Kuinka palkitsevaa onkaan saada nauttia työnsä hedelmistä.
Monia meistä motivoi ajatus siitä, että saa tehtyä jotain käsin kosketeltavaa tai toisia ihmisiä auttavaa. Toiset saavat päivittäin töissään valmiiksi työtehtäviä. Toisten työ on projektiluontoisempaa. Silloin työt valmistuvat viikkojen tai kuukausien, ehkä vuosien uurastuksen jälkeen. Toiset eivät ehkä koskaan näe, millaisia lopputuloksia heidän työnsä saa aikaan.
Jeesus vertasi Jumalan sanan julistamista viljan kylvöön (Luuk. 8:4–15). Sananjulistajat, saarnaajat, kutsuvat ihmisiä parannukseen. He kylvävät Jumalan sanan siementä ihmisten sydämeen.
Osa kuulijoista ottaa julistuksen vastaan heti, toiset ehkä vuosien tai vuosikymmenten jälkeen. Sananjulistaja ei ehkä näe, miten hänen sanojensa kautta Jumala tekee työtä ihmisten sydämissä. Silloin joku toinen saa syntien anteeksiantamisen kautta toivottaa ihmisen tervetulleeksi sisälle Jumalan valtakuntaan. Tänäänkin pitää paikkansa sanonta ”Toinen kylvää, toinen korjaa.”
Evankeliumin ruokaa
Jeesus oli kertonut samarialaiselle naiselle ikuisen elämän vedestä ja tarjonnut sitä hänelle (Joh. 4:14). Nainen luuli Jeesuksen puhuvan ajallisesta vedestä (Joh. 4:11, 15).
Kun Jeesus myöhemmin vertasi Jumalan kutsua ja tahtoa ruokaan, opetuslapset puolestaan luulivat hänen puhuvan ajallisesta ruoasta. He hämmentyivät ja kyselivät toisiltaan, mistä Jeesus on ruokaa saanut. Jeesus vastasi tarkoittavansa evankeliumin ruokaa, jota syömällä ihminen pääsee Jumalan valtakuntaan. Tämän evankeliumin julistajiksi Jeesus kutsui opetuslapsensa ja kaikki häneen uskovat (Matt. 28:19–20).
Monet Jumalan valtakunnan saarnaajat näkevät sananjulistamisen hetkittäin vaivalloisena. Saarnaajasta saattaa tuntua siltä, että hän kylvää siementä tien viereen tai kovalle kalliolle – Jumalan sanaa ei tunnuta kuulevan eikä varsinkaan anneta sen juurtua sydämen maaperään.
Jeesus kuitenkin esittää opetuslapsilleen myönteisempää näkökulmaa: he saavat korjata sitä satoa, jonka heitä edeltävät sananjulistajat ovat kylväneet kasvamaan. Opetuslasten kohdalla tämä saattoi tarkoittaa sitä, miten he saivat riemuita sadonkorjuusta helluntaina yhdessä noin kolmentuhannen Jumalan valtakunnan löytäjän kanssa (Ap. t. 2:41).
Jumala on monesti antanut uskon siemenen itää etsijän sydämessä (1. Kor. 3:7). Tämän ovat monet Jumalan valtakunnan sanomaa levittäneet kokeneet. Kuolinvuoteella saarnaajalle tuntemattomallakin ihmisellä voi olla vain yksi kysymys: ”Saanko uskoa syntini anteeksi?”
Satoa iankaikkiseen elämään
Lopunajan tapahtumia selitetään Raamatussa usein vertauksella viljankorjuusta (esim. Mark. 4:26–29, Ilm. 14:14–16 ja Joel 3:12–14). Ehkäpä Jeesuskin viittasi lopunaikoihin puhuessaan opetuslapsilleen siitä, miten vilja on kypsää korjattavaksi, ja sadonkorjaaja kokoaa satoa iankaikkiseen elämään.
Jeesus lähetti opetuslapsensa julistamaan evankeliumia muistuttamalla tulevasta sadonkorjuusta. Meidänkin on syytä muistaa sadonkorjuunaikaa elämässämme ja julistuksessamme: ”Satoa on paljon, mutta sadonkorjaajia vähän. Pyytäkää siis herraa, jolle sato kuuluu, lähettämään väkeä elonkorjuuseen”. (Luuk. 10:2.)
Monia meistä motivoi ajatus siitä, että saa tehtyä jotain käsin kosketeltavaa tai toisia ihmisiä auttavaa. Toiset saavat päivittäin töissään valmiiksi työtehtäviä. Toisten työ on projektiluontoisempaa. Silloin työt valmistuvat viikkojen tai kuukausien, ehkä vuosien uurastuksen jälkeen. Toiset eivät ehkä koskaan näe, millaisia lopputuloksia heidän työnsä saa aikaan.
Jeesus vertasi Jumalan sanan julistamista viljan kylvöön (Luuk. 8:4–15). Sananjulistajat, saarnaajat, kutsuvat ihmisiä parannukseen. He kylvävät Jumalan sanan siementä ihmisten sydämeen.
Osa kuulijoista ottaa julistuksen vastaan heti, toiset ehkä vuosien tai vuosikymmenten jälkeen. Sananjulistaja ei ehkä näe, miten hänen sanojensa kautta Jumala tekee työtä ihmisten sydämissä. Silloin joku toinen saa syntien anteeksiantamisen kautta toivottaa ihmisen tervetulleeksi sisälle Jumalan valtakuntaan. Tänäänkin pitää paikkansa sanonta ”Toinen kylvää, toinen korjaa.”
Evankeliumin ruokaa
Jeesus oli kertonut samarialaiselle naiselle ikuisen elämän vedestä ja tarjonnut sitä hänelle (Joh. 4:14). Nainen luuli Jeesuksen puhuvan ajallisesta vedestä (Joh. 4:11, 15).
Kun Jeesus myöhemmin vertasi Jumalan kutsua ja tahtoa ruokaan, opetuslapset puolestaan luulivat hänen puhuvan ajallisesta ruoasta. He hämmentyivät ja kyselivät toisiltaan, mistä Jeesus on ruokaa saanut. Jeesus vastasi tarkoittavansa evankeliumin ruokaa, jota syömällä ihminen pääsee Jumalan valtakuntaan. Tämän evankeliumin julistajiksi Jeesus kutsui opetuslapsensa ja kaikki häneen uskovat (Matt. 28:19–20).
Monet Jumalan valtakunnan saarnaajat näkevät sananjulistamisen hetkittäin vaivalloisena. Saarnaajasta saattaa tuntua siltä, että hän kylvää siementä tien viereen tai kovalle kalliolle – Jumalan sanaa ei tunnuta kuulevan eikä varsinkaan anneta sen juurtua sydämen maaperään.
Jeesus kuitenkin esittää opetuslapsilleen myönteisempää näkökulmaa: he saavat korjata sitä satoa, jonka heitä edeltävät sananjulistajat ovat kylväneet kasvamaan. Opetuslasten kohdalla tämä saattoi tarkoittaa sitä, miten he saivat riemuita sadonkorjuusta helluntaina yhdessä noin kolmentuhannen Jumalan valtakunnan löytäjän kanssa (Ap. t. 2:41).
Jumala on monesti antanut uskon siemenen itää etsijän sydämessä (1. Kor. 3:7). Tämän ovat monet Jumalan valtakunnan sanomaa levittäneet kokeneet. Kuolinvuoteella saarnaajalle tuntemattomallakin ihmisellä voi olla vain yksi kysymys: ”Saanko uskoa syntini anteeksi?”
Satoa iankaikkiseen elämään
Lopunajan tapahtumia selitetään Raamatussa usein vertauksella viljankorjuusta (esim. Mark. 4:26–29, Ilm. 14:14–16 ja Joel 3:12–14). Ehkäpä Jeesuskin viittasi lopunaikoihin puhuessaan opetuslapsilleen siitä, miten vilja on kypsää korjattavaksi, ja sadonkorjaaja kokoaa satoa iankaikkiseen elämään.
Jeesus lähetti opetuslapsensa julistamaan evankeliumia muistuttamalla tulevasta sadonkorjuusta. Meidänkin on syytä muistaa sadonkorjuunaikaa elämässämme ja julistuksessamme: ”Satoa on paljon, mutta sadonkorjaajia vähän. Pyytäkää siis herraa, jolle sato kuuluu, lähettämään väkeä elonkorjuuseen”. (Luuk. 10:2.)
Vastaukset
Vanhimmat
Ei vielä vastauksia
Aloittaja odottaa vastauksia. Kerro oma näkemyksesi ensimmäisenä.