Aluksi muutama sata kokoontui pirttiseuroihin, lähinnä sukulaisperheitä. Myöhemmin yhteys laajeni ja sai uusia piirteitä, saarnaajia. Seurat olivat pirttiseuroja.
Koko toiminnan laajentuminen perustui sukulaisten kokoontumisille, huhupuheille, vuosituhannen alussa ei vl ryhmään kuulunut montakaan tuhatta ihmistä, lähinnä lapista, Torniojokilaaksosta. Oppi oli raamatusta, mutta jo kehiteltiin omiakin syntejä.
Myöhemmin riidat irtaannutti vl populaatiota, uusia oppimuotoja on näihin päiviin asti jakaantunut yli kaksikymmentä, oppiriitoihinsa.
Koko toiminnan laajentuminen perustui sukulaisten kokoontumisille, huhupuheille, vuosituhannen alussa ei vl ryhmään kuulunut montakaan tuhatta ihmistä, lähinnä lapista, Torniojokilaaksosta. Oppi oli raamatusta, mutta jo kehiteltiin omiakin syntejä.
Myöhemmin riidat irtaannutti vl populaatiota, uusia oppimuotoja on näihin päiviin asti jakaantunut yli kaksikymmentä, oppiriitoihinsa.
Vastaukset 3
Vanhimmat
Ei pidä paikkaansa. Puhut palturia. Jos me kaikki oltais yhdistä sukulaisperheistä lähtöisin, ei sukunimejäkään olisi näin valtavasti. Itse tiedän ainakin lähes 30 eri sukunimeä uskovaisilla, joten tuo sinun tarinasi on täysin sinun itse keksimääsi palturia!
eihän siihen tarvit akuin kolme neljä alkuperhettä ja heidän toistakymentä lastaan joista tyttöjä suurin osa!
Vanhoillislestadiolaisten lisääntyminen tapahtuu hyvin pitkälle sukulaisten kesken.