Kävin hetki sitten terveydenhoitajalla kun epäilin masennusta olin tehnyt testejä kauan jne. Se totes jonkin laisen masennuksen murruin täysin vaikka olihan se odotettavissa en halunnut kertoo vanhemmille joten sovittiin terkkarin kanssa että se kertoo, terkkari kysyi että haluanko jotain terapiaa sanoin että ei koska olen sitä mieltä että ei kiinnosta kertoo asioita tuntemattomille jotka vielä kertoo ne vanhemmille mutta takaisin asiaa niin siis se sano et se testi tehdään sen kanssa uudestaan tän kuun lopussa jos näyttää huonompaa nii mun on mentävä sinne terapeutille muutenkin luulin hetken että kaikki helpotti kun sain melatoniinia mun unettomuuteen mutta ei. Stressaan sitä ihan liikaa ja mietin että jos jäisin pois sillon koulusta mutta äiti tajuis
En tiedä mitä teen
Aada.j
7212
0Äänestä
Muut lukivat myös
Odottaa vastausta
Näihin keskusteluihin ei ole vielä vastattu. Ole ensimmäinen.
Vastaukset 7
Vanhimmat
Siitäkö murruit että se totesi jonkun masennuksen? Mielurit on vaan mielureita, älä ota niitä vakavasti.
terapeutin (olipa se psyk. sh/psykologi/ lääkäri/sh/ psykiatri/ terapeutti) keskustelut eivät kulkeudu vanhempiesi korviin. heillä on vaitiolovelvollisuus.
Kyl sun kannattis jutella jolleki, et pääse muuten tost mihinkää ja se vaa pahenee.
Terveydenhuollon hlökunnalla on kaikilla vaitiolovelvollisuus eikä ne hölise sun juttuja luvatta mihkää.
hmmms on ky tää masennust aika yleistä nykyään ite oon kohta 6 vuotta ilman mitään lääkkeitä tai no oli tossa 2015 jotain pameja mutta vaan ahdistus kohtauksiin nyt sain tänä yönä itteni kasaan että varaan ajan psykiatrille jos vaikka tämän olon sais kohenettua ite oon siis 6 vuotta ollut hiljaa kaikesta mun perheelle ja mun tyttöystävälle ja oon käynnyt töissä joka päivä vaikka se nyt ei tunnu miltää tai mikään ympärillä ja kaiken kukkuraksi viime keväänä kun olin kerrankin poistunut mun kämpiltä niin eikös mut sitten ryöstetty ai että olin sen jälkeen noin 9kk käymättä töissä tai sitten missään istuin vain himas kun ei kukaan kysy multa onko kaikki hyvin niin on aika pois suljettu olo ja kun kävin psykiatrilla ja sanoin että mikään ei tunnu oikeen miltään ja en saa unta se vaan kysy istunko paljon koneel ja vastasin joo kun en se unta jotenkin se aika on saatava menee nii se vaan syytti että mun unettomuus johtuu koneesta ja kaikki muutkin ihan vitun hienoo hoitoo kirjas se jotkun imovanet mutta niistä nyt ei ollut mitään hyötyä noh taas menee yksi yö istuen koneel -.- mutta huonoja kokemuksia on tuosta psykiatresita
Mun mielestä juttelu jollekkin auttaa aina.. itsellä todettiin juuri masennus ja ahdistushäiriö, on ollut jo kauan mutta nyt hakeuduin lääkärille oloni takia. Kävin heti psykologilla ja itse ainakin koin että auttoi, on myös tärkeää jos on joku läheinen kenen kanssa purkaa tilannetta. Itsellä monta ihmistä ketkä tukena.
Mullahan siis niin etten tällä hetkellä pysty menenään töihin, sairasloma jatkuu ainakin toistaiseksi.
Älä pelkää. Mielialan alhaisuus (lievä masennus jne.) on niin yleistä, että mikään kummajainen et sinäkään ole. Ota vain tukea ja apua vastaan. Olet tärkeä ja hyvinvointisi on tärkeää. Jos olet ala-ikäinen, tuo vaitiolovelvollisuusasia on mutkikas juttu ja sinun on hyvä kysyä siitä mahdolliselta terapeutiltasi. Ihanteellista olisi, että sinulla olisi omat käynnit, joiden sisältö pysyy täysin teidän välisenä ja salassa ja yhdessä sovitte, mitä vanhemmille kerrotaan. Muutoinhan on vaikeaa luottaa terapeutiin ja puhua vapaasti.
Parempi nukkuminen voi hyvinkin mielialaan auttaa, mutta suosittelen, ettet valehtele tai peitä, jos oikeasti et kuukauden päästäkään voi hyvin. Ajattelen, että yksinkin me voidaan elämässä pärjätä, mutta meidän ei tarvitse! Saa tukeutua.