Ruotsin kielipolitiikassa ei mitään mitä kannattaisi tuoda Suomeen. Ruotsin koulujen kieliopetuskin on johtanut kriittiseen tilaan koskien koululaisten intoa opiskella muuta kuin englantia. Suomen koulujen kieliopetus on Ruotsiin verrattuna todella tehokasta. Pakollinen ruotsi onkin hyvä ratkaisu. Suomen kaksikielisyys luo aivan toista luokkaa paremman henkisen pohjan monipuoliseen kielten opiskeluuun kuin yksikielisyys Ruotsissa.
Ruotsin kielipolitiikka huonompi kuin Suomen
Monipuolisuus
55491
4Äänestä
Muut lukivat myös
Odottaa vastausta
Näihin keskusteluihin ei ole vielä vastattu. Ole ensimmäinen.
Vastaukset 55
Vanhimmat
Heikki Tala ihailee Ruotsin kielipolitiikkaa. Miten tuo on mahdollista? Talahan on fennomaani.
Fennomaaneilla on kauhea ristiriita. Mutta mitään ristiriitaa ei ole, jos fenno tunnustaa tosiasian. Suomen kielipolitiikka on maailman paras eli parempi kuin Ruotsin.
Ruotsin kielilainsäädännön voisi ihan suoraan kopioida Suomen lakiin ja vaihtaa Ruotsi ja ruotsinkieli sanat Suomi ja suomenkielisanoihin. Kaikki viisi virallista vähemmistökieltä samalla viivalla ja kaikkien velvollisuus opetella ruotsia maan ainoata pääkieltä. Ja niille joille se ei onnistu on mahdollisuus tulkin apuun. Kerrassaan loistavaa ja kustannustehokasta kielipolitiikkaa.
Ruotsista ei kannata tuoda, kuin kielilaki. Ruotsalaiset osaavat englantia paremmin kuin me. Syynä on pakkoruotsi, jota ei tarvita. Koululaiset ovat ruotsin hyljänneet. Yo-kirjoituksiin osallistuvien määrä on romahtanut.
Virkaruotsi tutkinnosta on pakko luopua.
Siis kannatatko, että Suomen kielipolitiikka otettaisiin käyttöön Ruotsissa!!??
No lycka till vaan yrityksellesi.... ;-)
Ai niin, unohdin! Suomi on AIVAN eri asia kuin Ruotsi. Ja kuin muutkin maailman maat... ;-)
Ovatko kaikki muut maailman maat väärässä ja vain Suomi oikeassa??? Huhhuh tuota svekojen omahyväisyyttä!!!
Eikö fennon mielestä Suomi olekaan itsenäinen maa?
"Ovatko kaikki muut maailman maat väärässä ja vain Suomi oikeassa??? "
Koskakohan pääset eroon tällaisista tuntemuksistasi Suomen, isänmaasi, suhteen? Suomi on itsenäinen, menestyvä valtio, jossa koulutus on huippua maailman keskiarvoihin verrattuna. Ja sinä yhä ilmeisesti toivot, että eläisimme kuin olimme yhä Ruotsin tai Venäjän vallan alla, kun emme muka itse osaa päättää kielipolitiikastamme.
Suomi on Pohjoismaiden kieliosaamisen ykkönen. Suomalaiset osaavat pohjoismaiset kielet parhaiten, koska meillä osataan ruotsin lisäksi myöskin suomen kieli. Tämä on ainutlaatuisen hieno asia ja monet Businekset osaavat hyödyntää jo tämän tosiasian. Suomessa ei ole tapahtunut niin voimakasta kieliosaamisen kaventumista kuin muissa Pohjoismaissa. Maassamme on positiivisempi orientoituminen kieliopintoihin kuin esim. Ruotsissa. Maamme kaksikielisyydellä on tähän suuri positiivinen vaikutuksensa.
Suomessa on ollut (ja on yhä) ainutlaatuisen monipuolinen kieltenopetus, ja tulokset ovat myös olleet erinomaiset (verrattuna muihin EU-maihin ja maailman muihin maihin), lukuunottamatta ehkä viimeistä 10 vuotta, jona aikana kiinnostus vieraisiin kieliin on romahtanut.
Tuohon romahtamiseen löytyvät syylliset Suomalaisuuden Liitosta ja Liiton aivopesemästä fennomaanijoukosta. Nämä tahot ovat siirtäneet nuorisollemme valheellisia, kielivastaisia asenteita. Onneksi romahtaminen ei koske kaikkia ei juurikaan etelämpää Suomea ja hyvin koulutettujen perheiden lapsia.
Kerro ihmeessä kuinka paljon näitä fennomaaneja on mielestäsi Suomessa?
Kerro myös kuinka moni nuorisomme edustaja mielestäsi viettää aikaansa täällä RKP:n kielipalstalla?
Palstan nettisvekojen mukaan fennomaaneja on vain tällä palstalla, muutama kourallinen, ja kaikki vanhoja pappoja. Ihmeen aikaaansaavia papparaisia, jos ovat onnistuneet jollekin suomi24-palstlle kirjoittamalla aiheuttamaan tuollaisen romahduksen. :D
Marginaalikieli ruotsi on täysin turha n. viidelle miljoonalle suomenkieliselle. Pohjoismaiden lingua franca on englanti.
" Pakollinen ruotsi onkin hyvä ratkaisu. Suomen kaksikielisyys luo aivan toista luokkaa paremman henkisen pohjan monipuoliseen kielten opiskeluuun kuin yksikielisyys Ruotsissa."
Kyllä, taas kerran asian ytimessa.
Pakottava kansanosa kokee pakotuksen hyvänä.
Orjakauppiaatkin tykkäsivät orjakaupasta.
Minne menet, kieltenopetus? Suomalaisten kielipääoma kasautuu Etelä-Suomen koulutettujen vanhempien hyvin menestyville lapsille. Kielitaitoiset nuoret kahmivat kesätyöt, opiskelupaikat ja kansainväliset vaihto-ohjelmat. OAJ vaatii, että kielten opetusta laajennetaan ja aikaistetaan.RIITTA KORKEAKIVI TEKSTI / JESSE PASANEN KUVITUS OPETTAJA 18/2015
kiitos mainoksesta.
kielipääoma?
:-)
Köyhiä kusetetaan aina, niinkö? Vai mitä tarkoitat?
Etelä-Suomen tilanne onkin hyvä siinä mielessä, että siellä luetaan jo paljon A1-kielenä muuta kuin englantia, ja A2-kielten lukeminen on kasvussa. Eli on ymmärretty selvästi, miten kielitaito saadaan mahdollisimman hyväksi.
Ongelmana on, että muualla Suomessa ei ole riittävästi mahdollisuuksia tällaiseen. Joskus syy on sekin, että kunnat eivät tee riittävästi edistääkseen näitä asioita. Suomi on jakautumassa huolestuttavalla tavalla kahtia.
"Suomi on jakautumassa huolestuttavalla tavalla kahtia. "
Voipa sen nähdä niinkin, että Suomi on yhdentymässä, kohti tasa-arvoista kielilakia, joka ymmärtää, että Suomi on yksikielinen maa.
Ruotsinkieli kun on vaan kieli muiden joukossa.
Orjakaupassa hyötyivät orjakauppiaat ja orjien omistajat. Pakko- virkamiesruotsissa on myös hyötypuoli. Suruista osaa suurin osa molemmat kielet ja jaettaessa valtion ja kuntien virkoja, niin surut ovat hyötyjiä, koska suomenkielisen kouluruotsi ei riitä minkään viran hoitamiseen. Tämän taloudellisen hyödyn vuoksi surut eivät halua luopua pakko- virkamiesruotsista.
"Ruotsin+kielipolitiikassa+ei+mitään+mitä+kannattaisi+tuoda+Suomeen.+Ruotsin+koulujen+kieliopetuskin+on+johtanut+kriittiseen+tilaan+koskien+koululaisten+intoa+opiskella+muuta+kuin+englantia."
DN Debatt
”Skolans språkkris riskerar Sveriges konkurrenskraft”
PUBLICERAD 2016-04-17
Språk berikar livet. Men det är argument som inte tyvärr räcker för att statsmakterna och näringslivet ska bry sig, skriver Bo Jansson.
Språk berikar livet. Men det är argument som inte tyvärr räcker för att statsmakterna och näringslivet ska bry sig, skriver Bo Jansson.
Ny undersökning. Andelen elever som läser moderna språk minskar i grund- och gymnasieskolan. Dessutom utbildar sig mycket få till språklärare trots en väntad stor brist de närmaste åren. För att rädda flerspråkigheten i Sverige bör det bli obligatoriskt med moderna språk i högstadiet, skriver Bo Jansson, Lärarnas riksförbund.
SuomenKuvalehti:
Jo 1985 lukiossa vapautettiin lyhyen kielen opiskelusta ne, joilla oli laaja matematiikka. Tämä näkyi pian: yo-kirjoituksissa lyhyen kielen kokeeseen osallistuneiden määrä romahti.
Vuonna 1984 lyhyen kielen kirjoitti lähes 18 000 lukiolaista. Vuonna 2010 määrä oli alle 3 000.
Ylioppilaiden ei ole enää pakko kirjoittaa ruotsiakaan. Tämä ei ole lisännyt osallistumista muiden kielten kokeisiin.
Peruskoulussa alettiin 1994 tarjota vapaaehtoista A2-kieltä. Into opiskeluun kasvoi, ja 1997 yli 40 prosenttia lapsista opiskeli jo alakoulussa kahta vierasta kieltä, useimmiten englantia ja saksaa.
Moni kuitenkin keskeytti vapaaehtoisen kielen. Samalla uusien kielten aloittaminen yläkoulussa väheni. Kouluilta poistui velvollisuus tarjota yläkoulussa lisäkieliä. Valinnaisaineiden tuntimäärä väheni, mikä kavensi myös vieraiden kielten tilaa lukujärjestyksessä.
Vuoteen 1998 saakka yli 30 000 asukkaan kuntien oli tarjottava pitkänä kielenä viittä eri kieltä, englantia, saksaa, ranskaa, venäjää ja toista kotimaista. Kutakin oli oltava ainakin yhdessä koulussa.
Kun velvoite poistui, moni suurikin kunta alkoi tarjota ensimmäisenä kielenä pelkkää englantia.
Laiskuutta ja pelkoa
Vähäinen kiinnostus kieliä kohtaan johtuu myös nuorista itsestään, sanoo kieltenopettajien puheenjohtaja Kari Jukarainen.
Nuoret ovat tottuneet saamaan asiat nopeasti, mutta kielissä se ei onnistu.
"För att rädda flerspråkigheten i Sverige bör det bli obligatoriskt med moderna språk i högstadiet, skriver Bo Jansson, Lärarnas riksförbund."
Siispä pääsääntöiseksi ratkaisuksi kaksi valinnaista pakkokieltä tarjolla olevista kielistä, ja meillä sen tieltä kaikkien pakkoruotsi pois.
Meille se ei nimenomaan tarkoita pakkoruotsin poistamista. Suomi ratkaisee nämäkin itsenäisesti Suomen omista lähtökohdista. Emme tee ratkaisuja Ruotsin mallin mukaisesti.
Ruotsin mallissa ei todellakaan ole mitään kopioitavaa. Jos sieltä tulisi uutisia, että asiat ovat tässä suhteessa erinomaisesti, monen kielen taitajia löytyy runsaasti ja uusia kieltenopettajia valmistuu ennätystahtiin - niin mikäs siinä silloin olisi ottaa mallia.
Mutta meillä on täällä Suomessa asiat vielä onneksi sen verran hyvin, että ei tarvitse ainakaan muista maista mallia ottaa. Huolestuttavaa meillä on vähäinen kiinnostus kieliin aikaisempaan verrattuna, ja tähän asiaan meidän täytyy vaikuttaa!
Kyllä ja miten hirveän paljon nykyistä parempi olisi nuorten kieliopiskelun aktiivisuus, jos kielipuolue Persut Suomalaisuuden Liittoineen kehottaisi positiivisella tavalla nuoria kieliopintoihin mutta ei. Nämä tahot tekevät juuri päinvastoin ja käyttävät nuoria poliittisten intohimojensa pelinappuloina. Ei ihme, että äänestäjäkunta häippäsee. Koululaitos, kielten opettaja ja koululaiset odottavat tosissasiassa, että Persut saisivat rökäletappioita joka lähdössä.
"Kyllä ja miten hirveän paljon nykyistä parempi olisi nuorten kieliopiskelun aktiivisuus, jos kielipuolue Persut Suomalaisuuden Liittoineen kehottaisi positiivisella tavalla nuoria kieliopintoihin mutta ei."
Miten hirveän paljon nykyistä parempi olisi nuorten kielten opiskelun aktiivisuus, jos kielipuolue RKP lopettaisi vaatimasta pakkoruotsia ja ymmärtäisi, että sen kannattajien kielellisiin oikeuksiin ei kuulu enemmistölle säädetty vähemistökielipakkoa. Sellaista kielellistä oikeutta ei ole kansainväisesti tunnustettu.
Yhden kielen poisto ei lisää aktiivisuutta, jos sitä aktiivisuutta ei nytkään ole olemassa riittävästi. Aktiivisuus ja motivaatio lukea kieliä on löydyttävä ensin, sitten tulevat vasta uusien kielten valinnat.
http://www.hs.fi/kulttuuri/art-2000005093871.html
Suomalaisten kielitaito kaipaa uutta loikkaa – valtaosa nuorista oppii koulussa vain kehnon ruotsin ja kohtalaisen englannin
Ero Ruotsiin on vain siinä, että ruotsalaisten englanti ja ruotsi ovat paremmalla tasolla verrattuna Suomeen mutta he ei vät osaa tippaakaan Suomea.
"Meille se ei nimenomaan tarkoita pakkoruotsin poistamista. Suomi ratkaisee nämäkin itsenäisesti Suomen omista lähtökohdista."
"Suomalaisten kielitaito kaipaa uutta loikkaa – valtaosa nuorista oppii koulussa vain kehnon ruotsin ja kohtalaisen englannin"
Suomen omista lähtökohdista ratkaisuksi sopii kaksi valinnaista pakkokieltä tarjolla olevista kielistä ja sen tieltä kaikkien pakkoruotsin poistaminen. Meillä on jo yksi valinnainen vieras kieli ja yksi valinnainen pakkokieli. Muutamme vain molemmat kielet valinnaisiksi pakkokieliksi ja katso: kielivarantomme monipuolistuisi kertaheitolla nykyisestä englannista ja vaivaisesta pakkoruotsista. Resurssit ovat jo olemassa, ja yläasteiden kieltenopettajat työllistyvät täysistä luokista.
Piti olla: Meillä on jo yksi valinnainen vieras kieli ja yksi pakkokieli."
Emme halua Ruotsin ongelmia Suomeen. Teemme juuri niin kuin itsenäisesti teemme. Suomalaiset kuitenkin toivovat, ettei poliittisia kieli-intohimoja sotkettaisi nuorten kielikoulutukseen. Persut, Suomalaisuuden Litto ja Talan teesit ovat naimisissa keskenään mutta koulutuspolitiikkaan naimisissaolo ei saa vaikuttaa.
"Emme halua Ruotsin ongelmia Suomeen. Teemme juuri niin kuin itsenäisesti teemme."
Meillä on jo yksi valinnainen vieras kieli ja yksi pakkokieli. Muutamme vain molemmat kielet valinnaisiksi pakkokieliksi. Se on itsenäinen suomalainen ratkaisu. Se on riippumaton RKP:n kielipoliittisista intohimoista ja sen viheliäisestä teesistä, että sen kannattajien kielellisiin oikeuksiin muka kuuluu enemmistölle säädetty vähemmistökielipakko.
"Meillä on jo yksi valinnainen vieras kieli ja yksi pakkokieli."
Ongelma meillä on se, että useissa koulussa ei voi valita 1. kieltä, vaan se on käytännön pakkokieli, yleensä englanti.
Etelä-Suomessa isoissa kouluissa on mahdollista valita 1. kieli, ja tämä on yksi merkittävimmistä ratkaisuista jo nyt kielten oppimisen ongelmiin. Englannin oppii joka tapauksessa nykymaailmassa enemmin tai myöhemmin - "vaikeampi" kieli taas vaatii aikaa ja panostusta.
"Englannin oppii joka tapauksessa nykymaailmassa enemmin tai myöhemmin - "vaikeampi" kieli taas vaatii aikaa ja panostusta."
Ei opi riittävän hyvin, ja enemmistö haluaa englannin joka tapaksessa 1. kielekseen.
Nettsuoma-nettifenno meni tapansa mukaan laukalle. Onneksi eduskunta pystyy päättämään intohimottomasti kompromissien saattelemana kielipoliittiset ratkaisut. Vaaleissa sitten intohimot punnitaan. Suomalainen arvomaailma on tietenkin eduskunnan päättämisen lähtötökohta toisin kuin Suomalaisuuden Liitolla ja Nettisuoma-nettifennolla, jotka haluaisi tukeutua Ruotsin kielipolitiikkaan.
Enemmistö haluaa varmasti englannin 1. kieleksi jo ihan puhtaasti "tietämättömyyttään" - eli he eivät ole tietoisia siitä, että monelle ihan keskiverto-oppilaalle olisi eduksi, jos hän aloittaisi 1. kielenä vaikkapa ranskan, ja vasta 2. kielenä englannin. Eli mennään massan mukana, eikä kyseenalaisteta vakiintuneita ja kaavamaisia käytäntöjä.
Kuntien pitäisi enemmän aktivoitua tällaisissa asioissa, jotta oppilaiden vanhemmat saisivat riittävästi tietoa kielten oppimisen todellisuudesta. Meillä on jo englannin osaajia riittävästi, joten ei ole järkevää, että kaikki resurssit satsataan englantiin, kun nimenomaan niitä muiden kielten osaajia kaivataan nyt.
Kuntien varmaan pitäisi mutta käytännössähän kunnilta on otettu vaatimuksia pois. Tähän vois nykyhallituskin panostaa, koska kieliin panostaminen on vähintään yhtä tärkeää kuin esim. tuotekehitykseen panostaminen. Hallitus sensijaan askaroi kielikokeilun parissa ja siinä kaikki satsaukset. Mutta tämä seisova tilanne onkin lähtöisin Persujen, Suomalaisuuden Liiton ja Fanaattifennomaanien leiristä. Luovempi, positiivisempi ja koko Suomea kunnioittava lähestymistapa olisi jo johtanut tasokkaisiin ratkaisuihin.
Positiivisempi ja luovempi ilmapiiri tässä asiassa on tervetullut; syyttämisen ja yksinkertaisten ratkaisujen viljelyn sijaan olisi hyvä kuulla eri osapuolten näkemyksiä ja asiantuntijuutta, ja pyrkiä Suomen kannalta parhaaseen mahdolliseen ratkaisuun.
Tukeutuvat+19.2.2017+19:12+on+tätä+mieltä:+"Onneksi+eduskunta+pystyy+päättämään+intohimottomasti+kompromissien+saattelemana+kielipoliittiset+ratkaisut."
Jalat maan pinnalle Nettisuoma. Muista, että elät Suomessa! Meillä on ja on ollut hyvä kielikoulutus. Viimeinen 10 vuotta on mennyt huonompaan suuntaan. Ja syyt tiedetään. Toiveajattelusi ei vaan tule toteutumaan, koska eduskunta ei tuollaista hyväksy. Kielikokeilu on se mitä eduskunta on kaikessa viisaudessaan päättänyt, koska mitään hyväksyttävämpääkään ei esitetty. Nykyisessä eduskunnassa ei ole mitään kielipoliittiseen päätöksentekoon liittyvää edes esitetty. Kaikki puolueet välttelevät jyrkkiä kielipolittisia kannanottoja, koska niistä ei seuraa mitään hyvää tämän päivän ilmapiirissä.
"Kielikokeilu on se mitä eduskunta on kaikessa viisaudessaan päättänyt, koska mitään hyväksyttävämpääkään ei esitetty."
Niin on, mutta kuten jo kirjoitin, niin sitä, mitä eduskunta on päättänyt, noudatetaan tasan tarkkaan niin kauan, kunnes se itse kumoaa aikaisemman ratkaisunsa. Hallitus voi tilanteen niin vaatiessa toimia niin kuin se toimi antaessaan "kaikessa viisaudessaan" eduskunnalle päätettäväksi asetuksen muutoksen yo-kirjoitusten pakkoruotsin lakkauttamiseksi. Se on tässä asiayhteydessä hyvä vastaesimerkki osoittamaan luulosi virheelliseksi, että "eduskunta ei tuollaista hyväksy", jos hallitus antaa muutosestyksen.
Toivossa on tietenkin hyvä elää mutta muista, että hallituksessa on muitakin kuin Persut. Muuten tuo päätös lopettaa ruotsin yo.n pakollisuus oli huono päätös ja se on vähentänyt kieliopiskelua kautta linjan. Se mikä Persuja miellyttää ei ole välttämättä nuorten eduksi eikä Suomen eduksi.
"Toivossa on tietenkin hyvä elää mutta muista, että hallituksessa on muitakin kuin Persut."
Muista, että hallituksessa on myös kokoomus, jonka kannattajissa on huomattava joukko pakkoruotsia vastustavaa polueväkeä, jopa Suomen yksikielisyyden kannattajia.
”Kokoomuksen puoluekokous hyväksyi sunnuntaina aloitteen, jonka mukaan pakkoruotsin tilalle tulisi vapaasti valittava toinen kieli. Käytännössä puolueen linja asiassa ei muuttune, koska päätös on ristiriidassa muiden kokouksessa tehtyjen päätösten kanssa.” http://yle.fi/uutiset/3-5580132
Tuostakin ja lisäksi siitä, että kolmen yliopiston yhteistutkimus on tieteellisen pätevästi osoittanut kansan suuren enemmistön vastustavan sille säädettyä vähemmistökielipakkoa, osannet päätellä, että Suomen nykyinen kielipolitiikka roikkuu sangen ohuen langan varassa. Se voi katketa yhtä yllättäen kuin sekin lanka, jonka varassa roikkui yo-kirjoitusten pakkoruotsi. (Kansalaisaloite ei ole tieteellinen tutkimus.)
Nettisuoma-Nettifenno kirjoittaa: - Suomen nykyinen kielipolitiikka roikkuu sangen ohuen langan varassa.............
- Suomalaisuuden Liitto, Heikki Tala teeseineen ja Pakkoruotsifennomaanit ovat tehneet kaikkensa, jotta Suomen kielipolitiikan lanka ohenisi ja katkeaisi. Näiden tahojen poliittiset intohimot Suomen yksikielistämiseksi. ruotsin kielen kitkemiseksi pois Suomesta ja Suomen erkauttamiseksi pois Pohjoismaista ovat kilpistyneet pelkästään ruotsin pakollisuuden kaatamiseen kouluissa.
- Tämä poliittinen epäisänmaallinen toiminta onkin suunnattu nykyisellään pelkästään koululaisten kieliopintoja vastaan siis lapsia vastaan.
- Todellisuudessa yhteiskunnassamma ei ole tapahtunut ruotsin kielisen langan ohenemista. Ainoastaan poliittinen likainen propaganda väittää lankojen ohentuneen.
- Kansa haluaa ruotsin kielen pysyvän Suomessa ja haluaa pitää Suomen kaksikielisenä.
- Kansa haluaa opiskella ruotsin kieltä ja sen osoitti mm. viimeisin ns.pakkoruotsikansalaisaloite, jonka suomalaiset tyrmäsivät täydellisesti.
"Tuostakin ja lisäksi siitä, että kolmen yliopiston yhteistutkimus on tieteellisen pätevästi osoittanut kansan suuren enemmistön vastustavan sille säädettyä vähemmistökielipakkoa, osannet päätellä, että Suomen nykyinen kielipolitiikka roikkuu sangen ohuen langan varassa. "
Nyt sekoitat mielipidetutkimuksen ja kielten opiskelun motivaation puutteen toisiinsa. Näillä ei ole mitään tekemistä toistensa kanssa.
Mielipidekyselyssä on kysytty mielipidettä pakkoruotsista. Se taas, että nykyinen kielipolitiikka "roikkuu ohuen langan varassa", johtuu siitä, että meillä on viimeisen n. 10 ajan kiinnostus kieliin selvästi laskenut, ja nyt tähän aletaan reagoida. Sosiaalisen median tulo, halu saada kaikki nopeasti ja helpolla, englannin ylivalta ym. tekijät selittävät nykyistä heikkoa motivaatiota opiskella kieliä.
On myös hyvä muistaa, että yo-ruotsin pakollisuuden poistuttua oletusarvona oli, että tämä olisi lisännyt lyhyiden kielten kirjoittajien määrää. Kävikin päinvastoin, kirjoittajien määrä on romahtanut viimeisen 10 vuoden aikana.
Totta eli sylttytehdas on ainoastaan ja pelkästään Suomalaisuuden Liiton poliittinen propaganda. Mitään järkisyitä ei ole olemassa.
Tuo on sinun mielipiteesi. Monella taas on tuosta eroava mielipide.
Kerrotko vielä perustelusi väitteellesi "Suomen kaksikielisyys luo aivan toista luokkaa paremman henkisen pohjan monipuoliseen kielten opiskeluuun kuin yksikielisyys Ruotsissa.".
Kaksi vaihtoehtoa on ihmismielelle aina parempi ja terveempi kuin yksi. Suomella on hieno kohtalo siinäkin, että meillä on kaksi kansalliskieltä.
Useampikielisissä valtioissa kansalaisilla on parempi kielitaito (vrt. esim. Sveitsiä ja Luxembourgia yksikielisiin valtioihin, joissa samoilla leveysasteilla kielitaito on ollut heikko tai lähes olematon).
Useampikieliset valtiot tarjoavat kansalaisilleen myös enemmän vaihtoehtoja. Tuttuni kävi aikoinaan ruotsinkielisen armeijan periaatteella: Kun kerran joudun antamaan yhden vuoden valtiolle, miksi en hyödyntäisi sitä oppimalla sujuvan ruotsin. Eikä hänelle myöhemminkään koskaan ollut haittaa siitä, että oppi ruotsin - päinvastoin, se taas auttoi töiden saamisessa.
Monikulttuurisiin tavoitteisiin pyrkiminen on ollut kautta historian lähes tyhmintä ihmisen toimintaa.
Kyllä. Persuthan ova monomiehiä ja -naisia.
Det är ju gratis språkbad meddetsamma.
Maat ja alueet eivät tietoisesti pyri monikulttuurisuuteen, vaan niistä automaattisesti tulee monikulttuurisia. Maailma on aina ollut hyvin monikulttuurinen. Monikulttuurisia alueita on esim. Euroopassa, Amerikassa ja Aasiassa aina. Ihmisten muuttoliike on jatkuvaa ja elää koko ajan. Maailma muuttuu koko ajan.
Tietenkin voi aina yrittää kieltää tosiasiat ja laittaa pään pensaaseen.