Hoitajien hätähuuto: Vanhustenhoito on epäinhimillisellä tasolla, 2/3 harkinnut alanvaihtoa
Tiistai 21.2.2017 klo 11.33
Suomen lähi- ja perushoitajaliitto SuPerin mukaan kotihoito on kriisissä ympäri Suomen.
SuPerin puheenjohtaja Silja Paavola on huolissaan kotihoidon tilasta koko maassa.
Hoitajat kokevat, että vanhustenhoito on epäinhimillisellä tasolla tänä päivänä. Yhtä asiakasta kohden jäävä aika on liian lyhyt.
Liiton kyselyyn vastanneista kaksi kolmasosaa on harkinnut alanvaihtoa viimeisen vuoden aikana.
Sadat hallituksen suunnitelmista suivaantuneet hoitajat kokoontuivat osoittamaan mieltään hyvän vanhustenhoidon puolesta Helsingissä syksyllä 2016.
Sadat hallituksen suunnitelmista suivaantuneet hoitajat kokoontuivat osoittamaan mieltään hyvän vanhustenhoidon puolesta Helsingissä syksyllä 2016. (JENNI NORDSTRÖM)
Työntekijät ovat uupuneita ja kokevat, ettei heillä ole mahdollisuutta tehdä työtään niin hyvin kuin haluaisivat, liitto kertoo tiedotteessaan.
Hoitajat ovat huolissaan hoidon laadusta ja asiakasturvallisuudesta sekä jaksamisestaan. Hoitajat kokevat, että vanhustenhoito on epäinhimillisellä tasolla tänä päivänä. Suurin ongelma on, että yhtä asiakasta kohden jäävä aika on aivan liian lyhyt.
Helsingin kotihoidon tilasta on käyty paljon keskustelua julkisuudessa. Esimerkiksi MTV Uutiset kertoi uupuneesta kotihoidon työntekijästä, joka sanoo, että Helsingin kaupungin kotihoito on niin huonossa jamassa, että hän ei pistäisi omia vanhempiaan kaupungin palvelujen piiriin. Kaupungin johtava työntekijä myöntää, että työntekijä on kritiikissään osittain oikeassa.
SuPerin mukaan kotihoito on kriisissä ympäri Suomen. Liitto julkisti vuonna 2015 selvityksen, jonka mukaan kotihoito on yhä pahenevassa kriisissä. Hoidon laadusta oli huolissaan 95 prosenttia kyselyyn vastanneista. Vain viidennes oli sitä mieltä, että kotihoidon asiakkaiden hoito- ja palvelusuunnitelmat toteutuvat hyvin.
Yhteydenotot kotihoidossa työskenteleviltä jäseniltä SuPeriin ovat lisääntyneet huomattavasti viime vuosina. Ne koskevat pääsääntöisesti huolta hoidon laadusta ja asiakkaiden turvallisuudesta sekä työn kuormittavuutta. Työkuorma kasvaa jatkuvasti ja henkilökunta uupuu. Kotihoidon asiakkaat jäävät vaille heille myönnettyjä palveluja ja asiakkaiden koetaan jäävän jopa heitteille, sillä hoitohenkilökuntaa ei ole riittävästi.
Kiire vaivaa
Hoitajat kokevat, että vanhustenhoito on epäinhimillisellä tasolla tänä päivänä. Suurin ongelma on, että yhtä asiakasta kohden jäävä aika on aivan liian lyhyt. Vallalla oleva käytäntö on riski asiakasturvallisuudelle ja eettisesti väärin.
Kotihoidossa hoidettavat ovat entistä monisairaampia, jolloin hoitaminen on vaativampaa ja hoidettavan luona on tarpeen käydä useita kertoja vuorokaudessa. SuPerin kyselyn mukaan 88 prosenttia vastaajista koki työmäärän nousseen viimeisen vuoden aikana.
Työn henkinen rasittavuus oli lisääntynyt 85 prosentilla vastaajista. Nykyisessä ammatissa työkyvyttömyyttä pelkäsi yhteensä noin puolet vastaajista. Alanvaihtoa viimeisen vuoden aikana oli harkinnut kaksi kolmasosaa vastaajista. Kunta10-tutkimuksessa saadut tulokset ovat samansuuntaisia.
Laitoshoitoa on viime vuosina vähennetty merkittävästi. Kotihoito on kuitenkin jäänyt kehittämättä ennen laitoshoidon purkamista. Monessa kunnassa käyntimäärät ovat nousseet tuhansilla käynneillä vuodessa. Henkilöstömäärä on kuitenkin pidetty lähes samana.
SuPerin puheenjohtaja Paavolan mukaan kotihoidon työntekijät haluavat antaa laadukasta ja eettisesti oikeaa hoitoa asiakkaille, mutta heille ei anneta siihen mahdollisuutta.
- Ei voida odottaa, että työntekijät ratkaisevat nykyisillä voimavaroillaan kotihoidon kaoottisen tilanteen. Kunnat eivät voi jättää vanhuksia oman onnensa nojaan, vaan niiden tulee osoittaa riittävät resurssit eettisesti päivänvaloa kestävän kotihoidon toteuttamiseksi, Paavola sanoo tiedotteessa.
SuPeriin kuuluu lähes 90 000 sosiaali- ja terveysalan sekä kasvatusalan koulutettua ammattilaista, jotka työskentelevät julkisella ja yksityisellä sektorilla.
HENNI AUVINEN
[email protected]
Tiistai 21.2.2017 klo 11.33
Suomen lähi- ja perushoitajaliitto SuPerin mukaan kotihoito on kriisissä ympäri Suomen.
SuPerin puheenjohtaja Silja Paavola on huolissaan kotihoidon tilasta koko maassa.
Hoitajat kokevat, että vanhustenhoito on epäinhimillisellä tasolla tänä päivänä. Yhtä asiakasta kohden jäävä aika on liian lyhyt.
Liiton kyselyyn vastanneista kaksi kolmasosaa on harkinnut alanvaihtoa viimeisen vuoden aikana.
Sadat hallituksen suunnitelmista suivaantuneet hoitajat kokoontuivat osoittamaan mieltään hyvän vanhustenhoidon puolesta Helsingissä syksyllä 2016.
Sadat hallituksen suunnitelmista suivaantuneet hoitajat kokoontuivat osoittamaan mieltään hyvän vanhustenhoidon puolesta Helsingissä syksyllä 2016. (JENNI NORDSTRÖM)
Työntekijät ovat uupuneita ja kokevat, ettei heillä ole mahdollisuutta tehdä työtään niin hyvin kuin haluaisivat, liitto kertoo tiedotteessaan.
Hoitajat ovat huolissaan hoidon laadusta ja asiakasturvallisuudesta sekä jaksamisestaan. Hoitajat kokevat, että vanhustenhoito on epäinhimillisellä tasolla tänä päivänä. Suurin ongelma on, että yhtä asiakasta kohden jäävä aika on aivan liian lyhyt.
Helsingin kotihoidon tilasta on käyty paljon keskustelua julkisuudessa. Esimerkiksi MTV Uutiset kertoi uupuneesta kotihoidon työntekijästä, joka sanoo, että Helsingin kaupungin kotihoito on niin huonossa jamassa, että hän ei pistäisi omia vanhempiaan kaupungin palvelujen piiriin. Kaupungin johtava työntekijä myöntää, että työntekijä on kritiikissään osittain oikeassa.
SuPerin mukaan kotihoito on kriisissä ympäri Suomen. Liitto julkisti vuonna 2015 selvityksen, jonka mukaan kotihoito on yhä pahenevassa kriisissä. Hoidon laadusta oli huolissaan 95 prosenttia kyselyyn vastanneista. Vain viidennes oli sitä mieltä, että kotihoidon asiakkaiden hoito- ja palvelusuunnitelmat toteutuvat hyvin.
Yhteydenotot kotihoidossa työskenteleviltä jäseniltä SuPeriin ovat lisääntyneet huomattavasti viime vuosina. Ne koskevat pääsääntöisesti huolta hoidon laadusta ja asiakkaiden turvallisuudesta sekä työn kuormittavuutta. Työkuorma kasvaa jatkuvasti ja henkilökunta uupuu. Kotihoidon asiakkaat jäävät vaille heille myönnettyjä palveluja ja asiakkaiden koetaan jäävän jopa heitteille, sillä hoitohenkilökuntaa ei ole riittävästi.
Kiire vaivaa
Hoitajat kokevat, että vanhustenhoito on epäinhimillisellä tasolla tänä päivänä. Suurin ongelma on, että yhtä asiakasta kohden jäävä aika on aivan liian lyhyt. Vallalla oleva käytäntö on riski asiakasturvallisuudelle ja eettisesti väärin.
Kotihoidossa hoidettavat ovat entistä monisairaampia, jolloin hoitaminen on vaativampaa ja hoidettavan luona on tarpeen käydä useita kertoja vuorokaudessa. SuPerin kyselyn mukaan 88 prosenttia vastaajista koki työmäärän nousseen viimeisen vuoden aikana.
Työn henkinen rasittavuus oli lisääntynyt 85 prosentilla vastaajista. Nykyisessä ammatissa työkyvyttömyyttä pelkäsi yhteensä noin puolet vastaajista. Alanvaihtoa viimeisen vuoden aikana oli harkinnut kaksi kolmasosaa vastaajista. Kunta10-tutkimuksessa saadut tulokset ovat samansuuntaisia.
Laitoshoitoa on viime vuosina vähennetty merkittävästi. Kotihoito on kuitenkin jäänyt kehittämättä ennen laitoshoidon purkamista. Monessa kunnassa käyntimäärät ovat nousseet tuhansilla käynneillä vuodessa. Henkilöstömäärä on kuitenkin pidetty lähes samana.
SuPerin puheenjohtaja Paavolan mukaan kotihoidon työntekijät haluavat antaa laadukasta ja eettisesti oikeaa hoitoa asiakkaille, mutta heille ei anneta siihen mahdollisuutta.
- Ei voida odottaa, että työntekijät ratkaisevat nykyisillä voimavaroillaan kotihoidon kaoottisen tilanteen. Kunnat eivät voi jättää vanhuksia oman onnensa nojaan, vaan niiden tulee osoittaa riittävät resurssit eettisesti päivänvaloa kestävän kotihoidon toteuttamiseksi, Paavola sanoo tiedotteessa.
SuPeriin kuuluu lähes 90 000 sosiaali- ja terveysalan sekä kasvatusalan koulutettua ammattilaista, jotka työskentelevät julkisella ja yksityisellä sektorilla.
HENNI AUVINEN
[email protected]
Vastaukset 2
Vanhimmat
Lähihoitaja Leena joutui sairauslomalle työuupumuksen vuoksi - "En usko olevani ainoa"
Keskiviikko 22.2.2017 klo 06.29
Lähihoitajana työskentelevä Leena aikoo vaihtaa alaa, koska ei usko enää jaksavansa tehdä lähihoitajan työtä.
Suomen lähi- ja perushoitajaliitto SuPer ilmaisi tiistaina huolensa lähihoitajien jaksamisesta.
Liiton kyselyyn vastanneista kaksi kolmasosaa on harkinnut alanvaihtoa viimeisen vuoden aikana.
48-vuotias Leena joutui jäämään pari kuukautta sitten sairauslomalle työuupumuksen vuoksi.
Leena joutui jäämään pari kuukautta sitten sairauslomalle työuupumuksen vuoksi eikä hän aio enää palata alalle.
Leena joutui jäämään pari kuukautta sitten sairauslomalle työuupumuksen vuoksi eikä hän aio enää palata alalle. (HEIKKI TYYNESNIEMI/SKA)
LUE MYÖS
Hoitajien hätähuuto: Vanhustenhoito on epäinhimillisellä tasolla, 2/3 harkinnut alanvaihtoa
Suomen lähi- ja perushoitajaliitto SuPer ilmaisi tiistaina huolensa lähihoitajien jaksamisesta. Liiton kyselyyn vastanneista kaksi kolmasosaa on harkinnut alanvaihtoa viimeisen vuoden aikana. SuPerin mukaan kotihoito on kriisissä ympäri Suomen ja työtekijät ovat uupuneita.
48-vuotias lähihoitaja Leena (nimi muutettu) on yksi heistä, joka ei enää jaksanut. Leena joutui jäämään pari kuukautta sitten sairauslomalle työuupumuksen vuoksi eikä hän aio enää palata alalle.
- En ikinä olisi voinut kuvitellakaan muutamia vuosia sitten, että päädyn tähän. Minulle se oli unelmatyö, ja olisin sitä halunnut tehdä. Vaikka mummoja tuleekin ikävä niin täytyy raja vetää johonkin. Työ on arvokasta, mutta ei se saa kaikkia voimia ja terveyttä viedä, Leena huokaa.
Hän on huolissaan myös kollegoistaan.
- En usko todellakaan olevani ainoa, joka ei jaksa. Työkavereilla on vatsahaavaa ja verenpainetta, ja mitä kelläkin. On hirveä ajatella, että työkavereita kaatuu rivistä sen takia, etteivät he vain enää jaksa, Leena harmittelee.
Leena on työskennellyt lähihoitajana sekä palveluasumisessa että kotihoidossa kymmenisen vuotta. Alalle hän päätyi osin kutsumuksesta, osin sen vuoksi, ettei seudulla ollut juuri muita töitä tarjolla.
Hoitajat kyynistyvät
Leenan kokemusten mukaan vanhuksille pystytään palvelutaloissa antamaan vain perushoito. Yhtä asiakasta kohden jäävä aika on aivan liian lyhyt.
- Hoitajat muuttuvat helposti kyynisiksi ja kylmiksi. Kun ei voi tehdä työtä enää hyvin eikä sydämellä niin sitten sitä vain suorittaa. Ei enää ajattele, että hoitaa eläviä ihmisiä vaan muuttuu robotiksi.
- Vaikka on hoidettavana olisi muistinsa menettänyt sänkypotilas, niin täytyy hänellekin puhua ja hoitaa hellästi, Leena sanoo.
Leenan mukaan kotihoito on ollut kaaoksessa jo pari vuotta. Asiakkaiden määrä on lisääntynyt roimasti, ja kotona hoidetaan yhä huonokuntoisempia vanhuksia.
- Ei siellä minun tyyliset hoitajat, jotka on tehnyt töitä sydämellä ja joilla on ollut jonkinlaista kutsumustakin, tahdo jaksaa. Jos sitä työtä tekee niin ettei ajattele, kuin käsittelisi jotain hengetöntä pakettia, niin silloin ehkä jaksaa.
Asioita jää tekemättä
Ennen lähihoitaja saattoi ehtiä kotihoidossa tekemään jotain pientä ylimääräistä hoidettavansa hyväksi, mutta nyt hoitaja ei Leenan mukaan ehdi tehdä aina edes pakollisia tehtäviään.
- Asioita, jotka olivat ennen itsestäänselvyys jää tekemättä ja hoitamatta. Asiakkaita ei enää tunne, kun heitä on niin paljon. Se on sellaista hullunmyllyä nykyään ja tilanne pahenee vain koko ajan. Sääliksi käy asiakkaita ja työtovereita.
Leena toivoo, että yhteiskunta heräisi arvostamaan lähihoitajien työtä ja lisäisi resursseja vanhusten hoitoon.
- Itse ajattelen, että ei paljon arvokkaampaa työtä voi olla kuin pitää huolta meidän ikäihmisistä.
TEIJA LASSI
[email protected]
Mihin tämä maailma on menossa?