Todellisuudessa ikävöitte itseänne
Miksi? Koska etsitte jotain samanlaista henkilöä kuin te itse olette, koska se on tiedostamaton vaisto pariutumisen kannalta tai sitten jos puhutaan oidipus kompleksista niin miehet ikävöivät äitiään ja naiset isiään 😂
Miksi? Koska etsitte jotain samanlaista henkilöä kuin te itse olette, koska se on tiedostamaton vaisto pariutumisen kannalta tai sitten jos puhutaan oidipus kompleksista niin miehet ikävöivät äitiään ja naiset isiään 😂
Vastaukset 14
Vanhimmat
Älä yritä älyllistää jotain mikä ei selity järjellä.
Samaa mieltä. Itse olen älyllinen tyyppi enkä edes halua miettiä tuommoisia. Miksi miettisin? Tunteille pitää antaa vapaus.
Joo, hyvä neuvo.
Minäpäs kuule selitän vaikken itsekkään ymmärrä ja sillä ei ole järjen kanssa mitään tekemistä 😨 joten teoriani ovat teoriassa mahdollisia😂 rakkaus on kuvitelmaa ihanasta elämästä mutta todellisuudessa se on vain toisen ärsyttävän ihmisen sietämistä jopa hautaan asti 😂
Joo, selitä mitä selität, kusessa ollaan?
Niin, siltä on tuntunut jo pitemmän aikaa. :) :)
En oikein usko, ei mulla ollut oikein isäsuhdetta. Ehdoton auktoriteetti.
Muualta on saatu esimerkit
Näinhän se on. Olen löytänyt itseni, enkä rakasta enää ketään...
Ei varsinaisesti.
Etsimme hieman samankaltaista henkilöä itseemme nähden koska se helpottaa kommunikaatiota ja samaistumista toiseen. Se vahvistaa tunnesidettä. Tietysti erilaisuus tuo jännitettä ja senhän vuoksi miehen ja naisen välillä on jännite.
Mitä tulee oipidus kompleksiin niin vaikka se on osittain totta niin se mikä meille on tärkeää on tuntea samanlaista rakkautta kuin vanhemmat antoivat meille kun olimme lapsia.
Se saa meidät herkkään tilaan ja usein saatamme taantua ihan lapsiksi kun rakastumme. Sen vuoksi nainen jota pidetään "äitinä" ja toisaalta mies jota pidetään "isänä" voi satuttaa niin kovasti koska käymme sen saman eriämisprosessin läpi kuin lapsena.
En ikävöi itseäni kylläkään, nautin olosta yksin, mutta tietysti toinen ihminen toimii tietynlaisena peilinä itselle ja jos toisen kanssa synkkaa niin se vahvistaa myös omaa tunnetta itsestä.
Tahdon erillisen yksilön jossa kuitenkin samoja piirteitä esimerkiksi huumorintaju jne. koska tiedän että sellaisen kanssa viihtyy ja toisaalta tulee toimeen.
Rakkaus on sikäli illuusio että elämme jonkinlaisessa fantasiassa sen toisen kanssa yhtä aikaa yhdessä olosta ja toisistamme.
Mietin juuri että kokiko tai kokeeko eräs nainen tietyt asiat samalla tavoin kuin minä. Oliko tai onko se vain mun pään sisäinen fantasia.
Nimenomaan niin että samankaltaisuus on se mikä tuntuu siltä kuin kotiin tulisi. On helppo olla sellaisen ihmisen kanssa yhdessä ja se tuntuu myös niin että elimistö rentoutuu hänen lähellään.
Minä haluan olla läheisessä yhteydessä ihmisiin. Se antaa paljon henkisesti. Ja se on hauskaa. Ihmiset ovat erilaisia. Täytyy vain valkata, kenen kanssa haluaa aikaa viettää. Ja on aina mukava tutustua uusiin, kivoihin tyyppeihin, luotettaviin.
Hän kyllä muistuttaa eri tavoin isääni.
Itse löysin montakin samankaltaista ihmistä, viisaita, syvällisiä, rauhallisia, hiljaisia.. Kukaan ei sytyttänyt. En vaan tuntenut mitään.
Sitten löysin melkein oman vastakohtani: viisas, rauhallinen mutta puhelias, suorasanainen, omat puolensa pitävä mahtava komea mies <3
Hän sai minut ymmärtämään kuinka ovimatto olen ollut elämäni aikana.
Opin häneltä todella paljon muutakin, olen kehittynyt ihmisenä. :)
Kaksi viisasta päätä lyötiin yhteen,
mutta ihmisinä olemme kyllä todella erilaisia ja näytämme varmaan oudolta parilta.
Lueskelen yleensä vaan täällä mutta oli pakko jakaa omaa onnea - ikäväpalstalla...