Kait 2 kertaa viimeisessä puolessa vuodessa

Olisin todella surullinen jos ei enää nähtäisi, koska silloin olisin aina yksin.

Kyllä se tuntuisi. JA joutuisin etsimään uuden luottomekaanikonkin. Ei yhtään hyvä.

Tuntuisi. Haluaisin viettää hänen kanssaan tulevat vuodet, it's my biggest wish. En vaan tiedä mihin tämä johtaa ja mitä tulee tapahtumaan. Siipeeni minä kai saan.

Pahalta tuntuu se ettei olla koskaan nähty.Turha täällä enää kaivata.
Sydänsärky jatkuu..Helpottaa ehkä joskus.Toivoisin..

Mitä jos ensin kysyt itseltäsi.

Tuntuisiko sinusta pahalta? Ei minusta ainakaan tuntuisi.
Kyllä minä pärjään. Sinä luulet jostain ihmeen syystä että minä olisin
heikko.

Olet aina antanut ymmärtää niin. Sinulla on ollut aikaa kehittää itseäsi.
Niin kuin muillakin on siihen aikaa. Mikä poikkeus sinä olet tai luulet olevasi?

Sinä et ole vain viitsinyt tai uskaltanut ottaa uutta otetta itseesi.
Minä saan sinun jutuistasi kuvan että sinua haittaisi jos ei nähtäisi. No... minua ei se hetkauta.

Sinun pitää kasvaa ensin ihmisenä. Sitten voidaan katsella uudestaan mutta ei se tarkoita että kaikki muuttuisi.

Tuntuisi pahalta jos ei nähtäisi enää jos näkisi edes vilaukselta mut kumminkaan puhuta mitään katsotaan silmiin vaan.

Tuntuisi todella pahalta jos ei enää nähtäisiin. Sussa on jotain erilaista ja erikoista, miellyttävää ja mielenkiintoista.

Ei tuntuisi yhtään miltään vaikka ei koskaan nähtäisi. Tää on jo nähty

Se olisi helvettiä. Meidän tapaamiset on tylsän elämäni kohokohtia ja piristysruiskeita :) tykkään hänestä ihan valtavasti.

En usko että enää tuntuisi. Sen sijaan vielä kolmisen vuotta sitten moinen ajatus tuntui todella, todella pahalta. Siksi ymmärränkin kaikkia niitä aiempia vastaajia, joista se tuntuisi pahalta. Olen ollut itse samassa tilanteessa.

Nykyinen vastaukseni puolestaan kertoo siitä, että kyllä mun tunteet on haalistuneet, Luojan kiitos :). Prosessi vaan on ollut helvetillisen pitkä.

Ja viimeksi oli...?

Tuntuisi kyllä. Tekisi mieli tulla sua mies moikkaamaan, mutta en halua antaa mitään väärää kuvaa. Ois vaan kiva nähdä ja jutella.

Ajatuksena tuntuu pahalta ja lopulliselta, mutta ehkä sitten vuosien saatossa haalistuisit mielestäni. Siksi olen ajatellutkin että mun on parasta lähteä pois. Ehkä se olisi mun paras mahdollisuus jatkaa elämää, vaikka edelleen se kirvelee että elämä näytti mulle että näinkin syvästi voin tuntea, no ainakin kerran elämässä. Se on ollut se vaikea juttu mulle, ja on saanut mut vihaamaan elämääni ja koko maailmaa.