Terve.
Veneremonttia aloittamassa ja tässä suunnitellut että siirtäisi samalla pulpettiveneen polttoainesäiliön hieman keulaa kohti, saisi painopisteen paremmaksi jne.
Tankki muovista, täyttöletku kumia ja kansiruuvike tällainen, mutta rosteria http://maritimshops.fi/fi/tuote/91414570/9511040014/kansiruuvike-fuel/49650922/1.
Kysymys kuuluu tarvitaanko tankkiin maadoitusta?
Veneremonttia aloittamassa ja tässä suunnitellut että siirtäisi samalla pulpettiveneen polttoainesäiliön hieman keulaa kohti, saisi painopisteen paremmaksi jne.
Tankki muovista, täyttöletku kumia ja kansiruuvike tällainen, mutta rosteria http://maritimshops.fi/fi/tuote/91414570/9511040014/kansiruuvike-fuel/49650922/1.
Kysymys kuuluu tarvitaanko tankkiin maadoitusta?
Vastaukset 11
Vanhimmat
Metalliosat on isommissa veneissä tapana yhdistää toisiinsa ja -napaan. Syynä on kuitenkin korroosion estäminen. Kovin suurta kipinää ei tuolla osalla saa aikaiseksi , eihän se ole mikään kondensaattori.
Minä kuitenkin liittäisin sen runkoon koska se on niin helppo tehdä eikä siitä ole haittaa.
Joo-o! Tankki maadoitetaan normaalisti letkua pitkin täyttöyhteeseen staattisen sähkön aiheuttaman kipinä vaaran vuoksi.
Jep, eli varmanpäälle kun haluaa pelata niin sellainen täyttöletku jonka sisällä kuparilanka. Korkista letkua pitkin tankkiin.?
Tankista ei tule kipinää täyttöpistooliin eikä muovin maadoituksessa ole mieltä oli sitten kyseessä täyttöletku tai tankki.
Ihan kivaa pohdiskelua silti.
Olet ilmeisesti vajakki? Nesteen virtaus jo aiheuttaa staattisen varauksen ja antaa potentiaalisen riskin EDS pulssiin eli kansanomaisesti kipinä.
Tässä faktaa staattisesta sähköstä ja tankkauksesta, valitettavasti autoilusta, mutta jokainen voi ymmärtää ESD riskin väijymässä myös muissakin ympäristöissä.
http://www.esdjournal.com/archives/static/pei/snope.htm
Ja tässä vajakille se linkki, saa muutkin käydä lukemassa...
Joo, nyt sain muuta kautta vastauksen ammattimieheltä.
Eli jos joku muu pähkäilee kanssa että tarvitseeko rosteritankin lisäksi myös muovisia tankkejä maadoittaa, niin vastaus on KYLLÄ.
Metallisesta täyttökorkista tankkiin maadoituslanka.
Kiitoksia kaikille vastauksista!
Fysiikan lait eivät tue tuota näkemystä, mutta uskoohan jotkut, että vesi pyörii altaassa eri suuntaan pohjoisella kuin eteläisellä pallonpuoliskolla.
Polttoaine ei johda sähköä, joten siihen ei synny kipinää. Ainoa kipinä, joka voi edes teoriassa syntyä, on metallisen täyttöaukon ja pistoolin välille. Sitä ei synny, jos täyttöaukko on maadoitettu.
Tuleeko Pietarissa lunta?
Voi vajakia, polttoaineen virtaus aiheuttaa kitkaa ja tämä taasen sähköistä varumaa josta voi syntyä EDS pulssi jolloin kaasuuntunut neste räjähtää.
Fakta 1 VTT tutkimuksesta lainaus josta voit todeta stattistasähköä syntyy ja se käsitellään maadoittamalla jakeluasemalla, jos maadoitus tankattavassa ei kunnossa riski on!
Polttonesteen varautuminen jakelumittarissa
Tavallisella BE95R bensiinillä suoritettu tankkaus synnytti suurimmillaan laskennallisesti henkilöauton koriin varastoituneen 2,5 mJ energian, joka verrattuna bensiinin 0,3 mJ:n minimisyttymisenergiaan on n. 8-kertainen. Eetteribensiiniseos varautui bensiiniä voimakkaammin, maksimiarvon ollessa n. 50-kertainen minimisyttymisenergiaan nähden. Tulokset ovat hyvin samankaltaisia saksalaisten tekemän tutkimuksen kanssa (Von Pidoll), jossa vastaavan tilanteen energiaksi saatiin bensiinillä 17 mJ. Näin ollen voidaan todeta, että vaikka eetteribensiini varautui merkittävästi enemmän kuin muut testissä olleet seokset sen varautuminen ei kuitenkaan ollut poikkeuksellisen voimakasta vaan vastaavia arvoja on todettu kaupallisilla bensiineillä.
Mitattaessa etanoli-bensiiniseoksia polttonesteen varautuminen aleni merkittävästi. E10:n kohdalla maksimienergia oli 0,016 mJ joka jää kauas polttonesteen minimisyttymisenergiasta. E85 ei varautunut kyseisellä jakelumittarilla (eli syntynyt varaus siirtyi järjestelmän maadoitusreittejä pitkin välittömästi maahan eikä kulkeutunut polttonesteen mukana mittausastiaan).
Jakelumittarin eri osista mittariletkun ja tankkauspistoolin muodostamalla kokonaisuudella oli hallitseva vaikutus tankkiin (mittauksissa astiaan) päätyvän polttonesteen varautumisessa (jos ei oteta lukuun itse polttonesteen ominaisuuksia). Kokeissa käytetty tankkausletku oli uusi. Vanhalla kuluneella letkulla, jonka sähkönjohtokyky on heikentynyt, varautuminen olisi todennäköisesti ollut voimakkaampaa. Tämän vuoksi tankkauspistoolin maadoituksen toimivuuteen tulee kiinnittää huomiota myös etanolibensiinijakelussa, Nykyiset, bensiinijakeluun tarkoitetut, maadoitusohjeet ovat näin ollen suositeltavia myös E10 ja KSEP-jakeluun.
Fakta 2 http://www.esdjournal.com/archives/static/pei/snope.htm
Esitä vajaakki "homeopaatti" oma faktasi?
Tankatessa saattaa muodostua staattisesta sähköstä kipinää, tämän takia maadoitus.
Case closed.
Oivallisia esimerkkejä siitä, mitä tapahtuu, kun ei ymmärrä lukemaansa. Tvssä on asiasta oivallinen mainos, jossa nainen uskoo saaneensa lepran 😂
Kipinä voi syntyä ainoastaan pistoolin ja tankkiyhteen välillä. Tankkiyhde on hyvä maadoittaa veneeseen, mutta jos vene ei ole maadoitettu tankin pistooliin, potentiaaliero ei katoa mihinkään. Vesi ei johda niin hyvin sähköä.
Lisäksi kipinän syntymiseen vaaditaan suljettu virtapiiri. Mistähän se muodostuisi?