Moi!
Olen nuori mies kenellä ollut paljon epäonnistumisia elämässä. Aina kun on jotain tapahtunut, olen sanonut että kyllä tästä selvitään ja samalla ehkä sivuttanut koko asian mikä olisi ehkä pitänyt käsitellä.
Muutama vuosi takaperin aloin huomata itsessäni humalassa aggressivisuutta ja sanoin olevani joku kuka en todellakaan ole tai että olen tehnyt jotain mitä en tosiaan ole tehnyt. Tunsin olevani joku/jotain kun sanoin jotain valheita.
Samalla ilmaantunut ahdasmielisyyttä ja että luon ongelmia joista haluan tehoilla muille, tai teen kärpäsistä härkäsiä.
Taas sanoin jotain humalassa mitä tuskin enää ikinä saan takaisin ja tämän takia en ole koskaan ollut yhtä romuna kuin nyt. Tässä tilanteessa sanoisin taas itselleni peiliin että kyllä tästä selvitään, mutta kun en enää siedä kuka pelistä katsoo takaisin.
Helppo vastaus olisi lopettaa juominen kokonaan, mutta se tuskin ratkaisee pidemmän päälle jos mielessä on jotain vikana. Muilla mitään kokemusta vastaavasta? En ole yhtään se ihminen kuka oikeasti olen, enkä enää halua jatkaa näin.
Olen nuori mies kenellä ollut paljon epäonnistumisia elämässä. Aina kun on jotain tapahtunut, olen sanonut että kyllä tästä selvitään ja samalla ehkä sivuttanut koko asian mikä olisi ehkä pitänyt käsitellä.
Muutama vuosi takaperin aloin huomata itsessäni humalassa aggressivisuutta ja sanoin olevani joku kuka en todellakaan ole tai että olen tehnyt jotain mitä en tosiaan ole tehnyt. Tunsin olevani joku/jotain kun sanoin jotain valheita.
Samalla ilmaantunut ahdasmielisyyttä ja että luon ongelmia joista haluan tehoilla muille, tai teen kärpäsistä härkäsiä.
Taas sanoin jotain humalassa mitä tuskin enää ikinä saan takaisin ja tämän takia en ole koskaan ollut yhtä romuna kuin nyt. Tässä tilanteessa sanoisin taas itselleni peiliin että kyllä tästä selvitään, mutta kun en enää siedä kuka pelistä katsoo takaisin.
Helppo vastaus olisi lopettaa juominen kokonaan, mutta se tuskin ratkaisee pidemmän päälle jos mielessä on jotain vikana. Muilla mitään kokemusta vastaavasta? En ole yhtään se ihminen kuka oikeasti olen, enkä enää halua jatkaa näin.
Vastaukset 1
Vanhimmat
Aika iso alku on tuo Alkon pois heittäminen ja erityisen suositeltavaa jos agressivisuutta ilmenee. Sit hakeutua esim. psykologin juttusille ja selvittään mistä tuo kaikki kumpuaa. Kuten varmaan tiedät, alko alentaa kynnystä tehdä asioita. Voi olla, että joskus meneekin liian pitkälle ja tekee jotain, jota ei selvinpäin ajattele. Vahingoittaa itseään, toista tai jotain omaisuutta. Perässä tulee lasku tuhotusta omaisuudesta tai linnareissu, ja helvetinmoinen morkkis päälle..
Mä olen ollut miehen kanssa, joka tuhosi lähes oman ja myös muiden elämän käytöksellään. Alkoi lievillä känniagressioilla, johon liitty pian toisen omaisuuden tuhoamista ja itsetuhoisuutta. Itsetuhoisuutta niin, että otti turpaan esim. kavereilta, jopa poliiseilta. Pian olikin jo enemmän alkon käyttöä. Siitä alkoi puolison pahoinpitely ja lemmikin rääkkäys. Kaveri- ja perhesuhteet tulehtuivat täysin.
Haettiin apua. Ensin kriisikeskuksesta, lääkäriltä, psykologilta, psykiatrilta. Sai aika pian diagnoosin "syvä masennus" ja lääkityksen. Noh, sit ku lääkitys oli aluks pielessä, eikä säännöllisiä psykologin aikoja muka enää saanutkaan, niin alkoi turhautuminen. Ja siitä alkoi sitten lääkkeiden ja alkon sekaisinkäyttö. Poliisi soitettii useasti, kun ei ollut varmaa vahingoittaako itseään tai toisia. Mä lähdin siinä vaiheessa, sillä pelkäsin oman terveyden puolesta. Ja perheeni, jota mies oli myös uhannut väkivallalla.
Ex menetti kaiken naisen, työn, lemmikin, perheen ja ystävät.. Kaiken tämän tapahtuneen jälkeen alkoi pitkä siltojen uudelleenrakennus ja masennuksen hoito ja alkon jättäminen. Harmi vaan, että tämän tajusi vasta kun kaiken oli menettäny..
Vielä kun asialle voi jotain tehdä, niin tee