Kun loitte häneen ensimmäisen silmäyksen niin mikä oli se piirre hänessä mikä miellytti teitä kaikkein eniten. Siis ensi silmäyksellä.
Kertokaahan ihmiset
josvielämuistatte
763408
0Äänestä
Muut lukivat myös
Ketjusta on poistettu 2 sääntöjenvastaista viestiä.
Odottaa vastausta
Näihin keskusteluihin ei ole vielä vastattu. Ole ensimmäinen.
Vastaukset 76
Vanhimmat
Ulkopuolisuus.
Mikä ulkopuolisuudessa miellytti? :o tai miten...?
Kyllä mä ymmärrän. Luulen, että eräs voisi ajatella juuri noin. Samaa nimittäin ajattelin hänestä, mutta myös tietty raikkaus ja terävä katse.
En voi unohtaa ikinä niitä silmiä, jotka ovat siniset mutta näyttivät mustilta.
Ne katsoivat herkeämättä ja tiiviisti.
Vähän vaivauduin..
Ensimmäinen silmäys kertoi menneestä, olemme tunteneet joskus, tai hän muistutti minua jostain.
Jokatapauksessa hän tulee olemaan sydämessäni aina.. Ihmisenäkin aivan mielettömän ihana.
Itsellä jäi hänen silmänsä mieleen, niin kauniit silmät naisella, ensin ajattelin rehellisesti sanottuna että no ainakaan tuohon en tule ihastumaan (ei pahalla, aattelin vaan niin) voi kuinka vääräs olinkaan, menin ja rakastuin, siihen ei mennyt edes hirveän kauaa.
Kun aloimem juttelemaan niin jotenkin vaistosin että tutun oloinen ja että siinäpä älykkään olonen nainen, ja voi että melkein heti se LUONNE, aivan mahtava, joistakin vaan näkee heti että tuossa on sitä jotain tuttua ja ihanaa.
Ehkä menin vähän hämilleen hänen kauneudestaan ja siksi ajattelin miten ajattelin tai jotain.
Mulle kävi ihan sama. Ajattelin ensin etten voi ihastua, ei vaaleat miehet ole mun juttu, mutta jokin siinä olemuksessa jäi mieleen. Sellainen terävyys ja vakavuus. Jonkinlainen henkinen painovoima. Sitä tiesi, että siinä on kova luu.
Kova luukin pehmittyy kun tarpeeksi ihana nainen tulee elämässä vastaan.
Kaikilla luilla on pehmeä ydin jos niin syvälle pääsee.
Itsellä muuten yksi piirre mikä naisessa viehättää on se jos hän näkee pintaa syvemmälle, kaikki ei siihen pysty kun joskus automaattisesti peittelen tunteita, mutta jotkut tuntuu vaan niin tutuilta että tuntuu jopa että itsekki lukis toista kuin avointa kirjaa ja että se toinen lukee minua kuin avointa kirjaa.
Tiedän tunteen. Sellainen olo, että tulee todella nähdyksi ja kun näkee sen pehmeämmän ytimen sieltä haarniskan raoista niin se vie sydämen.
Voisin omia tämän yllä kirjoitetun viestiketjun. Heti kun näin hänet tiesin, että tunnen hänet jostain. Tuli sellainen olo, että siinä sinä nyt olet, minulla on ollut sinua iso ikävä.
Ite sinisilmäinen mies mutta no ei täällä voi mitää varmaks tietää kun suomi on kuitenki ihmisiä täynnä, voi kunpa olisit juuri se nainen ja haluaisit minut
hmmmmm kuvaus kuulostaa ihan minun silmiltäni, todella tumman siniset, näyttävät jopa mustilta, niitä on moni tuijotellut :)
itselläni vihreät silmät niin paljon aikaa kulunut et vaikea muistaa varmaan rento olemus ja ei voi tähän laittaa:)
Hänellä on ystävälliset vihreät silmät ja iloinen katse. Mutta mua pelottaa vihreät silmät vieläkin :)
Jos olisit mies ja hän, niin miksi pelkäät. Olen erittäin lempeä ihminen ja kyllä se pitäisi näkyä katseestakin, ainakin niin on minulle kerrottu.
Määrittelemätöntä, sitä on vaikea tai melkein mahdoton eritellä mutta se ensi silmäys kertoi joka tapauksessa varmaakin varmempaa kieltä; siinä
on ihminen joka piirtyi sillä hetkellä sieluun ja sydämeen. Ja siellä hän on pysynyt. Kokonaisuutena.
Iloinen ja rento olemus, hymy :)
Siinä seisoi mies, joka tarkasteli minua uteliaasti. Ajattelin, että aika itsevarma kun noin uskaltaa katsoa.
Tämä mies istui ja katsoi rohkeasti hymyillen.
Se sana oli sportti. Semmonen sprintteri... kolli. Ketterä ja viekas. Vilpitön ja viekas samaan aikaan. Miten olikin yhtäaikaa, no oli vain.
Vastasin myös alkupuolella ketjua, kun kuulosti tutulta nekin kuvaukset.
Viimeisin nainen jota olen yrittänyt iskeä, erästä avioliitossa olevaan vanhempaa naista(toivotontaupaus) on julkisuuden henkilö.
Joku siinä olemuksessa ja pelkissä elehdinnässä on vetoavaa. Eipä monesti tullut vastaan sellaista tunnetta päässä, että nyt on pakko. En silloin kyllä tiennyt kuka ees oli. Meikannut ainakin itsensä nätiksi, paljasta reittä ja jotain sexyä näin.
"Viimeisin nainen jota olen yrittänyt iskeä, erästä avioliitossa olevaan vanhempaa naista(toivotontaupaus) lukuunottamatta on julkisuuden henkilö."
Tumma tukka. Ja se, kun se mies sanoin suoraan, että haluaisi suudella minua. Vaikutti rehelliseltä ja aidolta. Olisi pitänyt antaa numero.
Tää on se juttu, että mikä kumma jossakin ihmisessä on sellasta, että häkeltyy, kummastuu, ihmettelee ja ihastuu. Vaikutus, se on mielenkiintoinen juttu. Ja sit taas se, että joku toinen saa aikaan suorastaan melkein inhon heti ensi näkemisellä. Mulla ainakin negatiiviseen reaktioon vaikuttaa vahvasti, jos jonkun olemuksessa jokin muistuttaa selvästi jotakuta, josta on pahoja muistoja. Nää on monesti myös intuitioita, jostakusta vaan tulee paha fiilis, jostakusta ei. Pidemmällä aikavälillä sit lopulta selviää, oliko ne intuitiot millasia. Yleensä ne on osoittautunu oikeeks, mutta on myös muistissa toisenlainen kokemus.
Miehen isot, kauniit, ruskeat silmät ja niiden katse kiinnittyneenä mun silmiin, aaahhh mikä nautinto :)
Onnellinen se nainen, kenen oma on.
semmossii ne mamut o
Hämmennys siitä, että vaikka tiesin varmuudella, ettemme olleet koskaan aiemmin tavanneet ja siitä huolimatta hän tuntui niin tutulta ja olin varma, että ajattelimme asioista samaan tapaan. En edes muistanut, miltä näytti, kun em. tunne oli niin vahva.
Ja heti perään ajatus, että tällä miehellä on mahdollisuus loukata syvemmältä, kuin kukaan koskaan. Hän on siis vaarallinen.
miksi minä loukkaisin häntä johon rakastuin, eikö tuollanen ole ihana asia että tuntuu tutulta kun harvoin sellasta tapahtuu, vois tuosta hyväkin suhde tulla
Itsesuojeluvaistoahan se. Tiesin heti silloin, että jos meidän mahdollinen suhde joskus päättyisi, en siitä pääsisi yli.
Kyse ei siis siitä, että hän tahallaan loukkaisi.
Ja toki olisin valmis suhteeseen, jos hänkin olisi.
Sitähän sinun kannattais ihan suoraan kysyä mieheltä. Kyllä omasta kokemuksesta voin sanoa että vaikka rakastuin pahemman kerran niin jonkunlainen itsesuojeluvaisto kuitenkin päällä ollu, varmaan johtuu aiemmista loukkauksista mutta ei vanhoja kannata muistella.
Voi kun sais olla suhteessa sen naisen kans
Ikävä kyllä, emme ole vuosiin olleet tekemisissä. Hänellä paljon tarjokkaita, joten tuskin enää edes muistaa....
Älä luovuta, minä ainakin usjkon onnellisiin loppuihin vaikka itsekkään en saanut vastaklaikua siltä johon rakastuin ja todella hitaasti tuntuu hiipuvan tää kaipuu, ja vielä mies olen että luulis ees sen takia että unohtaisin nopiaa mutta ei.'
Aina on toivoa, ainakin itse uskonut siihen sen jälkeen kun kävin lähellä kuolemaa.
Olin lähes varma että näen tänään siksi pettymys nooh
se oli hänen hauskuutensa,huumorintajunsa...ei mitään ulkonaista,mihin olis ihastunut....
Hänen tapansa jutella itsestään. Siitä tuli sellainen tunne, että olemme jollain tapaa henkisesti samanlaisia.
Minä muistan miehen kun hän katsoi minua ja en nähnyt hänestä silloin yhtään mitään erillistä, mutta kun hän alkoi puhuma ja kun hän hymyli, näin sen vallottava hymyn ja hänen tapa kääntä suuta, se oli ihastuva, siihen ihastuin. Outo, hänen piirteet alkaa hämärtymä kun en ole hänet pitkään nähnyt mutta hymy pysyy vaan kirkkana mielessä
Valo
<3 kätemme melkein koskettivat tunsin tuoksusi ja mietin syliäsi
Himoitsen sua. Jos oot NXXX
Kauneus, todella kaunis nainen ja mitä kauneimmat kasvonpiirteet.
Kateus toista ihmistä kohtaan jollakin tapaa ihastutti siinä naisessa.
Presentaatio, tilan hallinta kyky. Hän on valloittava persoona, kiehtoo vain ihminen sen kaiken takana. Vuosia myöhemmin tutustuinkin. En vaan itse uskalla päästää tunteellisesti lähelle ketään -eikä hänkään varmaan
Niin kova ikävä kesken työn et kyyneleet kumpa ei oltais tavattu koskaan ja hei en mäkään tätä suunnitellut :(
Halauksia. Minä koen samoin erästä vaaleaa sinisilmäistä miestä kohtaan. Iso ikävä vaikka en häntä vielä edes kunnolla tunne :(
Miksi näitä yhteensattumia tapahtuu että tuntuu kuin musta puhuisit vaan et kuitenkaan ole se nainen, kuinka haluaisin että ei ois saanu pakkeja että hän sanois että ei vaan sillo tienny miten reagoida ja sanois että haluaa mut sit ku taas nähdään.
Siniset silmät ja naurava suu. Ja katseet kohtasivat uudelleenkin... Näin muuten tänään, vaikka kauempaa vain. Voi, että on miehellä raamit kohdillaan.
Muistan sinut, sinun silmät, hymyn, kaiken..., miten voisin unohda? It just happen once in the lifetime! Miten voikin olla niin raskasta elä ilman sinua! Kai olisi ollu parempi jos ei oltaisi koskaan tavattu! Mutta ei, minä muistan sinut , en voi unohda, jatkan matkaa muisto sinusta mukana! Voi olla että joskus tavataan ja saan tilaisuuden kertoa kaiken mikä jäi kertomatta! Katseet, tunteet, kaipuu, etc..
Silmät. Ruskeat silmät joista en omiani saanut enää loppuiltana irti... Olisinpa silloin uskaltanut puhua enemmän hänelle. Istui samassa pöydässä vieressäni.. En ole niitä silmiä unohtanut vieläkään
Ei ensimmäinen silmäys niinkään, vilkaisin vain tervehtien. Myöhemmin miehen hiljainen ja rauhallinen itsevarmuus, silmänisku katse minussa, kavereidensa heittäessä typerää läppää. Ne mielettömät silmät ja hymynkare. Kiltteys ja ystävällisyys. Saisit mut heti jos haluaisit.
söpöys tietty ja luonteen monimuotoisuus,herkkyys,näin ne kaikki.
Suuret söpöt suruisasti katsovat silmät. Pehmeä naisellinen Puheääni. Huumorintaju ja kiltteys.
Hymy
Se kohteliaisuus. Aina moikkas kun nähtiii, vaikka muut ei. Jäi mieleen, että onpa kohtelias mies. Hyvät tavat. :)
En kyllä muista yhtään. Kiinnitin häneen huomiota vasta vuoden päästä ensisilmäyksestä.
Ensin naisen huomiota herättävä kauneus mutta sitten keskusteluissa esiin tullut timanttisen vahva ja älykäs persoona, joka vei tämän miehen huomion heti ulkonäöstä naisen ajatuksiin ja taitavaan huumoriin.
Kerron hänelle, miehelle jos joskus vielä saan olla hänen kanssaan kahden.
Ystävällisyys. Hän katsoi silmiin ja hymyili. Se tunne, että tämän ihmisen kanssa tulee toimeen. Tunne siitä, että hän hyväksyi minut sellaisena kuin olen ja hän oli itse rento, oma itsensä. Muistelen yhä hänen naurunsa ääntä, hänen sinisiä silmiään ja niiden katsetta. Tämä nainen sulatti lopullisesti sydämeni, kun häntä alkoi automatkalla väsyttää. Hän sanoi: "Ota minut kainaloon." Kun tein niin, hän sanoi vain: "Nyt on hyvä." Sitten hän sulki silmänsä ja nukahti. Kaipaan hänen kanssaan viettämääni aikaa. Meidän yhteinen aikamme oli lyhyt, mutta koskaan en ole ollut kenenkään kanssa niin onnellinen, enkä koskaan tule hänen kaltaistaan enää kohtaamaan.
Aivan ihana teksti.
Ihana muisto:) Toivottavasti vielä kohtaat kyseisen naisen, todellakin toivon!
Se mies säteili. Hehkui hyvää oloa, hymyili varovasti ohimennessään.
Ei mitään. En tykkänyt yhtään. Sen takia ihmettelen mistä tämä tunne on tullut :(
Niin kyllä kai se ensimmäinen silmäys vielä. Toinen ja sitä seuraava paljastivatkin sitten jo jotain mistä totesin että ei. Ei tämä.
Aitous ja tunne, että osaamme lukea toisiamme.
Hänen leveät hartiat ja kauniit siniset silmät kyllä veti lähes sanattomaksi :)
Odotin jotain ihan muuta, hämmennyin hetkeksi. Mutta heti tuli tunne kuin oltaisi tunnettu jo pitkään. Tuo turvallisuuden tunnetta, on hauska, ystävälllinen, fiksu ja komea mies. Kaikin puolin ihana. Harmi kun pitää taistella tunteitani vastaan. En arvannut että tässä kävisi näin.
Hänen hiljainen charminsa. Ujo, mutta rohkea lähestyminen:) Mutta sen jälkeen ei olekkaan enää lähestynyt:D Rauhallinen olemus sisäisellä palolla:)
Ei ollut tyrkky mahtimies, inhoan sellaista lähestymistapaa.
Onnellinen 😁 joka hänet omistaa
Tasapainoisuus, keskittyneisyys, ääni, niin tyynesti sinut itsensä kanssa. Ja tatuoinnit. Persoonallinen ihminen.
Kaikkea ei pysty sanoin kuvaamaan, eikä kaikkea pystyselittämään. Hän oli siinä, minun "näköiseni". Minun puoleltani se oli rakkautta ensi silmäyksellä, hän ei halunnut puhua rakkaudesta, vaikka kelpasinkin hänelle. Ei olla tapailtu enää, enkä halua hänen tuntevan, että roikuisin hänessä.
Kyllä ensin ulkonäkö ja sit luonnetta oppinut tuntemaan ni eiku paranee
Oli keväinen kirkas aamupäivä tapasin eka kerran tuntemattoman naisen .hänen kasvonsa ja hymy sai minut heti hymyyn ,minun kävely häntä vastaan ja tervehtiminen sekä ensi halaaminen oli se kun hänen katse oli hymyn saattama josta oli vaikea päästä irti meillä molemmilla.
Kaipaan katsettasi, sitä tunnetta kun sain lämmittää käsiäni ihollasi. Se hetki kun melkein suutelimme. Haluan sinua niin paljon juuri nyt.
Katse kaiken kertoo, eli silmät ja sen tietää......jotain sisälläni..tapahtuu...
Ei niinkään se ensimmäinen katse. Vaan ovelta viimeinen vilkaisu, paloi verkkokalvolle. Varmaan toinen ajatteli "mitähän tuokin tuossa, vieläki tillottaa" : ).