jättääkö vai tukee peliriippuvaista

Veikkaisin että omat tappiot elämän varrelta lähempänä 300000 kuin 200000.

Jee

Tämä on ihan sontaa. Minä puhun sillä kokemuksella, että olen 15 vuotta ollut peliriippuvaisen rinnalla. Viimeisin tempaus oli se, että kun pelihimo iski ja piti saada tekosyy. Niin minua henkisesti pahoinpideltiin, haukuttiin, uhkailtiin lyödä, huudettiin, raivottii. Huokauksenikin oli syy alkaa raivoamaan. Tätä jatkui niin pitkään, että minut saatiin siihen pisteeseen, että nostin käteni ylös ja totesin tyypin saavan tehdä ihan mitä lystää. SE oli sitten 20 000€ (Tällä kertaa. Välillä on ollut 5000€ ja välillä 50 000€). Nyt on taas lapsilla nälkä ja itkevät, että pelkäävät että minua satutetaan. Eivät uskalla poistua kotoa. SIIS JUOSKAA KARKUUN, KUN PELIRIIPPUVAISEEN TÖRMÄÄTTE. SE ON ÄÄRIMMÄISEN HARVINAISTA, ETTÄ NE MUUTTUVA. Teoriassa mahdollista, mutta käytännössä erittäin poikkeuksellista.

pakene kirjoitti:

Tämä on ihan sontaa. Minä puhun sillä kokemuksella, että olen 15 vuotta ollut peliriippuvaisen rinnalla. Viimeisin tempaus oli se, että kun pelihimo iski ja piti saada tekosyy. Niin minua henkisesti pahoinpideltiin, haukuttiin, uhkailtiin lyödä, huudettiin, raivottii. Huokauksenikin oli syy alkaa raivoamaan. Tätä jatkui niin pitkään, että minut saatiin siihen pisteeseen, että nostin käteni ylös ja totesin tyypin saavan tehdä ihan mitä lystää. SE oli sitten 20 000€ (Tällä kertaa. Välillä on ollut 5000€ ja välillä 50 000€). Nyt on taas lapsilla nälkä ja itkevät, että pelkäävät että minua satutetaan. Eivät uskalla poistua kotoa. SIIS JUOSKAA KARKUUN, KUN PELIRIIPPUVAISEEN TÖRMÄÄTTE. SE ON ÄÄRIMMÄISEN HARVINAISTA, ETTÄ NE MUUTTUVA. Teoriassa mahdollista, mutta käytännössä erittäin poikkeuksellista.

Lue lisää

Huh Huh. Paha tilanne, taitaa olla pakko saada pelaaja jonnekin terapiaan. Tuollainen pelaaminen ja kaikki muut ikävät liitännäis-jutut voivat olla oireita vaikka mistä mielenterveyden ongelmista. Turvakotiin, jonka jälkeen uusi asunto muualta?

En minä ole mikään poikkeustapaus. Kyllä tämä peliriippuvaisten läheisten elämä on juurikin tätä. Ainakin kaikkien vertaisryhmien perusteella. Me riippuvaisten läheisest vaan niin kovin helposti uskomme näitä kaikkia riippuvasiten puolestapuhujia, jotka kannustavat jatkamaan ja jaksamaan. Monesti myös meidän oma maailmankuvamme vääristyy -Tämä tapahtuu kaikkien riippuvaisten läheisille pidemmällä tähtäimellä. Pahintahan on se, että riippuvainen ihminen voi olla mitä rakastettavin silloin, kun asiat ovat kunnossa. Pelaaja voi käydä terapiassa ja tehdä vaikka mitä ja lupailla tyhjiä. Tilanne nollaantuu, kun riippuvuus nostaa päätään.

Mietipä tarkempaan. Peliriippuvainen katumuksen hetkellä luovuttaa ja tyrkyttää taloudenpitoa toiselle. Kun pelikoneenkuvat alkavat välkkyä silmissä, niin taloudenpitäjän elmästä tehdään niin helvettiä, että hän luopuu taloudenpidosta. Siinä uhotaan, kiristetään, varastetaan. Keinot on loputtomat. Ja tämä 15 vuoden kokemuksella. Pelaaja pelaa. Kun himo iskee, niin mikään ei pidä. -Ja taukoa voi olla jopa pari vuotta. Sitten taas mennään. Älkää lässyttäkö tätä paskaa. Kyllä pelajaa näyttää kautumusta ja vetoaa sääliin ja keksii vaikka mitä, kun apua pitäs saada. Sitten kun sitä pitäisi ottaa vastaan, niin kyllä muuttuu ääni kellossa. Ja tämä minun tapaukseni ei ole edes millään tavalla poikkeuksellinen. Ennemminkin säännönmukainen. Lopettakaa lässytys. Tehkää jotain ittellenne. Menkää vaikka sinne hirteen, jos ei piru vie muu auta!!! Kyllä itketään, että itsellä on tuskanen olo. Voi perkele, kun tajuiaisitte, miten ihmiset teidän ympärilläni kärsii. Meillä ihan kolmessa sukupolvessa.