurausta suorista ainevaikutuksista ja vaurioituminen käytöstä seuraavista aivovaurioista. Ei kennellekään yllätys, että neurolepteja käyttävät ja vähänkään pidempään käyttäneet ovat seksuaalisesti passiivisia. Syyt ilmiön taustalla on ihan selvät, kuten ymmärrät ja olet itse havainnut.
No syy, miksi olen mennyt taas sairaalaan, on ollut vieroituksen aiheuttama psykoottinen tila. En tietänyt, mitä siinä olisi voinut muutakaan tehdä. Minulla on varattu aika psyk. polille lääkärille, ja he katsovat taas lääkitystä. En tietenkään haluaisi aloittaa enää muutakaan lääkitystä, mutta pelkään, että tässä tulee taas vieroituksen aiheuttama psykoottinen tila.
Kyllä tiedän, että mitään korvauksia ei helpolla tule, jos ollenkaan. Mutta minulla on kuitenkin todisteena terveysaseman tiedot. Kävin jatkuvasti kerran tai kaksi vuodessa terveysasemalla lääkärillä tutkituttamassa terveydentilani. Ja tiedot on olemassa myös näiltä vuosilta, kun neuroleptilääkitys aloitettiin. Kyllä niissä on selvä muutos tapahtunut. Lisäksi sukulaiseni on nähnyt, kuinka kauheaan kuntoon se on vetänyt minut. Olen kärsinyt suurista hengitysvaikeuksista, liikuntakyvyttömyydestä ja tajunnantasonlaskusta mm.
Kun kysyit aiemmin, että mitä tarkoitat vieroituspsykoosilla, niin se on harhainen tila. Kuvittelen, että tv:ssä puhutaan minusta mm.
Ota vain rauhoittavaa tai ahdistusta lievittävää lääkettä ja/tai uniläääkettä vastaan ja jos et saa niin etsi lääkäri joka suostuu määräämään näitä lääkkeitä. Tarvitset jotain hetkeksi että selviät risperdonin lopetuksesta. Itsekin epäilen että minulla aikoinaan saattoi risperdon aiheuttaa voimakkaita oireita jonka takia hakeuduin sairaalaan ja siellä tilalle määrättiin toinen neurolepti jota syön vieläkin mutta toivottavasti jossain vaiheessa pääsen kokonaan irti. Näitä lääkkeitä ei kannata lopettaa liian nopeaa vaan pitää kuunnella omaa kehoa ja sen mukaan lopettaa, muuten joudut siihen jatkuvaan oravanpyörään eli aina uudestaan osastolle ja lääkitys aloitetaan taas tai nostetaan. Se ei johda mihinkään. Lopeta se kierre, mutta sun pitää käyttää omaa järkeäsi ja voit myös tarvita jonkun järkevän lääkärin rinnallesi joka suostuu auttamaan. Jos et löydä niin etsi apua vaikka vaihtoehtolääketieteestä.
No oletko ollut tyytyväinen siihen, että olet mennyt feikkejen tykö? Toimintasi kertoo, että pidät sinne menoa parempana kuin olla menemättä, joten en ymmärrä miksi valitat. Tiedät mitä saat ja silti sen tien valitset. Turhahan silloin on valittaa, vai mitä? Kerro, jos en ymmärtänyt oikein.
Älä nyt vaan sano, että kyseessä on samoja sukulaisia, jotka ovat sinut laitokseen hankkineet vangittavaksi uudelleen vasten tahtoasi. Täytyy olla jostain muista kysymys, vai tahtovatko vain myrkyttää sinua tahallaan lisää. En tiedä.
Sellaista kuin vaihtoehtolääketiede ei ole olemassa. On olemassa vain lääketiedettä ja sitten uskomushoitoja. Uskomushoidoista psykiatria ja homeopatia ovat ehkä ne tunnetuimmat.
Ongelma on se, että saan niin hirveät vieroitusoireet yleensä kolmen kuukauden kuluttua aineen lopettamisesta, että siinä on tosissaan hätätilanne. Hirveät harhat ym. En tiedä, minne menisin. Jos menen tavalliselle polille, he vievät minut mielisairaalaan joka tapauksessa. Onko sinulla kokemusta Risperidonin vieroituksen aiheuttamasta psykoottisesta tilasta? Selvästikään ei. Siitä on sanottu, että se saa usein vahvemmankin miehen polvilleen.
Millä tahdilla olet vähentänyt?
Psykiatri kirjoitti minulle pienen määrän Olanzapiinia. Kun yritän vieroittaa Risperidonista, niin kävisikö se sillä, että käytän Olanzapiinia Risperidonin sijaan? Vai täytyykö vieroituksessa käyttää välttämättä Risperidonia?
Saman luokan yhtä haitallinen lääke.
En tiedä mikä mahtaisi olla ajatus tuossa. Kysyithän mihin idea perustuu? Jos et, kysy pikimmiten. Kuulostaa taas siltä, että psykiatri ei tiedä mitä tekee ja mitä pitäisi tekee niin tekee vaan jotain. Miksi et vieroittaudu suoraan irti risperidonista ja unohda kaikki muut myrkyt? Kysymällä selviää. Jos ei osaa vastata, sekin kertoo sinulle jo paljon.
Olanzapiini ja risperidoni vaikuttavat suurelta osin samoihin reseptoreihin. Lääkkeiden vaikutus kehoon, aivoihin ja mieleen johtuu yleensä niiden vaikutuksesta kehon reseptoreihin. Nuo molemmat lääkkeet vaikuttavat samoihin reseptoreihin, mutta niillä on esimerkiksi erilaisia affiniteettejä reseptoreihin ja niin edelleen. Esimerkiksi jollain neuroleptillä voi olla hyvin voimakas väsyttävä histamiini-reseptoria estävä vaikutus hyvin matalallakin tasolla, kun taas toisella lääkkeellä sellainen vaikutus on vähäisempi ja tulee mukaan myöhemmin. Kaikki neuroleptit estävät merkittävästi dopamiinin vaikutusta neurosoluissa tasoilla, joilla niitä käytetään psykoosin estämiseen, skitsofreniaan ja usein nykyään myös esimerkiksi kaksisuuntaisen mielialahäiriön, dementian, koulukodissa olevien "ongelmalapsien" hoitoon ja niin edelleen.
Sen voin sanoa, että vaikka nuo nykyiset psykiatrit joskus mainostavatkin olevansa jotain bio-lääkäreitä tai neurotieteen asiantuntijoita ja määräävät lääkkeitä isolla auktoriteetillä, niin he eivät useinkaan tiedä tai ymmärrä juuri mitään esimerkiksi heidän omien lääkkeidensä vaikutuksesta kehoon ja aivoon.
Olantsapiini on karmeaa kuraa. Älä ihmeessä siihen siirry. 5 mg:kin tuota on vahvaa ja koukuttavaa kamaa.
Lopetin Risperidonin käytön vähitellen kahdessa kuukaudessa, mutta kyllä tässä on kauheat vieroitusoireet. Sitä on kai edelleen aivoissa ja elimistössä isot määrät, vaikka viimeksi otin sitä kuukausi sitten. Sitä pumpattiin sairaalassa viime kesänä jättiannoksia kahden kuukauden ajan. Pitäisiköhän sitä käyttää edelleen edes 0,50 mg pidemmän aikaa, ja lopettaa se sitten vähitellen? Kuinka kauan sen poistuminen kestää aivoista ja elimistöstä? Aivoni ovat kuin niitä pidettäisiin pihdeillä kiinni?
Taisin lukea jostakin, että Risperidon poistuisi kokonaan aivoista ja elimistöstä kolmessa kuukaudessa. Vanhuksilla se kestää kai pidempään.
Jos osaat englantia, lukaisepa tämä. http://survivingantidepressants.org/index.php?/topic/1716-tips-for-tapering-off-risperdal-risperidone/
Jos sulle on tullut vieroituspsykooseja, vieroitustahti kannattaa olla hyvin hidas. Tuolla on jengiä joka on päässyt tuostakin lääkkeestä eroon.
Esim tuolla on keskustelua aiheesta niiltä ketkä on vieroittautuneet hurjistakin määristä. Pitää tietenkin muistaa että joillekin se on helpompaa kuin toisille ja he on syöneet sitä eri ongelmiin. http://survivingantidepressants.org/index.php?/topic/2170-vaseadude-anyone-went-through-risperdal-risperidone-withdrawal/
Aivosolut palautuu viimeisten tutkimusten mukaan. Jos lopetat lääkityksen ja teet jotain aivojen hyväksi, eikös siitä voi sitten palauta normaalin elämän. Ei se helppo ole. Kaikista huonoin vaihtoehto on sähkäri, se voi muuttaa koko ihmisen luonteen.
Hermosolut eivät palaudu, joten noiden aineiden käytön seurauksena voi syntyä pysyviä aivovaurioita. Sama koskee toki SSRI-aineita ja muitakin huumeita.
Ala heti asteittain lopettamaan lääkitystä, ole mieluummin vaikka ilman mitään lääkitystä, jos eivät suostu vaihtamaan. Tuota menoa olet kohta haudassa. Itsekin söin vähän aikaa risperidonia ja minulle jäi pysyviä tasapainohäiriöitä.
Lisään tähän Risperidonin aiheuttamien sairauksieni joukkoon myös osteoporoosin. Kynteni ovat muuttuneet niin ohuiksi, että ne ovat kuin paperia. Todennäköisesti minulle on tullut myös osteoporoosi.
Minä lopetin vuosien käytön jälkeen Olantsapiinin seinään ja tulihan siitä kaikenlaista hauskaa ja mielenkiintoista jutskaa... Kyllä siinä menee vuoden päivät että alkaa löytyä sitä omaa itseä.
Suosittelen kalaöljyä (pullosta). Netistä saa paljon tietoa. Lykkyä pyttyyn.
Tiesithän että tuommoinen ei ole suositeltavaa. aika henkisesti huonosta jamasta voi itsensä löytää jos antipsykootin lopettaa noin.
Minulle myös pakkosyötettiin Risperdalia, vaikka en ollut edes sairas. Psykiatrit eivät vain osaa erottaa psykoosia ja elektronisesti häirityksi tulemista. Minä raihnaistuin, nukkumis- ja ulostamiskyky meni, kudokset veltostuivat, silmäluomet roikkuivat ja silmät ja nenä vuotivat koko ajan. Koordinaatiokyky meni, kävely tuntui jotenkin epätahtiselta ja kun yritin ajaa pyörällä, kaatuilin vähän väliä, vielä paljon lääkkeen lopettamisen jälkeen.
Lopetin tietenkin heti kun pääsin kotiin, pikku hiljaa. Jouduin siksi uudelleen, koska saivat lopettamisesta aiheen väittää että olen taas psykoosissa vaikka en ollut, ja häirintäänhän ei minun lääkitykselläni ollut mitään vaikutusta. Yritin esittää että kokeilisivat häirikköön, mutta eivät kai uskaltaneet. Sama tapahtui kymmenen vuotta sitten, avohoidossa. Silloinkin häirikkö majaili yläkerrassa ja silloinkin lääkettä tarjottiin väärälle puolen välipohjaa eli minulle. Sama lekuri vaikuttaa taas olevan yrittämässä kimppuuni toisen lekurin kautta. On vainohullu ja varmaan täysin lääkitsemätön tohtori. Eivät ne lekurit peijoonit opi mitään. Inhoan psykiatreja ja muita häiriköitä sydämeni pohjasta.
Voitko kertoa mikä ero on psykoosilla ja sillä, että sanoo tulleensa elektronisesti häirityksi? Mitä tai mikä on psykoosi? Entä mihin viittaa sanalla sairas?
Psykoosi, tai mikä tahansa niin sanottu mielisairaus, on vähän kuin jumala-käsite; Kaikki sanovat, että sellainen on olemassa, mutta kun kysyy tarkemmin mitä tai mikä se on niin yksikään ei osaa vastata, tavallinen tallaaja eikä psykiatri.
Seuraava ehdotus: Mitä, jos vain lopetettaisiin abstraktien uskon käsitteiden käyttö ja pitäydyttäisiin pelkästään sekulaarisessa ilmaisussa? Käy kellekään, ei, aha, no jatketaan pseudotieteilyä ja sokkoo sohimista sitten seuraavatkin vuosikymmenet...