Meillä kotona puhuttiin palavasta paikasta, tuonelan kidasta, tulisesta pätsistä, liekkimerestä, tulijärvestä, helvetistä, tulimaasta ja vaikka mistä ja näillä kaikilla tarkoitettiin samaa ikuista kärsimystä kuoleman jälkeen. Ihan lapsena meille puhuttiin vain palavasta paikasta tai tulijoesta, koska ne oli lapselle silleen ei ehkä niin pelottavan kuulosia. Vähitellen tätä paikkaa alettiin kuvailemaan, millainen se on. Muistan saunan lauteilla ollessani noin 12-vuotias kun isä kertoi että helvetti on sellainen paikka, että siellä ikuisesti kärsitään kuumuudesta, joka on moninkertainen tuon kiukaan kivien kuumuuteen nähden. Siellä hehkuvilla tulisilla kivillä yrität koko ajan ylös ja näet taivaan yläpuolella. Yrität sinne, mutta aina, kun olet kaikin voimin (jotka myös ovat koko ajan ihan lopussa) päässyt melkein ylös montusta, niin saatana työntää sinut takaisin syvyyksiin. Ja loppu elämäsi on koko ajan sitten sitä samaa ja samaa. Ja sieltä näkee jatkuvasti, kuinka kivaa taivaassa olevilla on. Sen sijaan taivaasta ei näe helvettiin. Siellä on ainainen ilo. Voitte kuvitella jonkin asian, mikä on parasta maailmassa. Kertokaa se sitten tuhansilla, niin niin kivaa on taivaassa ja se ei lopu ikinä.
Kysyttiin sitten, eikö taivaaseenkin voi kyllästyä. Isä siihen, että taivaassa olo on sitä, että se pysyy koko ajan tosi mielenkiintoisena ja kivana ja siellä ei ole mitään pahaa. Sinne pääsee vain uskovaiset. Eli siis vanhoillislestadiolaiset.
Pelkästin ihan kuollakseen helvettiä. Kerran jouduin vahingossa teatteriin kouluryhmän kanssa, kun menin väärään jonoon. Lestat oli pyydetty toiseen jonoon, joka oli toisella käytävällä. He menivät kirjastoon ja se jono, missä minä olin, teatteriin. Luulin vielä ulkona pyöräillessä, että menemme kirjastoon. Aloin ihmettelemään siinä pyöräillessä, että eihän tässä jonossa ole ketään muita uskovaisia, kuin minä. Teatterissa olin ihan hädässä, vaikka se oli vain joku lasten kirjasta tehty teatterinäytös.Erityisesti musiikit pelotti, kun niissä oli rumpuja. Ei se musiikki muuten olis pelottanut, mutta kun minulle oli opetettu, että sellainen musiikki vie kadotukseen, ikuiseen tulijärveen. Tärisin ihan hirveänä koko teatterinäytöksen aikana, jolloin opettaja sanoi, että ei kai sua pelota tää esitys, me pyrimme valitsemaan sellaisen näytöksen, joka sopii lapsillekin. Muistan, kuinka takaisin tullessa askeleet olivat tosi raskaat. Näin melkein, että perkele tulee hiilihankonsa kanssa jonkin seinän takaa ja korjaa minut oitis helvettiin.
Kotona kun kerroin erheestä ja sain synnit anteeksi, tuntui kun olisin päässyt taivaaseen. Olin iloista sekaisin. Nää tunnetilat olivat kuitenkin puhtaasti psyykkisiä. Raskaat askeleet johtuivat helvetin pelosta joka oli konkreettinen ja kevyet askeleet siitä, kun uskoi, ettei tarvi enää pelätä sinne helkkariin joutumista.
Myöhemmin mua on naurattanu kyseinen episodi... Lumikki ja seitsemän kääpiötä veisi ihmisen tuleen :).
Nykyisin mietin, onko tuo tulijärvi edes totta? Tuntuisi ihan käsittämättömältä sellainen ajatus, että osa ihmisistä, vanhoillislestadiolaisten opetusten mukaan lähes kaikki, joutuvat sellaiseen kärsimyskammioon....
Kysyttiin sitten, eikö taivaaseenkin voi kyllästyä. Isä siihen, että taivaassa olo on sitä, että se pysyy koko ajan tosi mielenkiintoisena ja kivana ja siellä ei ole mitään pahaa. Sinne pääsee vain uskovaiset. Eli siis vanhoillislestadiolaiset.
Pelkästin ihan kuollakseen helvettiä. Kerran jouduin vahingossa teatteriin kouluryhmän kanssa, kun menin väärään jonoon. Lestat oli pyydetty toiseen jonoon, joka oli toisella käytävällä. He menivät kirjastoon ja se jono, missä minä olin, teatteriin. Luulin vielä ulkona pyöräillessä, että menemme kirjastoon. Aloin ihmettelemään siinä pyöräillessä, että eihän tässä jonossa ole ketään muita uskovaisia, kuin minä. Teatterissa olin ihan hädässä, vaikka se oli vain joku lasten kirjasta tehty teatterinäytös.Erityisesti musiikit pelotti, kun niissä oli rumpuja. Ei se musiikki muuten olis pelottanut, mutta kun minulle oli opetettu, että sellainen musiikki vie kadotukseen, ikuiseen tulijärveen. Tärisin ihan hirveänä koko teatterinäytöksen aikana, jolloin opettaja sanoi, että ei kai sua pelota tää esitys, me pyrimme valitsemaan sellaisen näytöksen, joka sopii lapsillekin. Muistan, kuinka takaisin tullessa askeleet olivat tosi raskaat. Näin melkein, että perkele tulee hiilihankonsa kanssa jonkin seinän takaa ja korjaa minut oitis helvettiin.
Kotona kun kerroin erheestä ja sain synnit anteeksi, tuntui kun olisin päässyt taivaaseen. Olin iloista sekaisin. Nää tunnetilat olivat kuitenkin puhtaasti psyykkisiä. Raskaat askeleet johtuivat helvetin pelosta joka oli konkreettinen ja kevyet askeleet siitä, kun uskoi, ettei tarvi enää pelätä sinne helkkariin joutumista.
Myöhemmin mua on naurattanu kyseinen episodi... Lumikki ja seitsemän kääpiötä veisi ihmisen tuleen :).
Nykyisin mietin, onko tuo tulijärvi edes totta? Tuntuisi ihan käsittämättömältä sellainen ajatus, että osa ihmisistä, vanhoillislestadiolaisten opetusten mukaan lähes kaikki, joutuvat sellaiseen kärsimyskammioon....
Vastaukset 12
Vanhimmat
Kohta lähden iltavuoroon. Täytyy suunnitella työmatka tarkoin, etten vain mene sellaisten katujen läpi, joissa voin kuulla rumpujen äänen. Nyt vielä parvekkeella nauttien auringosta kahvikupponen kädessä. Hyvästi vielä aikaa suunnitella turvallinen reitti työpaikalle :)
Ei ole helvetin ikuiset tulijärvet totta, täyttä hörhöjen huuhaata. Kunhan vaan sepittävät näitä juttuja lämpimikseen pikkutytöille saunan lauteilla.
Kuolemalla ei ole mitään valtaa niihin, jotka ovat Jeesuksessa Kristuksessa.
Kyllä helvetti on vertauskuvallisesti totta.. paitsi niille ihmisille, jotka uskovat kaiken olevan sattumaa.
Muista tämä: Jumala antoi ihmislle kyvyn erottaa oikean väärästä.
Suosittelen vahvasti lukemaan tämän: http://www.apokryfikirjat.com/eenok1.htm
Yllä olevassa linkissä kerrotaan totuuksien totuuksia.
Jokainen ,, Jokaikinen herätetään Viimeiselle tuomiolle. Jokaikinen!
tulijärvi on totta, se on valmistettu Perkeleelle, koska hän on ikuisuusolento (langennut enkeli) niin Jumala joutuu pitämään tulijärven iankaikkisesti palavana, tämän Saatanan ja häneen liittyneiden enkelten ja henkivaltojen tähden.
Perkeleellä on siellä kärsijän osa, eikä heilu hiilihangon kanssa, vaan taistelee helvetintulessa ikuisesti.
Ihminen ei ole syönyt Elämänpuusta, eikä ole ikuisuusolento, ja ne jotka helvettiin joutuvat palavat kuin Lusteet uunissa, yksi kuhahdus eikä heitä enää ole. lopullinen kadotus.
Olen tutkinut Raamatun sanaa ja totuutta , eikä ihmisten tulkintaa tuosta kirjasta, ja noin se kertoo. Voitte itsekin lukea Raamatun läpi, ja tulla samaan totuuteen kuin minä
Ketään ihmispoloa ei kiduteta iankaikkisesti! Jumala on Rakkaus,, ei sadisti!!!!
Saatana ja demonitkin häviävät, kun heidät lopullisesti tuhotaan. Tulijärvi kuvaa juuri lopullista, täydellistä tuhoa. Joissakin kohdissa on ilmaus, että savu nousee ikuisesti tai jotain sen kaltaista. Se viittaa siihen, että heidän kapinansa ja sen täydellinen epäonnistuminen on oleva ikuisena muistutuksena, jos joku luomus tulevaisuudessa ryhtyisi samaan. Se on kuin oikeuden ennakkopäätös, mitään ajan sallintaa yrittää todistaa kapinan onnistuminen ei enää tarvita. Kaikki kapinoitsijat vastaisuudessa tuhotaan heti. Asia on loppuunkäsitelty.
Jumalan tuli on jo monesti syttynyt, kuten tässä Raamatun kohdassa
4. Mooseksen kirja 11
1 Mutta kansa tuskitteli, ja se oli paha Herran korvissa. Kun Herra sen kuuli, vihastui hän, ja Herran tuli syttyi heidän keskellään, ja se kulutti ulommaisen osan leiriä.
2 Silloin kansa huusi Moosesta, ja Mooses rukoili Herraa; niin tuli alkoi sammua.
Mutta entäs se itku ja hammasten kiristys, satuako sekin muka on. Onneksi mulla on tekarit. märistähän kyllä jaksaa.
Johtuu siitä tuskasta, kun joko oma uskonnollinen valhe paljastetaan tai on tilanteessa, jossa huomaa jääneensä ikuisen elämän ulkopuolelle. Tulevan suuren ahdistuksen aikana tämä on erityisesti tunnusomaista.
Noin kuitenkin Jeesus itse sanoi.
Mark.9:
47 Ja jos sinun silmäsi viettelee sinua, heitä se pois. Parempi on sinulle, että silmäpuolena menet sisälle Jumalan valtakuntaan, kuin että sinut, molemmat silmät tallella, heitetään helvettiin,
48 jossa heidän matonsa ei kuole eikä tuli sammu.
Tuossa sana helvetti on käännetty Gehenna-sanasta ja se tarkoittaa lopullista kuolemaa. Tämän niminen kaatopaikka oli Jerusalemin muurin ulkopuolella, jonne heitettiin myös niiden rikollisten ruumiit, joiden ei katsottu ansaitsevan ylösnousemusta. Siellä pidettiin jatkuvasti tulta ja jos se ei ulottunut ruumiin ulommaisiin osiin, madot söivät ne. Jeesuksen kuulijoille tämä oli tuttua ja he ymmärsivät asian merkityksen.
Helvetti ja tulijärvi ovat kuvakieltä, vertauskuvallisia. Jeesushan nimenomaan käyttää vertauskuvallista kieltä puhuessaan. Ette kait te nyt niin hölmöjä ole, että repäisisitte silmänne tai hakkaisitte kätenne poikki ajallisessa elämässä sen takia, ettette joutuisi helvetin tuleen. Sitäpaitsi edellä mainitut toimenpiteet eivät vielä takaa taivaaseen pääsyä eikä helvettiin joutumista. No ette ole niin hölmöjä, joten kaikki muutkin Jeesuksen sanat ja puheet ovat vertauskuvallisia, jotka pitäisi selvittää saarnamiesten ihan toisella tapaa, ei kirjaimellisina.
Se vaan on kummaa, että toisin paikoin saarnamiehet ottaa raamatun saant kirjaimellisina ja toisia taas ei oteta, kuten tätäkään silmän irti repäisyä.
Mutta kun luetaan vertausta rikkaasta miehestä ja Lasaruksesta, niin saarnaajapa sanoo sen olevan juuri noin, vaikka alussa on sanonta,; vertaus rikkaasta mihestä..jne.
Ja älkää nyt ihmeessä selvittäkö Ilmestyskirjaa kirjaimellisesti, sillä sehän on pelkkää kuvakieltä. No, ei saarnaajat kyllä selvitäkkään Ilmestyskirjan juttuja taivaan kaupungista muuna kuin vanhoillisletadiolaisena Jumalan lapsijoukkona maan päällä suviseurakentällä.