aurinkoenergia?

Ehkä vähän enempi,tuo määrä voi tulla jo parissa viikossa

Siis kymppejä vuodessa.

Noh Noh Antti.
Eli lasketaapa.
3kw*10h/päivä*150päivää/vuosi=
4500kwh/vuosi
Tämä on yksinkertaista matematiikkaa tämä.

Rgrfdgghyrd kirjoitti:

Noh Noh Antti.
Eli lasketaapa.
3kw*10h/päivä*150päivää/vuosi=
4500kwh/vuosi
Tämä on yksinkertaista matematiikkaa tämä.

Muuten hyvä mutta tuossa on melkein puolet liikaa. Tai missäpäin Suomea saat paneeleista täyden tehon 10h päivässä 150 päivää?

Todellinen tuotto on alle 3000kWh vuodessa jos asennuspaikka on hyvä.

Ja jollei kesäpäivinä keksi riittävästi järkeviä kulutuskohteita 3kW teholle, jää osa tuotosta hyödyntämättä

Jeu38di3j3j kirjoitti:

Muuten hyvä mutta tuossa on melkein puolet liikaa. Tai missäpäin Suomea saat paneeleista täyden tehon 10h päivässä 150 päivää?

Todellinen tuotto on alle 3000kWh vuodessa jos asennuspaikka on hyvä.

Ja jollei kesäpäivinä keksi riittävästi järkeviä kulutuskohteita 3kW teholle, jää osa tuotosta hyödyntämättä

Lue lisää

On tosiaan hyvä miettiä mihin sen aurinkosähkön saa kulutettua. Päivällä talon ollessa yleensä tyhjä on kulutusta muutama sata vattia. Jääkaappi, pakastin, lto kuluttavat hyvin vähän.
Jos aurinkosähkön saa kulutettua veden lämmitykseen, niin silloin tehoja voisi olla paljon enemmän.Ongelmaksi tulee se, että normi boileri lämmittää veden silloin kun sitä kulutetaan. Eli vastus paukkaa päälle illalla suikun jälkeen kun ei enää paista taikka sitten aamulla kun ei vielä paista. Vesi on käytännössä jo lämmitetty kun alkaa paistamaan.
Olen seurannut 4kW kennoston sähköntuottoa omakotitalon katolla tavallisessa etelä-suomalaisessa lähiössä. Tuotto oli viime vuonna karvan yli 2600kWh. Kesällä se tuottaa noin 500kWh kuukaudessa, mutta viitenä talvikuukautena ei käytännössä mitään. Aurinkoisena kesäpäivänä saadaan 15kWh. Ongelmana on se, että pohjakulutus on alle 1 kWh luokkaa päivässä ilman vesivaraajaa. Boileri imaisee päivällä noin 4kWh. Eli 10 kWh jää käyttämättä. Boilerille pitäisi rakentaa säätöelektoniikkaa taikka uusia boileri, mutta tämäkään ei oikein taloidellisesti kannata.
Kennoston optimikoko tavallisessa omakotitalossa on 1 kilovatin luokkaa tällöin takaisinmaksuajaksi tulee parikymmentä vuotta.

Pitäisi olla jokin UKK-palsta, josta voi tsekata, ennen kuin esittää kysymyksen. Sitten ei tarvitse kirjoittaa tänne palstalle ylimielisiä ja halveksivia vastauksia - tai paremminkin, joka kysyy, niin hänelle voisi osoittaa tuon UKK-palstan... ystävällisesti.

Rgrfdgghyrd kirjoitti:

Noh Noh Antti.
Eli lasketaapa.
3kw*10h/päivä*150päivää/vuosi=
4500kwh/vuosi
Tämä on yksinkertaista matematiikkaa tämä.

Höpö höpö, aurinko ei paista 10 tuntia kohtisuoraan. Keskiarvo ehkä 5 tuntia. 3kW = 2250 kWh noin 110-220 €/vuosi, riippuu siitä miten pystyy itse käyttään.

Anonyymi kirjoitti:

Höpö höpö, aurinko ei paista 10 tuntia kohtisuoraan. Keskiarvo ehkä 5 tuntia. 3kW = 2250 kWh noin 110-220 €/vuosi, riippuu siitä miten pystyy itse käyttään.

Tuotto voimaloista on usein ollut noin 1000 kertainen ja vähän alle eteläsuomessa. Kw tuottoa se on silti vaikkaverkkoon menis, mökillä tietty eri kun on akustot ja kun ne täyttyy niin säädin rajoittaa tuottoa.

robottiko kirjoitti:

On tosiaan hyvä miettiä mihin sen aurinkosähkön saa kulutettua. Päivällä talon ollessa yleensä tyhjä on kulutusta muutama sata vattia. Jääkaappi, pakastin, lto kuluttavat hyvin vähän.
Jos aurinkosähkön saa kulutettua veden lämmitykseen, niin silloin tehoja voisi olla paljon enemmän.Ongelmaksi tulee se, että normi boileri lämmittää veden silloin kun sitä kulutetaan. Eli vastus paukkaa päälle illalla suikun jälkeen kun ei enää paista taikka sitten aamulla kun ei vielä paista. Vesi on käytännössä jo lämmitetty kun alkaa paistamaan.
Olen seurannut 4kW kennoston sähköntuottoa omakotitalon katolla tavallisessa etelä-suomalaisessa lähiössä. Tuotto oli viime vuonna karvan yli 2600kWh. Kesällä se tuottaa noin 500kWh kuukaudessa, mutta viitenä talvikuukautena ei käytännössä mitään. Aurinkoisena kesäpäivänä saadaan 15kWh. Ongelmana on se, että pohjakulutus on alle 1 kWh luokkaa päivässä ilman vesivaraajaa. Boileri imaisee päivällä noin 4kWh. Eli 10 kWh jää käyttämättä. Boilerille pitäisi rakentaa säätöelektoniikkaa taikka uusia boileri, mutta tämäkään ei oikein taloidellisesti kannata.
Kennoston optimikoko tavallisessa omakotitalossa on 1 kilovatin luokkaa tällöin takaisinmaksuajaksi tulee parikymmentä vuotta.

Lue lisää

Nyt on kokemusta vähän, meille asennettin 22/6. 2021 voimala. Teho on 2.960 kwh ( 8x 370w ) 1 kide half-cut paneelia. Nyt elokuun 20 päivään mennessä on paneeleista tullu 860 kwh. Tällä ajalla n. 14 kwh/päivä Tuottoa on ollu pilvisenä/sateisena päivänä 3-7 kwh ja puolipilvisenä 10 -14 kwh ja poutapäivänä 15 - yli 22kwh päivässä. Paneelit ovat suunnattuna lounaaseen. Paikka Etelä-Pohjanmaa.

Anonyymi kirjoitti:

Nyt on kokemusta vähän, meille asennettin 22/6. 2021 voimala. Teho on 2.960 kwh ( 8x 370w ) 1 kide half-cut paneelia. Nyt elokuun 20 päivään mennessä on paneeleista tullu 860 kwh. Tällä ajalla n. 14 kwh/päivä Tuottoa on ollu pilvisenä/sateisena päivänä 3-7 kwh ja puolipilvisenä 10 -14 kwh ja poutapäivänä 15 - yli 22kwh päivässä. Paneelit ovat suunnattuna lounaaseen. Paikka Etelä-Pohjanmaa.

Lue lisää

Paneelien tuotto ei oikeastaan ole ratkaiseva tekijä, vaan se mihin tuohon saa käytettyä.

Anonyymi kirjoitti:

Nyt on kokemusta vähän, meille asennettin 22/6. 2021 voimala. Teho on 2.960 kwh ( 8x 370w ) 1 kide half-cut paneelia. Nyt elokuun 20 päivään mennessä on paneeleista tullu 860 kwh. Tällä ajalla n. 14 kwh/päivä Tuottoa on ollu pilvisenä/sateisena päivänä 3-7 kwh ja puolipilvisenä 10 -14 kwh ja poutapäivänä 15 - yli 22kwh päivässä. Paneelit ovat suunnattuna lounaaseen. Paikka Etelä-Pohjanmaa.

Lue lisää

löytyiskö mitään parametria /tolppaa mistä näkis vaikka nyt kk tuoton

Rgrfdgghyrd kirjoitti:

Noh Noh Antti.
Eli lasketaapa.
3kw*10h/päivä*150päivää/vuosi=
4500kwh/vuosi
Tämä on yksinkertaista matematiikkaa tämä.

Tuo Matematiikka ei tässä pidä paikkaansa,kolmen vuoden kokemuksella tiedän että se ei tuota kuin murto osan jos ei ole suoraa auringon valoa,eli joutuisit koko ajan kääntelemään paneeleita aurinkoon päin jos sinulla olis pyörivä teline.lisäksi milläs ajellet pilvet pois,pienikin pilven hattara pudottaa tehot.tuo 10 tuntia päivässä ja maxsimitehoilla on pelkkää utopiaa.
Ei ainakaan Savon aurinkoenergian laitteet tuota siitä kokemusta,muista ei.

Jeu38di3j3j kirjoitti:

Muuten hyvä mutta tuossa on melkein puolet liikaa. Tai missäpäin Suomea saat paneeleista täyden tehon 10h päivässä 150 päivää?

Todellinen tuotto on alle 3000kWh vuodessa jos asennuspaikka on hyvä.

Ja jollei kesäpäivinä keksi riittävästi järkeviä kulutuskohteita 3kW teholle, jää osa tuotosta hyödyntämättä

Lue lisää

Kyllä se jää alle 2000kw hyvälläkin paikalla anakin minulla. 4,2kwh laite alle 3000kwh,ja Savon aurinko energian mukaan myydessä erittäin hyvä paikka,lupasivat myydessä että hyvinkin tuottais jopa 4500kwh.ja aurinkoa on kyllä parina viime kesänä riittänyt.
Huijausta.olen pettynyt.en ostaisi siltä virmalta enää ja ei olis pitänyt ostaa jälkiviisaana silloinkaan.

robottiko kirjoitti:

On tosiaan hyvä miettiä mihin sen aurinkosähkön saa kulutettua. Päivällä talon ollessa yleensä tyhjä on kulutusta muutama sata vattia. Jääkaappi, pakastin, lto kuluttavat hyvin vähän.
Jos aurinkosähkön saa kulutettua veden lämmitykseen, niin silloin tehoja voisi olla paljon enemmän.Ongelmaksi tulee se, että normi boileri lämmittää veden silloin kun sitä kulutetaan. Eli vastus paukkaa päälle illalla suikun jälkeen kun ei enää paista taikka sitten aamulla kun ei vielä paista. Vesi on käytännössä jo lämmitetty kun alkaa paistamaan.
Olen seurannut 4kW kennoston sähköntuottoa omakotitalon katolla tavallisessa etelä-suomalaisessa lähiössä. Tuotto oli viime vuonna karvan yli 2600kWh. Kesällä se tuottaa noin 500kWh kuukaudessa, mutta viitenä talvikuukautena ei käytännössä mitään. Aurinkoisena kesäpäivänä saadaan 15kWh. Ongelmana on se, että pohjakulutus on alle 1 kWh luokkaa päivässä ilman vesivaraajaa. Boileri imaisee päivällä noin 4kWh. Eli 10 kWh jää käyttämättä. Boilerille pitäisi rakentaa säätöelektoniikkaa taikka uusia boileri, mutta tämäkään ei oikein taloidellisesti kannata.
Kennoston optimikoko tavallisessa omakotitalossa on 1 kilovatin luokkaa tällöin takaisinmaksuajaksi tulee parikymmentä vuotta.

Lue lisää

Noi ovat todellisen tuntuisia lukemia jos hyvin tuottaa,eikä myyntimiesten kehumia kerrottuja kahdella tuottoja..

Anonyymi kirjoitti:

Höpö höpö, aurinko ei paista 10 tuntia kohtisuoraan. Keskiarvo ehkä 5 tuntia. 3kW = 2250 kWh noin 110-220 €/vuosi, riippuu siitä miten pystyy itse käyttään.

Tosi on.ja takaisin maksu aika kymmeniä vuosia.takuut vanhentuu ennen kuin on laite maksanut itsensä.

Rgrfdgghyrd kirjoitti:

Noh Noh Antti.
Eli lasketaapa.
3kw*10h/päivä*150päivää/vuosi=
4500kwh/vuosi
Tämä on yksinkertaista matematiikkaa tämä.

Ei pidä paikkaansa,3kw järjestelmällä tuotto hyvänä vuonna 2000 kwh luokkaa on todellinen,matematiikka ei pidä tässä paikkaansa,käytäntö todistaa sen ,on monen vuoden kokemus savon aurinkoenergian paneeleista,myyntimiehen puheet on vähintään 30-40% ylikehuttuja(lue valehdeltuja)ainakin tässä firmassa.

Anonyymi kirjoitti:

Ei pidä paikkaansa,3kw järjestelmällä tuotto hyvänä vuonna 2000 kwh luokkaa on todellinen,matematiikka ei pidä tässä paikkaansa,käytäntö todistaa sen ,on monen vuoden kokemus savon aurinkoenergian paneeleista,myyntimiehen puheet on vähintään 30-40% ylikehuttuja(lue valehdeltuja)ainakin tässä firmassa.

Lue lisää

Savossa on lunta katolla pitempään eikä aurinko oo niin pitkään ylhäällä. Ainakin loimaan voimalasta tuli silloin hyvin kun heillä oli netissä seurantataulukko. Mikä sallisen energia se nyt olikaan mutta lähelle oli suhde se että 1kw laite ja 1000kwh/ v.

Anonyymi kirjoitti:

Ei pidä paikkaansa,3kw järjestelmällä tuotto hyvänä vuonna 2000 kwh luokkaa on todellinen,matematiikka ei pidä tässä paikkaansa,käytäntö todistaa sen ,on monen vuoden kokemus savon aurinkoenergian paneeleista,myyntimiehen puheet on vähintään 30-40% ylikehuttuja(lue valehdeltuja)ainakin tässä firmassa.

Lue lisää

Meillä on 2960kwp voimala. Vielä 13 pv niin ovat olleet 365 vrk toiminnassa, asennettu 22/6-2022. Tällä hetkellä tullut 2462kwh. Eli n 2600-2650 tulee vuosituotoksi. Suunnattuna lounaaseen. Tuotto pääomalle 7%/vuosi.

Anonyymi kirjoitti:

Meillä on 2960kwp voimala. Vielä 13 pv niin ovat olleet 365 vrk toiminnassa, asennettu 22/6-2022. Tällä hetkellä tullut 2462kwh. Eli n 2600-2650 tulee vuosituotoksi. Suunnattuna lounaaseen. Tuotto pääomalle 7%/vuosi.

Lue lisää

Siis asennettu 22/6 -2021, anteeksi vuosilukuvirheeni.

robottiko kirjoitti:

On tosiaan hyvä miettiä mihin sen aurinkosähkön saa kulutettua. Päivällä talon ollessa yleensä tyhjä on kulutusta muutama sata vattia. Jääkaappi, pakastin, lto kuluttavat hyvin vähän.
Jos aurinkosähkön saa kulutettua veden lämmitykseen, niin silloin tehoja voisi olla paljon enemmän.Ongelmaksi tulee se, että normi boileri lämmittää veden silloin kun sitä kulutetaan. Eli vastus paukkaa päälle illalla suikun jälkeen kun ei enää paista taikka sitten aamulla kun ei vielä paista. Vesi on käytännössä jo lämmitetty kun alkaa paistamaan.
Olen seurannut 4kW kennoston sähköntuottoa omakotitalon katolla tavallisessa etelä-suomalaisessa lähiössä. Tuotto oli viime vuonna karvan yli 2600kWh. Kesällä se tuottaa noin 500kWh kuukaudessa, mutta viitenä talvikuukautena ei käytännössä mitään. Aurinkoisena kesäpäivänä saadaan 15kWh. Ongelmana on se, että pohjakulutus on alle 1 kWh luokkaa päivässä ilman vesivaraajaa. Boileri imaisee päivällä noin 4kWh. Eli 10 kWh jää käyttämättä. Boilerille pitäisi rakentaa säätöelektoniikkaa taikka uusia boileri, mutta tämäkään ei oikein taloidellisesti kannata.
Kennoston optimikoko tavallisessa omakotitalossa on 1 kilovatin luokkaa tällöin takaisinmaksuajaksi tulee parikymmentä vuotta.

Lue lisää

Siis takaisinmaksuaika on sama kuin systeemin käyttöikä.

Juuri näin, nyt ollaan oikealla hehtaarilla. Tuo 2700kWh edellyttää myös sen että paneelien asennus on tolkullinen ja niihin ei päivän aikana osu esim. puiden varjoja jotka pudottavat tuottoa tuntuvasti.

Päivällä teho menee kuumavesivaraajaan ja akkujen lataamiseen. Säädin toimii niin että akkujen lataus on ensisijainen. Pilvisellä säällä joutuu joskus kuumeentamaan vesipadan. Akuista ei oteta koskaan kumavesivaraajaan. Vain päivällä ylijäämäsähköllä kuumennetaan varaajaa - jos ylijäämäsähköä jää.

Akkuihin-varaajaan kirjoitti:

Päivällä teho menee kuumavesivaraajaan ja akkujen lataamiseen. Säädin toimii niin että akkujen lataus on ensisijainen. Pilvisellä säällä joutuu joskus kuumeentamaan vesipadan. Akuista ei oteta koskaan kumavesivaraajaan. Vain päivällä ylijäämäsähköllä kuumennetaan varaajaa - jos ylijäämäsähköä jää.

Lue lisää

Onko tämä joku mökkisovellus - ei kai kukaan oikeasti akkujen kanssa asuintalossaan kärvistele ihan jo akkusähkön jumalattoman kalliin hinnankin takia?

Anteron akut ei väsy,ne kestää isältä pojalle.

huoltovapaus_kunniaan kirjoitti:

Onko tämä joku mökkisovellus - ei kai kukaan oikeasti akkujen kanssa asuintalossaan kärvistele ihan jo akkusähkön jumalattoman kalliin hinnankin takia?

Päivällä verkkoon ja akkuihin ja lämpövaraajiin. Muuna aikana kevyt kuorma akuista ja raskas kuorma verkosta

Varastoonjaverkkoon kirjoitti:

Päivällä verkkoon ja akkuihin ja lämpövaraajiin. Muuna aikana kevyt kuorma akuista ja raskas kuorma verkosta

Joo ymmärsin kyllä toimintaperiaatteen, mutta hämmästelin tuota akuston mukanaoloa. Eli tarkoitin sitä että akuston käyttö kun nostaa sähkön hinnan verkkosähköön nähden moni(kymmen?)kertaiseksi niin käyttääkö joku sellaista asunnossaan oikeasti muutenkin kuin harrastamisen ilosta (harrastukset maksaa jne)?? Poikkeuksina lähinnä vain ne mökkisovellukset joissa saareen ei tule sähköjä ja niiden vetäminen sinne olisi niin kallista että mikä tahansa muu on edullisempaa

huoltovapaus_kunniaan kirjoitti:

Joo ymmärsin kyllä toimintaperiaatteen, mutta hämmästelin tuota akuston mukanaoloa. Eli tarkoitin sitä että akuston käyttö kun nostaa sähkön hinnan verkkosähköön nähden moni(kymmen?)kertaiseksi niin käyttääkö joku sellaista asunnossaan oikeasti muutenkin kuin harrastamisen ilosta (harrastukset maksaa jne)?? Poikkeuksina lähinnä vain ne mökkisovellukset joissa saareen ei tule sähköjä ja niiden vetäminen sinne olisi niin kallista että mikä tahansa muu on edullisempaa

Lue lisää

Akut toimii varavoimana. Ei kaupungissa niin tarpeellinen, mutta käytetään kriittisissä pisteissä valoa antamaan. Maaseudulla varavoima voi olla yksinomaan akkujen varassa.

Akkuvaravoimaa kirjoitti:

Akut toimii varavoimana. Ei kaupungissa niin tarpeellinen, mutta käytetään kriittisissä pisteissä valoa antamaan. Maaseudulla varavoima voi olla yksinomaan akkujen varassa.

Lue lisää

Onhan se huoltovarmuus toki yväksi, mutta en oikein jaksa uskoa tehneesi tuollaista järjestelmää. Siitä tulee niin kallis, että huoltovarmuus sopii vain rikkaille taikka sitten se on sen kaltainen viritys, että se laskee talon jälleenmyyntiarvoa.
Jos ajatellaan aurinkosähkön varastoimista tavalliseen 300 litran vesivaraajaan, niin se on hankalaa. Tavallisessa varaajassa on vain yksi vastus ja yksi termostaatti. Veden käyttö on iltaisin ja aamuisin, joten verkkosähkä lämmittää veden ennen kuin aurinko edes paistaa. Jos taas käyttää vain aurinkosähköä, niin tavallisen perheen kulutus tyhjentää varaajan aika tehokkaasti illalla, joten aamulla ei ole lämmintä vettä.
Jos käytetään vuorostaan suuritilavuuksista varaajaa, niin se on niin kallis ja vie paljon kalliita lattianeliöitä sekä lämpöhäviöt ovat sen verran suuret, ettei se ole taloudellisesti kannattavaa.
Kerro kuinka olet toteuttanut varavoimasähkösi ja lämminvesivaraajan aurinkosähkökytkennät ja mitä ne ovat maksaneet ylimääräistä.

Akkuvaravoimaa kirjoitti:

Akut toimii varavoimana. Ei kaupungissa niin tarpeellinen, mutta käytetään kriittisissä pisteissä valoa antamaan. Maaseudulla varavoima voi olla yksinomaan akkujen varassa.

Lue lisää

Just niin,jo yhdellä 250a akulla invertteri ,pärjää vrk niin että kaksi a PAKASTINTA JA JÄÄKAAPPI toimii ilman agren huutoa

Pidän tuota kolmenkin prosentin tuottoa aika optimistisena. Se vaatisi että KAIKKI paneeleilta tuleva tuotto saadaan hyödynnettyä, ja että yksikään laitteiston osa ei vikaannu tai rikkoudu takaisinmaksuajan sisällä.
Aurinkopienvoimalan sijoitetun pääoman todellinen tuotto-odotus on negatiivinen.

Miinukselle kirjoitti:

Pidän tuota kolmenkin prosentin tuottoa aika optimistisena. Se vaatisi että KAIKKI paneeleilta tuleva tuotto saadaan hyödynnettyä, ja että yksikään laitteiston osa ei vikaannu tai rikkoudu takaisinmaksuajan sisällä.
Aurinkopienvoimalan sijoitetun pääoman todellinen tuotto-odotus on negatiivinen.

Lue lisää

Toista se on kun menee varaajan vastukseen suoraan,ei hajoavia inverttereitä ja kaikki omaan käyttöön,välillä jopa paremmalla hyötysuhteella kuin verkkoinvellä.

2000a kirjoitti:

Toista se on kun menee varaajan vastukseen suoraan,ei hajoavia inverttereitä ja kaikki omaan käyttöön,välillä jopa paremmalla hyötysuhteella kuin verkkoinvellä.

Miten olet mitoittanut ja kytkenyt vastuskuorman suoraan kennoihin?

Aurikokennojen tuotto ei ole vakio ja jos niitä kuormittaa vakiokuormalla, niin ylikuormitustilanteessa kennojen tuotto romahtaa. Käytännössä tämä tarkoittaa sitä, että vastus lämpiää hyvin vain kunnon auringonpaiteella kesällä. Muuna aikana vakiokuorma on liian suuri ja kennojen tuotto hyvin pieni.

Kennot pitää kytkennälläsi ylimitoittaa, jolloin suorassa auringonpaisteessa vastus saa ylijännitettä. Kun aurinko ei enää paista ihan suoraan ollaan oikealla tehoalueella, mutta paisteen hieman tästä vähentyessä loppuu kennon ominaisen maksimitehopisteen ylittyessä.

Kennojen ja vastuksen välissä pitäisi olla säädin, joka pitää kennoista otetun tehon sillä hetkellä olevassa maksimitehopisteessä ja säätää tehoa kuormalle säteilytehon mukaan. Näitä laitteita ei juuri ole kaupan. Nectarsunin valmistama on yksi harvoista ja toiminnaltaan muutoinkin varsin järkevä. Tosin sen toteutuksen laadusta ei ole kokemusta.

n.erkki kirjoitti:

Miten olet mitoittanut ja kytkenyt vastuskuorman suoraan kennoihin?

Aurikokennojen tuotto ei ole vakio ja jos niitä kuormittaa vakiokuormalla, niin ylikuormitustilanteessa kennojen tuotto romahtaa. Käytännössä tämä tarkoittaa sitä, että vastus lämpiää hyvin vain kunnon auringonpaiteella kesällä. Muuna aikana vakiokuorma on liian suuri ja kennojen tuotto hyvin pieni.

Kennot pitää kytkennälläsi ylimitoittaa, jolloin suorassa auringonpaisteessa vastus saa ylijännitettä. Kun aurinko ei enää paista ihan suoraan ollaan oikealla tehoalueella, mutta paisteen hieman tästä vähentyessä loppuu kennon ominaisen maksimitehopisteen ylittyessä.

Kennojen ja vastuksen välissä pitäisi olla säädin, joka pitää kennoista otetun tehon sillä hetkellä olevassa maksimitehopisteessä ja säätää tehoa kuormalle säteilytehon mukaan. Näitä laitteita ei juuri ole kaupan. Nectarsunin valmistama on yksi harvoista ja toiminnaltaan muutoinkin varsin järkevä. Tosin sen toteutuksen laadusta ei ole kokemusta.

Lue lisää

Juu noin se menee,olen täällä jo avautunut,joten kirjoituksia löytyy.

2000a kirjoitti:

Juu noin se menee,olen täällä jo avautunut,joten kirjoituksia löytyy.

Lyhyesti vielä. Vmp 106v÷26,5ohm=4a=420w 6×100w paneelit. Tänään monta tuntia n 117v=n520w 4.4amp. Yhden paneelin vois lisätä niin tuotto lisääntyis muutaman tunnin ajan varmaan yli 100w mutta silloin mentäis jo ylitte jokajätkän 120dc. Aamu/iltap ja usva päivinä napsautan toisen vastuksen sulakkeelta pois.

2000a kirjoitti:

Lyhyesti vielä. Vmp 106v÷26,5ohm=4a=420w 6×100w paneelit. Tänään monta tuntia n 117v=n520w 4.4amp. Yhden paneelin vois lisätä niin tuotto lisääntyis muutaman tunnin ajan varmaan yli 100w mutta silloin mentäis jo ylitte jokajätkän 120dc. Aamu/iltap ja usva päivinä napsautan toisen vastuksen sulakkeelta pois.

Lue lisää

Oletko muuten huomannut, että se vastusarvo ei ole vakio vaan riippuu jännitteestä ja virrasta sekä jonkin verran vastuksen lämpötilasta.

Tuo vaihteleva tuotto voidaan ratkaista käyttämälläsi kaksiportaisella kuomalla, mutta manuaalisesti on hankalaa. Harva pystyy olemaan päivällä kotosalla katkaisijaa kääntämässä. Noita on automatisoitu jännitereleillä, mutta nykysin ratkaisu löytyy tehoeletroniikalla täysin portaattomasti.

Puhuit kuitenkin paneleitten suorasta kytkennästä kennoille. Käyttämäsi systeemi ei ole täysin suorakytkentä, koska vaihtelet manuaalisesti vastuskuormaa.

Itse olen pitkään ihmetellyt, miksei ole tehty mppt tyyppisiä tuoton mukaan säätyviä tehonrajoittimia vastuskuomille.

n.erkki kirjoitti:

Oletko muuten huomannut, että se vastusarvo ei ole vakio vaan riippuu jännitteestä ja virrasta sekä jonkin verran vastuksen lämpötilasta.

Tuo vaihteleva tuotto voidaan ratkaista käyttämälläsi kaksiportaisella kuomalla, mutta manuaalisesti on hankalaa. Harva pystyy olemaan päivällä kotosalla katkaisijaa kääntämässä. Noita on automatisoitu jännitereleillä, mutta nykysin ratkaisu löytyy tehoeletroniikalla täysin portaattomasti.

Puhuit kuitenkin paneleitten suorasta kytkennästä kennoille. Käyttämäsi systeemi ei ole täysin suorakytkentä, koska vaihtelet manuaalisesti vastuskuormaa.

Itse olen pitkään ihmetellyt, miksei ole tehty mppt tyyppisiä tuoton mukaan säätyviä tehonrajoittimia vastuskuomille.

Lue lisää

Releistä täällä joskus keskusteltiin ei ole oikein inspiroinut.Tuo vastusrvo ei paljon mielestäni muutu jos muuttuu niin tosi vähän.Varaajan 1kw lenkki on 53 ohm,joskus invellä syötin 230v niin aika tarkkaan oli kulutusmittarissa 1000w sitten laitin kaksi vastusta sarjaan ja teho oli 500w tällöin se on sama kuin syöttäisi 115v yhteen vastukseen eli en nyt ymmärrä mihin se muuttuu.Miten niin se riippuu jännitteestä ja virrasta? Virtahan muuttuu kun jännite muuttuu ja vastusarvo on sama.

Meillähän on justiin tuo 300l lvv varaajan vastukselle syöttävä systeemi. 10x250W paneelit n.57 ohmin vastukselle. Vaihtoreleillä yösähköllä ohjattuna tarvittaessa priimataan. Eli samassa vastuksessa on aina paneelit kiinni, mutta yösähköohjaus kääntää releet tarvittaessa verkkosähkön asentoon. Varaajan termostaatin kärki ohjaa jytkyillä apureleillä sekä DC että AC katkaisua. 8 kk riittää melkein aurinkosähkö. Paneeleita reilusti, tietoisesti ylimitoitetusti.

Extremesähköilijä11 kirjoitti:

Meillähän on justiin tuo 300l lvv varaajan vastukselle syöttävä systeemi. 10x250W paneelit n.57 ohmin vastukselle. Vaihtoreleillä yösähköllä ohjattuna tarvittaessa priimataan. Eli samassa vastuksessa on aina paneelit kiinni, mutta yösähköohjaus kääntää releet tarvittaessa verkkosähkön asentoon. Varaajan termostaatin kärki ohjaa jytkyillä apureleillä sekä DC että AC katkaisua. 8 kk riittää melkein aurinkosähkö. Paneeleita reilusti, tietoisesti ylimitoitetusti.

Lue lisää

Eli illalla suihkun jälkeen yösähkö lämmittää 300 litraa vettä lämpimäksi ja termostaatti katkaisee sähkön. Aamulla vettä käytetään ja päivllä se jonkin verran jäähtyy, jos ei satu paistamaan tai paistaa vähän. Ilalla tahtoo suihkuvesi jäädä normaaliperheelle aika vähälle lämmölle.
Jos ylimitoitat paneelit, niin mitä hyötyä siiä on muuta kuin, että saat "vihreää" energiaa. Ylimitoittaminen tekee aurinkosähköstä liian kallista eikä se maksa itseään takaisin. 10x250W paneelit eivät ole kustannustehokkaat, sillä varaajasi ei pysty normaalilla vedenkulutuksella käyttämään paneeleista saatavaa energiaa. Termari katkaisee lämmityksen aurinkoisena päivänä sillä yösähkö on vedenlämmittänyt.
Oleko miettiyt kehittäväsi järjestelmää? Esim. laita toinen termostaatti, jolloin voit lämmittää auringolla veden 90 asteeseen, jos paistaa. Verkkosähkön termostaatti pidetään 55 asteessa. ideana on se, että verkkosähkö on varsinainen lämmittäjä ja jos aurinkosähköä on saatavilla, niin suurempaan lämpöön päivällä lämmitetty vesi on varastoinut niin paljon energiaa, ettei verkkosähköä välttämättä tarvita lainkaan. Jos seuraavana päivänä paistaa, niin lämmitetään "ilmaiseksi". Mutta jos ei paistakkaan, niin verkkosähkö pitää veden kumminkin lämpimänä.
Tuo systeemisi ei toimi. Jos on vähän utuinen keli, niin paneeleista saatava teho on liian pieni vastuksen teholle. Tällöin paneleitten sähköntuotto loppuu. 300litran varaajassa on normaalisti 3kW vastus. Jos syötät sitä 10x250W paneeleilla eli 2,5kW, niin varaajan vastus ylikuormittaa paneeleita koko ajan eikä lämmittä vettä tele kuin yösähköllä. Vaikka vastus olisi vain 2kW, niin silloinkaan vesi ei lämpene kuin hetken keskipäivällä suorassa auringonpaisteessa. Kun aurinko siistyy vähän kohtisuorasta asennosta paneeleitten suhteen, niin teho putoaa alle 2kW ja paneleitten sähköntuotto loppuu ylikuormitykseen. Keväällä ja syksyllä auringon säteilyteho ei myöskään riitä edes keskipäivällä. Lisäksi aina ei paista, joten tuo 8kk on kyllä ihan toiveajattelua taikka sitte vain säilytät varaajan vettä lainkaan sitä käyttämättä.

n.erkki kirjoitti:

Oletko muuten huomannut, että se vastusarvo ei ole vakio vaan riippuu jännitteestä ja virrasta sekä jonkin verran vastuksen lämpötilasta.

Tuo vaihteleva tuotto voidaan ratkaista käyttämälläsi kaksiportaisella kuomalla, mutta manuaalisesti on hankalaa. Harva pystyy olemaan päivällä kotosalla katkaisijaa kääntämässä. Noita on automatisoitu jännitereleillä, mutta nykysin ratkaisu löytyy tehoeletroniikalla täysin portaattomasti.

Puhuit kuitenkin paneleitten suorasta kytkennästä kennoille. Käyttämäsi systeemi ei ole täysin suorakytkentä, koska vaihtelet manuaalisesti vastuskuormaa.

Itse olen pitkään ihmetellyt, miksei ole tehty mppt tyyppisiä tuoton mukaan säätyviä tehonrajoittimia vastuskuomille.

Lue lisää

Sitä mäkin oon ihmetelly ja sen takia rakensin sellaisen prototyypin ite ja hienosti on toiminut ja testiraporttia pukkaa ainakin kerran kuussa.

höpöhöpöhöpöhöpö kirjoitti:

Eli illalla suihkun jälkeen yösähkö lämmittää 300 litraa vettä lämpimäksi ja termostaatti katkaisee sähkön. Aamulla vettä käytetään ja päivllä se jonkin verran jäähtyy, jos ei satu paistamaan tai paistaa vähän. Ilalla tahtoo suihkuvesi jäädä normaaliperheelle aika vähälle lämmölle.
Jos ylimitoitat paneelit, niin mitä hyötyä siiä on muuta kuin, että saat "vihreää" energiaa. Ylimitoittaminen tekee aurinkosähköstä liian kallista eikä se maksa itseään takaisin. 10x250W paneelit eivät ole kustannustehokkaat, sillä varaajasi ei pysty normaalilla vedenkulutuksella käyttämään paneeleista saatavaa energiaa. Termari katkaisee lämmityksen aurinkoisena päivänä sillä yösähkö on vedenlämmittänyt.
Oleko miettiyt kehittäväsi järjestelmää? Esim. laita toinen termostaatti, jolloin voit lämmittää auringolla veden 90 asteeseen, jos paistaa. Verkkosähkön termostaatti pidetään 55 asteessa. ideana on se, että verkkosähkö on varsinainen lämmittäjä ja jos aurinkosähköä on saatavilla, niin suurempaan lämpöön päivällä lämmitetty vesi on varastoinut niin paljon energiaa, ettei verkkosähköä välttämättä tarvita lainkaan. Jos seuraavana päivänä paistaa, niin lämmitetään "ilmaiseksi". Mutta jos ei paistakkaan, niin verkkosähkö pitää veden kumminkin lämpimänä.
Tuo systeemisi ei toimi. Jos on vähän utuinen keli, niin paneeleista saatava teho on liian pieni vastuksen teholle. Tällöin paneleitten sähköntuotto loppuu. 300litran varaajassa on normaalisti 3kW vastus. Jos syötät sitä 10x250W paneeleilla eli 2,5kW, niin varaajan vastus ylikuormittaa paneeleita koko ajan eikä lämmittä vettä tele kuin yösähköllä. Vaikka vastus olisi vain 2kW, niin silloinkaan vesi ei lämpene kuin hetken keskipäivällä suorassa auringonpaisteessa. Kun aurinko siistyy vähän kohtisuorasta asennosta paneeleitten suhteen, niin teho putoaa alle 2kW ja paneleitten sähköntuotto loppuu ylikuormitykseen. Keväällä ja syksyllä auringon säteilyteho ei myöskään riitä edes keskipäivällä. Lisäksi aina ei paista, joten tuo 8kk on kyllä ihan toiveajattelua taikka sitte vain säilytät varaajan vettä lainkaan sitä käyttämättä.

Lue lisää

230 V teho kyseisessä vastuksessa on 1 kW luokkaa ja kahden vaiheen väliin kytkettynä 3 kW. Laske ohmin lailla 57 ohmin kuormaan. Molemmat mahdollisia. Paneelit tuottaa sarjakytkennällä nimellistehoa 2,5 kW vähemmän luokkaa 2 kW, koska kyseisen vastuksen mppt piste on tarkoituksella mitoitettu maksimipaistetta pienemmäksi, jotta tuotto ei romahda pienellä varjostuksella tai pilvisellä. Parin lisäpaneelin satsaus ei vie ketään konkkaan (alle 400 €). Kesäaikaan meidän perheen käytöllä ei yösähköpriimaus ole päällä juuri ollenkaan. Vesi riittää kolmen päivän sadesään yli. Syksyllä ja keväällä on vielä mahdollista priimata esim 3h/vrk kelloreleen rinnakkaiskärjellä, joka on tariffinohjauskontaktoriin rinnalla. Varaaja on normaali 300l Nibe, jossa on vaan yksi vastuksen yhde ja yksi termari/ylilämpösuoja siksi kaikki kytkennät on tehty tämä huomioiden. Mitään päivittäisiä säätöjä ei tarvi tehdä, vaan kaikki toimii automaattisesti.

höpöhöpöhöpöhöpö kirjoitti:

Eli illalla suihkun jälkeen yösähkö lämmittää 300 litraa vettä lämpimäksi ja termostaatti katkaisee sähkön. Aamulla vettä käytetään ja päivllä se jonkin verran jäähtyy, jos ei satu paistamaan tai paistaa vähän. Ilalla tahtoo suihkuvesi jäädä normaaliperheelle aika vähälle lämmölle.
Jos ylimitoitat paneelit, niin mitä hyötyä siiä on muuta kuin, että saat "vihreää" energiaa. Ylimitoittaminen tekee aurinkosähköstä liian kallista eikä se maksa itseään takaisin. 10x250W paneelit eivät ole kustannustehokkaat, sillä varaajasi ei pysty normaalilla vedenkulutuksella käyttämään paneeleista saatavaa energiaa. Termari katkaisee lämmityksen aurinkoisena päivänä sillä yösähkö on vedenlämmittänyt.
Oleko miettiyt kehittäväsi järjestelmää? Esim. laita toinen termostaatti, jolloin voit lämmittää auringolla veden 90 asteeseen, jos paistaa. Verkkosähkön termostaatti pidetään 55 asteessa. ideana on se, että verkkosähkö on varsinainen lämmittäjä ja jos aurinkosähköä on saatavilla, niin suurempaan lämpöön päivällä lämmitetty vesi on varastoinut niin paljon energiaa, ettei verkkosähköä välttämättä tarvita lainkaan. Jos seuraavana päivänä paistaa, niin lämmitetään "ilmaiseksi". Mutta jos ei paistakkaan, niin verkkosähkö pitää veden kumminkin lämpimänä.
Tuo systeemisi ei toimi. Jos on vähän utuinen keli, niin paneeleista saatava teho on liian pieni vastuksen teholle. Tällöin paneleitten sähköntuotto loppuu. 300litran varaajassa on normaalisti 3kW vastus. Jos syötät sitä 10x250W paneeleilla eli 2,5kW, niin varaajan vastus ylikuormittaa paneeleita koko ajan eikä lämmittä vettä tele kuin yösähköllä. Vaikka vastus olisi vain 2kW, niin silloinkaan vesi ei lämpene kuin hetken keskipäivällä suorassa auringonpaisteessa. Kun aurinko siistyy vähän kohtisuorasta asennosta paneeleitten suhteen, niin teho putoaa alle 2kW ja paneleitten sähköntuotto loppuu ylikuormitykseen. Keväällä ja syksyllä auringon säteilyteho ei myöskään riitä edes keskipäivällä. Lisäksi aina ei paista, joten tuo 8kk on kyllä ihan toiveajattelua taikka sitte vain säilytät varaajan vettä lainkaan sitä käyttämättä.

Lue lisää

Paljon on höpöllä tekstiä mutta pihalla on kuin limiukko.et taida ymmärtää mitä 57 ohm vastus nappaa paneeleilta paneelien vmp pisteessä. Selvästi alle 2kw no katsotaan saatko lisä selvitystä asiasta

2000a kirjoitti:

Paljon on höpöllä tekstiä mutta pihalla on kuin limiukko.et taida ymmärtää mitä 57 ohm vastus nappaa paneeleilta paneelien vmp pisteessä. Selvästi alle 2kw no katsotaan saatko lisä selvitystä asiasta

Lue lisää

Jos vastus nappaa selvästi alle 2kW, niin osaatko sitten kertoa montako tuntia päivässä 2,5kW panelisto pystyy tuottamaan kyseisen tehon auringon paisteessa?

Veikkaisin näin käyvän touko-elokuussa keskimäärin 2-3 tunnin ajan kun aurinko paistaa kirkkaalta taivaalta. Muulloin kuomaa on liikaa.

öpöpöpöpöpö kirjoitti:

Jos vastus nappaa selvästi alle 2kW, niin osaatko sitten kertoa montako tuntia päivässä 2,5kW panelisto pystyy tuottamaan kyseisen tehon auringon paisteessa?

Veikkaisin näin käyvän touko-elokuussa keskimäärin 2-3 tunnin ajan kun aurinko paistaa kirkkaalta taivaalta. Muulloin kuomaa on liikaa.

Lue lisää

Ajattelen tehon olevan 4h 2kw luokkaa jos tuulista ja viileää niin yli 2kw 4h 1-2kw sitten vähenee selvästi. Kuumalla kesällä tuskin pääsee 2kw en tiedä niitten paneelien vmp pistettä en tiedä siksi tarkalleen sanoa mutta näin maaliskuussa pääsee jo samoihin tehoihin jopa yli mutta vähän lyhyemmän ajan.

Extremesähköilijä1 kirjoitti:

230 V teho kyseisessä vastuksessa on 1 kW luokkaa ja kahden vaiheen väliin kytkettynä 3 kW. Laske ohmin lailla 57 ohmin kuormaan. Molemmat mahdollisia. Paneelit tuottaa sarjakytkennällä nimellistehoa 2,5 kW vähemmän luokkaa 2 kW, koska kyseisen vastuksen mppt piste on tarkoituksella mitoitettu maksimipaistetta pienemmäksi, jotta tuotto ei romahda pienellä varjostuksella tai pilvisellä. Parin lisäpaneelin satsaus ei vie ketään konkkaan (alle 400 €). Kesäaikaan meidän perheen käytöllä ei yösähköpriimaus ole päällä juuri ollenkaan. Vesi riittää kolmen päivän sadesään yli. Syksyllä ja keväällä on vielä mahdollista priimata esim 3h/vrk kelloreleen rinnakkaiskärjellä, joka on tariffinohjauskontaktoriin rinnalla. Varaaja on normaali 300l Nibe, jossa on vaan yksi vastuksen yhde ja yksi termari/ylilämpösuoja siksi kaikki kytkennät on tehty tämä huomioiden. Mitään päivittäisiä säätöjä ei tarvi tehdä, vaan kaikki toimii automaattisesti.

Lue lisää

Tuottohan romahtaa pilvisellä kelillä ihan väkisin, sillä tuollainen panelisto tuottaa silloin vain muutama sata vattia. Jos kuormaa on tätä enemmn, niin kennon tuotto loppuu. Sama tapahtuu aika pienellä kennon varjostuksella, jos kennosto on sarjakytketty.
Teillä käytetään ihailtavan vähän lämminta vettä, jos 300 litran varaaja riittää kolme päivää. Mille lämmölle olet asettanut termarin katkaisurajan. Jos termari on asetettu 60 asteeseen, niin siitä ei montaa kymmentä litraa oteta ulos vettä kun lämpötila putoaa jo alle suositellun 55 asteen minimin. Sanoisin lämmön menevän 40 asteen tienoille parin päivän käytön jälkeen. Tuossa alkaa olla jo legionella-bakteerivaara, jos lämpöä ei verkkosähköllä nosteta. Suomessa on aurinkokuukausina aika mota viikkoa, jolloin aurinko ei paista. Pilvisellä säällä et tuollaisella kennostolla kyllä vastuksia suorakytkennällä kuumenna.
Eikö tuossa varaajassa ole kolme 1kW vastussauvaa. Komivaihekytkennällä teho on 3kW ja yksivaihekytkennällä 1kW. Kninka se kytketään mainitsemaasi kahteen vaiheeseen ja saadaan 3kW teho? Jotenkin minusta vaikuttaa siltä, että luet jonkun varaajan esitettä, jossa on virhe. Samalla arvioit omaa veden kulutustasi kyseisen esitteen 40 asteisen veden 640 litran saatavuuden perusteella. Nuo tiedot löytyvät Nibe 300 Combact esitteestä.
Jos vedenkäyttösi on tosiaan noin pientä, niin oletko laskenut kannattaako silloin pitää lainkaan 300 litran varaajaa. Minulla on 230litran Haato merkkinen makaava varaaja ja sen hukkaläpö kuoren läpi on 150W luokkaa. Eli vuoden jokaisena päivänä yli 3kW, mikä tekee yli sata euroa rahassa. Sinulla se on vähintää samaa luokkaa. Jos läpimän veden käyttösi on hyvin pientä, niin kannattaisiko olla 50litran varaaja suorasähköllä. Uskallan väittää, että tulee halvemmaksi kuin 300litran varaaja aurinkokennoilla ilmaiseksi lämittäen.
Suomessa ei käyttövettä ole mahdollista kuin silloin tällöin saada aurinkosähköllä lämpimäksi. Aurinkosähköllä tuettu vedenlämmitys kyllä onnistuu, mutta siloinkin suurin osa energiasta saadaan valtakunnan verkosta. Jos puhettaisiin aurikokerääjistä, niin silloin asia olisi toinen. Aurinkosähkökennon hyötysuhde on alle 20, muuta aurinkokerääjillä parhaimmillaan yli 50.

öpöpöpöpöpöp kirjoitti:

Tuottohan romahtaa pilvisellä kelillä ihan väkisin, sillä tuollainen panelisto tuottaa silloin vain muutama sata vattia. Jos kuormaa on tätä enemmn, niin kennon tuotto loppuu. Sama tapahtuu aika pienellä kennon varjostuksella, jos kennosto on sarjakytketty.
Teillä käytetään ihailtavan vähän lämminta vettä, jos 300 litran varaaja riittää kolme päivää. Mille lämmölle olet asettanut termarin katkaisurajan. Jos termari on asetettu 60 asteeseen, niin siitä ei montaa kymmentä litraa oteta ulos vettä kun lämpötila putoaa jo alle suositellun 55 asteen minimin. Sanoisin lämmön menevän 40 asteen tienoille parin päivän käytön jälkeen. Tuossa alkaa olla jo legionella-bakteerivaara, jos lämpöä ei verkkosähköllä nosteta. Suomessa on aurinkokuukausina aika mota viikkoa, jolloin aurinko ei paista. Pilvisellä säällä et tuollaisella kennostolla kyllä vastuksia suorakytkennällä kuumenna.
Eikö tuossa varaajassa ole kolme 1kW vastussauvaa. Komivaihekytkennällä teho on 3kW ja yksivaihekytkennällä 1kW. Kninka se kytketään mainitsemaasi kahteen vaiheeseen ja saadaan 3kW teho? Jotenkin minusta vaikuttaa siltä, että luet jonkun varaajan esitettä, jossa on virhe. Samalla arvioit omaa veden kulutustasi kyseisen esitteen 40 asteisen veden 640 litran saatavuuden perusteella. Nuo tiedot löytyvät Nibe 300 Combact esitteestä.
Jos vedenkäyttösi on tosiaan noin pientä, niin oletko laskenut kannattaako silloin pitää lainkaan 300 litran varaajaa. Minulla on 230litran Haato merkkinen makaava varaaja ja sen hukkaläpö kuoren läpi on 150W luokkaa. Eli vuoden jokaisena päivänä yli 3kW, mikä tekee yli sata euroa rahassa. Sinulla se on vähintää samaa luokkaa. Jos läpimän veden käyttösi on hyvin pientä, niin kannattaisiko olla 50litran varaaja suorasähköllä. Uskallan väittää, että tulee halvemmaksi kuin 300litran varaaja aurinkokennoilla ilmaiseksi lämittäen.
Suomessa ei käyttövettä ole mahdollista kuin silloin tällöin saada aurinkosähköllä lämpimäksi. Aurinkosähköllä tuettu vedenlämmitys kyllä onnistuu, mutta siloinkin suurin osa energiasta saadaan valtakunnan verkosta. Jos puhettaisiin aurikokerääjistä, niin silloin asia olisi toinen. Aurinkosähkökennon hyötysuhde on alle 20, muuta aurinkokerääjillä parhaimmillaan yli 50.

Lue lisää

Tietääkseni 60c säädöllä kulutus on näissä uusissa 290-300L varaajissa 60w. Nämä mekaaniset termarit nostaa lähes 10c ylemmäs jotta vesi on varmasti sen 60c vielä kun menee uudestaan päälle,ainakin omassa onnline varaajassa on 10c säätö väli,noin 20L kun ottaa suihkuvettä niin taas loksahtaa päälle koska anturi on melko alhaalla. Reilu 40c kulutus noin 40w.meillä kun ei montaa suihkuttajaa ole niin tiedän aika tarkkaan kulutukset ja hukka lämmöt,olen niitä kyllä testaillut.tuo legio bakteeri ei tietääkseni ala heti kehittymään,olen parin viikon välein nostanut lämmön 70c muutoin säätö 40c ja verkkosähköllä jos tarve. Yksi suihkuttelu vähän käsien pesua ja varaajassa 40c niin reilu 2kw on vrk tarve hukkalämpöineen,tämän olen testannut niin ettei varaajan yläosassakaan ole ollut varastoituma kuumempaa vettä.600w paneelisto alkaa nostamaan varaajan lämpöä yli käyttötarpeen jos kirkkaita aurinko päiviä on monta peräkkäin,ikävä kyllä ei usein ole.

2000a kirjoitti:

Tietääkseni 60c säädöllä kulutus on näissä uusissa 290-300L varaajissa 60w. Nämä mekaaniset termarit nostaa lähes 10c ylemmäs jotta vesi on varmasti sen 60c vielä kun menee uudestaan päälle,ainakin omassa onnline varaajassa on 10c säätö väli,noin 20L kun ottaa suihkuvettä niin taas loksahtaa päälle koska anturi on melko alhaalla. Reilu 40c kulutus noin 40w.meillä kun ei montaa suihkuttajaa ole niin tiedän aika tarkkaan kulutukset ja hukka lämmöt,olen niitä kyllä testaillut.tuo legio bakteeri ei tietääkseni ala heti kehittymään,olen parin viikon välein nostanut lämmön 70c muutoin säätö 40c ja verkkosähköllä jos tarve. Yksi suihkuttelu vähän käsien pesua ja varaajassa 40c niin reilu 2kw on vrk tarve hukkalämpöineen,tämän olen testannut niin ettei varaajan yläosassakaan ole ollut varastoituma kuumempaa vettä.600w paneelisto alkaa nostamaan varaajan lämpöä yli käyttötarpeen jos kirkkaita aurinko päiviä on monta peräkkäin,ikävä kyllä ei usein ole.

Lue lisää

Mittasin oman makaavan varaan hukkalämmöksi 150W noin 60 asteen asetuksella. Yritin saada tehtaalta kommenttia asiaan, mutta he eivät enään ilmoita kuin kokonaisenergialuvun. Kiitos EU.
Kyllä tuo touhusi kuulostaa aika vaaralliselta pihistämiseltä. Jos pidät vedelämmön noin alhaisena se tarkoittaa, että sulla on kokoa ajan veden lämpö paljon alle 40 astetta, jos pääasiassa auringolla yrität selvitä. Paljon tuvallisempaa olisi nostaa aurinkoon musta muovikannullinen vettä, jolloin illalla olisi käytettävissä kanisterillinen lämmintä pesuvettä. Säästäisit paneleitten hinnan.
Tietenkin harrastukselle ei oikein kannata maksaa hintaa. Itse olen harrastanut enemmän aurinkopaneleitten teoreettisia laskelmia enkä ole pystynyt perustelemaan, miten niistä vielä saisi Suomen oloissa jotenkin kustannustehokkaita järjestelmiä, jos verkkosähköä on saatavilla.

öpöhöpöh kirjoitti:

Mittasin oman makaavan varaan hukkalämmöksi 150W noin 60 asteen asetuksella. Yritin saada tehtaalta kommenttia asiaan, mutta he eivät enään ilmoita kuin kokonaisenergialuvun. Kiitos EU.
Kyllä tuo touhusi kuulostaa aika vaaralliselta pihistämiseltä. Jos pidät vedelämmön noin alhaisena se tarkoittaa, että sulla on kokoa ajan veden lämpö paljon alle 40 astetta, jos pääasiassa auringolla yrität selvitä. Paljon tuvallisempaa olisi nostaa aurinkoon musta muovikannullinen vettä, jolloin illalla olisi käytettävissä kanisterillinen lämmintä pesuvettä. Säästäisit paneleitten hinnan.
Tietenkin harrastukselle ei oikein kannata maksaa hintaa. Itse olen harrastanut enemmän aurinkopaneleitten teoreettisia laskelmia enkä ole pystynyt perustelemaan, miten niistä vielä saisi Suomen oloissa jotenkin kustannustehokkaita järjestelmiä, jos verkkosähköä on saatavilla.

Lue lisää

Niin olen kyllä legionella bakteeria ajatellut,vaikea sanoa miten vaatallista.Joka päivä kuitenkin nostan 40c termariin jollei aurinkoa ole,eli vähintään 45c on koko varaaja ja 70c kuolee varmasti jos jotain on ilmaantunut,lähinnä suihkuun menevä lämmin putkisto on altis. P
aneelit on jo katolla ja näin mennään ja säästöä tulee,ei tarvitse kanistereita viedä aurinkoon. Kolme kertaa viikossa tulee kiukaan säiliöstä pesuvesi,olen jo lapsena oppinut fati pesuun ei ongelmia ja puuhellalta saa syys-toukokuu kuumaa vettä lisäksi. Jos yksin asuisin niin systeemit olisi vielä erilaisempi,emäntä kun tarvii suihkuvettä.Nyt varaaja kauttaltaan 50c ja auringon voimalla viimeiset neljä päivää

2000a kirjoitti:

Niin olen kyllä legionella bakteeria ajatellut,vaikea sanoa miten vaatallista.Joka päivä kuitenkin nostan 40c termariin jollei aurinkoa ole,eli vähintään 45c on koko varaaja ja 70c kuolee varmasti jos jotain on ilmaantunut,lähinnä suihkuun menevä lämmin putkisto on altis. P
aneelit on jo katolla ja näin mennään ja säästöä tulee,ei tarvitse kanistereita viedä aurinkoon. Kolme kertaa viikossa tulee kiukaan säiliöstä pesuvesi,olen jo lapsena oppinut fati pesuun ei ongelmia ja puuhellalta saa syys-toukokuu kuumaa vettä lisäksi. Jos yksin asuisin niin systeemit olisi vielä erilaisempi,emäntä kun tarvii suihkuvettä.Nyt varaaja kauttaltaan 50c ja auringon voimalla viimeiset neljä päivää

Lue lisää

Tuleeko sitä säästöä ihan oikeasti? Jos vedenkulutuksesi on hyvin pientä, niin sähköä tarvitaan vähän. Oletko koskaan laskenut saatko järjestelmään käytetyn rahamäärän ikinä kuoletettua? Vai onko tuo enemmän harrastusta?

harrastusko kirjoitti:

Tuleeko sitä säästöä ihan oikeasti? Jos vedenkulutuksesi on hyvin pientä, niin sähköä tarvitaan vähän. Oletko koskaan laskenut saatko järjestelmään käytetyn rahamäärän ikinä kuoletettua? Vai onko tuo enemmän harrastusta?

Lue lisää

Onhan se vähän harrastusta mutta oletan että saan takaisin nopeammin kuin ne jotka ostavat verkkoinvertteri ja paneelipaketin. Tämä varaaja lämmitys systeemi makso n 600e eikä mitään herkästi viottuvaa. Luulen saavani 400kw vuodessa eli alle 15v kuoletukseen

2000a kirjoitti:

Onhan se vähän harrastusta mutta oletan että saan takaisin nopeammin kuin ne jotka ostavat verkkoinvertteri ja paneelipaketin. Tämä varaaja lämmitys systeemi makso n 600e eikä mitään herkästi viottuvaa. Luulen saavani 400kw vuodessa eli alle 15v kuoletukseen

Lue lisää

Tänään kun oli aurinkoista niin tuotto noin 3.5 kw 600w paneeleista. Tuskin edes kesäkuussa tulee paljon enempää kuumuuden tähden,pitää tutkailla tilannetta

Ei sekoiteta Antero Rantasta tähän. Hän on niin omaa luokkaansa, etteivät muut pääse edes lähelle.
Eivät nämä kaverit ole mitään ihan huuhaa miehiä. Välttämättä eivät ihan tarkkaan tiedä missä menevät, mutta suunta on oikeahko. Kyllä auringolla on mahdollisuus, mutta vielä ei laitteet ole sitä mitä järjestemien optimointi vaatisi. Edes kaikki alan ammattilaiset eivät tiedä mitä puhuvat vaan luulevat kaiken maailman asioita.

Perus lähtökohta on ollut hyödyntää valmiina talossa olevia komponentteja mahdollisimman pitkälle. Alkutilanteessa varaajan syöttö muutettiin nollatuksi ja seurattiin riittääkö käyttövesi perheessä yösähköllä 1 kW teholla. No meidän varaaja toimii reaalimailmassa, joten on aivan käytännön kokemus joka nyt puhuu. Nibessä on vaan yksi vastus, jonka voi kytkeä joko nollattuna 230 V tai kahden vaiheen väliin 400 V. Tämän ymmärrys pitäisi olla perus huttua. Termari luonnollisesti on säädetty maksimiin, jotta maksimoidaan lämpimän käyttöveden määrä ja säästetään korkean DC jännitteen katkaisun aiheuttamaa kontaktireiden kärkien syöpymää. Katkaisut on luonnollisesti kaksinapaisia. Keskikesällä, aurinkoisella säällä kun varaaja on tavoitelämmössä ohjautuu aurinkosähkö ryömintätilaisen talon alapohjan lämmitykseen jossa on 1 kW vastuskuorma. Näin arvokasta aurinkosähköä ei mene hukkaan.

Extremesähköilijä1 kirjoitti:

Perus lähtökohta on ollut hyödyntää valmiina talossa olevia komponentteja mahdollisimman pitkälle. Alkutilanteessa varaajan syöttö muutettiin nollatuksi ja seurattiin riittääkö käyttövesi perheessä yösähköllä 1 kW teholla. No meidän varaaja toimii reaalimailmassa, joten on aivan käytännön kokemus joka nyt puhuu. Nibessä on vaan yksi vastus, jonka voi kytkeä joko nollattuna 230 V tai kahden vaiheen väliin 400 V. Tämän ymmärrys pitäisi olla perus huttua. Termari luonnollisesti on säädetty maksimiin, jotta maksimoidaan lämpimän käyttöveden määrä ja säästetään korkean DC jännitteen katkaisun aiheuttamaa kontaktireiden kärkien syöpymää. Katkaisut on luonnollisesti kaksinapaisia. Keskikesällä, aurinkoisella säällä kun varaaja on tavoitelämmössä ohjautuu aurinkosähkö ryömintätilaisen talon alapohjan lämmitykseen jossa on 1 kW vastuskuorma. Näin arvokasta aurinkosähköä ei mene hukkaan.

Lue lisää

Kyllä tuo varmaan jotenkin toimii, jos lämpimänveden käyttö on pientä, Itse olen myös miettinyt noita ohjausjärjestelmiä. Onko sulla jokin mekaaninen kytkin, jolla estät yösähkön lämmittämästä varaajaa iltasuihkujen jälkeen? Jos varaajan termari on tapissa ja siitä lasketaan vettä ylos, niin termari paukkaa illalla verkkosähkölämmityksen päälle ja nostaa lämön asetettuun. Kun yösähkö sitten päättyy varaaja on lämmin ja päivän auringonpaiteelle ei jää lämmitettävää. Käännelläänkö tuota kytkintä säätilan mukaan?
Lisäksi mikä ohjaa ylimääräisen aurinkosähkön alapohjan lämmitykseen? Kun varaajan termostaatti katkaiseen veden lämmityksen, niin miten sähkö ohjautuu lattialämmitykseen? Onko lattialämmitypiiri vain aurinkosähköä varten ja jos ei niin miten erotus verkkosähköpiiristä toimii. Jos sulla on yösähkö, niin todennäköisesti lattialämmitys on varaavana, joten se reakoi hitaasti. Tämä tarkoittaa sitä, että yösähkö lämmittää lattian aamuksi lämpimäksi, jolloin aurinkosähköä ei käytetä kuin nimeksi.
Teoriassa kuulostaa hyvältä, mutta miten tuo toimii käytännössä. Homma ei oikein aukea minulle. Ohjauksessa pitäsi olla pari eri termostaattia ja useita kontaktoreita. Tässäkin tulee ongelmaksi käytöiät eli kun vehkeet saadaan kuoletettua, niin varsinkin kontaktoreita pitää uusia mainitsemasi dc katkaisun takia. Myös suorakytkettyjen paneeleitten ylimitoittaminen kasvattaa takainmaksuajan kannattamattomaksi. 2,5kW paneliston koko tehoa ei saada myöskään talteen sillä kaikki alle 1kW tuotot eivät enään toimi.

Olet kuusella jo asiasta ja selvästi kelannut hommaa! Ryhmäkeskuksessa on mekaaninen kytkin, jolla saa tariffin ohjauksen pois. Lisäksi verkkosähkön saa pois kääntämällä syöttävän lähdön stotsin alas. Tariffin ohjauskytkimen voi ottaa pois, mutta jättää syötön päälle, niin voi kelloreleellä ohjata vaikka kolmen tunnin lisäpriimauksen varaajalle yösähköllä. Kesäaikaan ei verkkosähköapua paljon tarvita keväin ja syksyin, kuten nyt priimataan pyttyä vaan kolme tuntia yösähköllä. Termostaatin kärjet on vaihtokärkiä, jolloin niiden päästäessä varaajan vastukselta kääntyy kärki ryömintätilan lämmittimille. Kesällä boostataan alapohjaa lämpimäksi ja talvella otetaan sieltä lämpöä lämpöpumpulla. Rele on niin vanha keksintö, että ei se paljon maksa. Homman voi toteuttaa vaikka pistokantareleillä, mutta silloin pitää käyttää niitä enemmän huomioiden DC katkaisun kipinöinti. Pistokantarele maksaa 5€ ja sen vaihtaa viidessä sekunnissa. Aurinkosähkö on siitä mukavaa, että sitä riittää. Tiettävästi aurinko ei vielä huomenna sammu? Aurinkopaneelien hinta on nyt niin halpa että sillä on kivaa tehdä monia vekkuleita järjestelmiä. Nytkin on tulossa meille uusi kymmenen paneelin systeemi.

Extremesähköilijä1 kirjoitti:

Olet kuusella jo asiasta ja selvästi kelannut hommaa! Ryhmäkeskuksessa on mekaaninen kytkin, jolla saa tariffin ohjauksen pois. Lisäksi verkkosähkön saa pois kääntämällä syöttävän lähdön stotsin alas. Tariffin ohjauskytkimen voi ottaa pois, mutta jättää syötön päälle, niin voi kelloreleellä ohjata vaikka kolmen tunnin lisäpriimauksen varaajalle yösähköllä. Kesäaikaan ei verkkosähköapua paljon tarvita keväin ja syksyin, kuten nyt priimataan pyttyä vaan kolme tuntia yösähköllä. Termostaatin kärjet on vaihtokärkiä, jolloin niiden päästäessä varaajan vastukselta kääntyy kärki ryömintätilan lämmittimille. Kesällä boostataan alapohjaa lämpimäksi ja talvella otetaan sieltä lämpöä lämpöpumpulla. Rele on niin vanha keksintö, että ei se paljon maksa. Homman voi toteuttaa vaikka pistokantareleillä, mutta silloin pitää käyttää niitä enemmän huomioiden DC katkaisun kipinöinti. Pistokantarele maksaa 5€ ja sen vaihtaa viidessä sekunnissa. Aurinkosähkö on siitä mukavaa, että sitä riittää. Tiettävästi aurinko ei vielä huomenna sammu? Aurinkopaneelien hinta on nyt niin halpa että sillä on kivaa tehdä monia vekkuleita järjestelmiä. Nytkin on tulossa meille uusi kymmenen paneelin systeemi.

Lue lisää

Se, että kesällä ei tarvita paljoa verkkosähköä on ihan höpöhöpöä. Suomessa ei aurinkotunnit riitä. Alapohjan buustaaminen 1kW vastuksella ja lämmön käyttäminen talvella ilmalämpöpumpun energiaksi on myös ihan höpöhöpöä. Se on vähän kuin yrittäisi säkillä kantaa valoa tupaan. Tekniikasta sen verran, että tehoa kestävää pistokantarelettä ei 5e hinnalla osteta.

Jokainen saa tietenkin rakennella vaikka minkälaisin järjestelmiä, mutta on älyllisesti epärehellistä väittää niiden kannattavan.

höpöhöpöhöpöhöpö kirjoitti:

Se, että kesällä ei tarvita paljoa verkkosähköä on ihan höpöhöpöä. Suomessa ei aurinkotunnit riitä. Alapohjan buustaaminen 1kW vastuksella ja lämmön käyttäminen talvella ilmalämpöpumpun energiaksi on myös ihan höpöhöpöä. Se on vähän kuin yrittäisi säkillä kantaa valoa tupaan. Tekniikasta sen verran, että tehoa kestävää pistokantarelettä ei 5e hinnalla osteta.

Jokainen saa tietenkin rakennella vaikka minkälaisin järjestelmiä, mutta on älyllisesti epärehellistä väittää niiden kannattavan.

Lue lisää

Vedenlämmittäjille hyvä linkki http://nectarsun.com/nectar_sun/

Systeemiin kytketään verkkosähkö ja aurinkosähkö saman aparaatin taaksen. Laitteessa termarit säätävät auringolla veden lämmön korkeammaksi ja verkkosähkötermari pitää huolen, että lämpö ei putoa koskaa liian alas ja lämminvesi riittää. Laite ei myöskään missään tilanteessa ylikuormita paneleita vaan säätää ottotehoa säteilytehon mukaiseksi. Toiminta on täysin automaattista ja hyötysuhde erinomainen verrattuna suorasähkökytkentöihin.
Maksaa saksassa viitisen sataa. Muuten hyvä, mutta tälläkään ei saa hommasta Suomessa kannattavaa.

Täällä = Paikka: Varsinais-Suomi (paneelit 11 astetta länteen)
Inventteri: Fronius 3.3.kWp Paneelit: Trinasolar 12x275W
Tuotto: 2250kWh (lokakuu 2017-lokakuu 2018)

Tuotto vastaa asennusfirman takuutuottoa, jonka lupasivat.
Tuottoon tyytyväinen, joskin aina saisi enempi tulla tuotantoa
etenkin hieno kesä takana. ( Helteellä tuottoa tulee huonommin)

1x Fortum maksanut 45euroa ylijäämäsähköstä, joka kaiketi jatkossa
taitaa olla sama jokavuosi.

Järjestelmä asennettu lokakuussa 2017 ja seuranta lokakuu 2018
eli tämänvuoden tuoton näkee vuodenvaihteessa.

Ylijäämäsähköä on myyty nyt lokakuussa nimellisesti ja loppuvuosi
kaiketi jo nollilla tai minimin minimi..

Paneeleista kolailee talvella lumia pois niin tuottoa saa pitkään.

Jotain muutakin tietoa systeemistäsi tarvitaa..

Tulet kesäkuukausina saamaan noin 1500kWh, joten aika linjassa keskimääräisen 3100kWh arvio tuoton kanssa. Paikka varjostuksineen vaikuttaa paljon.

Mihin muuten pystyt aurinkoisena kasäpäiväkä käyttämään 3000 W tuoton yhden tunnin aikana? Minulla pohjakulutus on noin 250W päiväaikaan, joten suurin osa tuosta 3000 W menee hukkaan ilman erikoisjärjestelyitä.

Anonyymi kirjoitti:

Tulet kesäkuukausina saamaan noin 1500kWh, joten aika linjassa keskimääräisen 3100kWh arvio tuoton kanssa. Paikka varjostuksineen vaikuttaa paljon.

Mihin muuten pystyt aurinkoisena kasäpäiväkä käyttämään 3000 W tuoton yhden tunnin aikana? Minulla pohjakulutus on noin 250W päiväaikaan, joten suurin osa tuosta 3000 W menee hukkaan ilman erikoisjärjestelyitä.

Lue lisää

Mihin muuten pystyt aurinkoisena kasäpäiväkä käyttämään 3000 W tuoton yhden tunnin aikana? Minulla pohjakulutus on noin 250W päiväaikaan, joten suurin osa tuosta 3000 W menee hukkaan ilman erikoisjärjestelyitä.........
Monella on yö/päiväsähkö ja kun termari on 70c niin melkein jokaisella riittää vrk ympäri käyttövesi yöllä lämmitettynä.
Täällä on niitä joiden ymmärrys ei riitä kellokytkimeen esim 11- 16.00 lämmitys päälle ja suuri osa aurinkoenergiasta jo omaan käyttöön. Täällä luullaan että päivällä lämmitetty vesi jäähtyy pikemmin😂😂😂😂
Heti kun on ehdottanut kellokytkintä alkaa aika sepustus

Anonyymi kirjoitti:

Mihin muuten pystyt aurinkoisena kasäpäiväkä käyttämään 3000 W tuoton yhden tunnin aikana? Minulla pohjakulutus on noin 250W päiväaikaan, joten suurin osa tuosta 3000 W menee hukkaan ilman erikoisjärjestelyitä.........
Monella on yö/päiväsähkö ja kun termari on 70c niin melkein jokaisella riittää vrk ympäri käyttövesi yöllä lämmitettynä.
Täällä on niitä joiden ymmärrys ei riitä kellokytkimeen esim 11- 16.00 lämmitys päälle ja suuri osa aurinkoenergiasta jo omaan käyttöön. Täällä luullaan että päivällä lämmitetty vesi jäähtyy pikemmin😂😂😂😂
Heti kun on ehdottanut kellokytkintä alkaa aika sepustus

Lue lisää

Kellokytkin ei ole ratkaisu vaan vaatii paljon muitakin muutoksia.

Normaalisti lämmintä vettä käytetään suuria määriä illalla ja aamulla. Tavallinen boileri pyrkii lämmittämään veden hetin kun termostaatin asetusarvo alittuu. Eli päivällä kun aurinko paistaa, niin vesi on jo valmiiksi lämmintä eikä termostaatti ohjaa aurinkosähköä käyttöön. Jos estät lämmityksen verkkosähköllä ja pyrit ohjaamaan kellolla aurinkosähköä käyttöön, niin entä jos aurinko ei paistakkaan koko päivänä?

Jotta aurinkosähkön saisi käytettyä veden lämmitykseen, niin boilerissa pitäisi olla kaksi termostaattia ja toinen niistä olisi aurinkosähkön käytössä säädetty esim 90 asteen katkaisuun. Eli verkkosähkö pitäisi veden 55 asteen lämmössä ja jos aurinko paistaisi niin vesi voitaisiin lämmittää paljon kuumemmaksi kuin normaalisti olisi tarpeen.

Yksi vaihtoehto voisi olla käyttää kahta vaihetta verkkosähköllä termarin ohjaamana ja kytkeä aurinkosähkö suoraan yhteen vaiheeseen. Tällöin aurinko nostaisi lämpöä, jos sattuisi paistamaan. Tosin mitoituksen kanssa saa olla tarkempana, jottei boilerin ylilämpö laukea.

Tuo ei ole niin yksinkertaista kuin luulisi. Mitään valmiita boilereita ei ole käsittääkseni valmiina, joita voitaisiin ajaa turvallisesti kahden systeemin kautta. Jos itse rakentaa, niin tarvitaan sähköluvat. Silloinkin vakuutusyhtiö voin vahingon sattuessa alkaa kysellä korvausperusteidensa perään.

Mutta kaikesta huolimatta 3kW on kyllä aika paljon. Oletteko koskaan katsoneet kuinka paljon energiaa boleri tarvitsee vuorokaudessa? Minulla menee noin 6kW, mikä tarkoittaisi tuolla paneelimäärällä kahden tunnin porotusta. Nelisen tuntia menisi sitten lähes harakoille.

Anonyymi kirjoitti:

Kellokytkin ei ole ratkaisu vaan vaatii paljon muitakin muutoksia.

Normaalisti lämmintä vettä käytetään suuria määriä illalla ja aamulla. Tavallinen boileri pyrkii lämmittämään veden hetin kun termostaatin asetusarvo alittuu. Eli päivällä kun aurinko paistaa, niin vesi on jo valmiiksi lämmintä eikä termostaatti ohjaa aurinkosähköä käyttöön. Jos estät lämmityksen verkkosähköllä ja pyrit ohjaamaan kellolla aurinkosähköä käyttöön, niin entä jos aurinko ei paistakkaan koko päivänä?

Jotta aurinkosähkön saisi käytettyä veden lämmitykseen, niin boilerissa pitäisi olla kaksi termostaattia ja toinen niistä olisi aurinkosähkön käytössä säädetty esim 90 asteen katkaisuun. Eli verkkosähkö pitäisi veden 55 asteen lämmössä ja jos aurinko paistaisi niin vesi voitaisiin lämmittää paljon kuumemmaksi kuin normaalisti olisi tarpeen.

Yksi vaihtoehto voisi olla käyttää kahta vaihetta verkkosähköllä termarin ohjaamana ja kytkeä aurinkosähkö suoraan yhteen vaiheeseen. Tällöin aurinko nostaisi lämpöä, jos sattuisi paistamaan. Tosin mitoituksen kanssa saa olla tarkempana, jottei boilerin ylilämpö laukea.

Tuo ei ole niin yksinkertaista kuin luulisi. Mitään valmiita boilereita ei ole käsittääkseni valmiina, joita voitaisiin ajaa turvallisesti kahden systeemin kautta. Jos itse rakentaa, niin tarvitaan sähköluvat. Silloinkin vakuutusyhtiö voin vahingon sattuessa alkaa kysellä korvausperusteidensa perään.

Mutta kaikesta huolimatta 3kW on kyllä aika paljon. Oletteko koskaan katsoneet kuinka paljon energiaa boleri tarvitsee vuorokaudessa? Minulla menee noin 6kW, mikä tarkoittaisi tuolla paneelimäärällä kahden tunnin porotusta. Nelisen tuntia menisi sitten lähes harakoille.

Lue lisää

Tiesin että näin käy

Anonyymi kirjoitti:

Kellokytkin ei ole ratkaisu vaan vaatii paljon muitakin muutoksia.

Normaalisti lämmintä vettä käytetään suuria määriä illalla ja aamulla. Tavallinen boileri pyrkii lämmittämään veden hetin kun termostaatin asetusarvo alittuu. Eli päivällä kun aurinko paistaa, niin vesi on jo valmiiksi lämmintä eikä termostaatti ohjaa aurinkosähköä käyttöön. Jos estät lämmityksen verkkosähköllä ja pyrit ohjaamaan kellolla aurinkosähköä käyttöön, niin entä jos aurinko ei paistakkaan koko päivänä?

Jotta aurinkosähkön saisi käytettyä veden lämmitykseen, niin boilerissa pitäisi olla kaksi termostaattia ja toinen niistä olisi aurinkosähkön käytössä säädetty esim 90 asteen katkaisuun. Eli verkkosähkö pitäisi veden 55 asteen lämmössä ja jos aurinko paistaisi niin vesi voitaisiin lämmittää paljon kuumemmaksi kuin normaalisti olisi tarpeen.

Yksi vaihtoehto voisi olla käyttää kahta vaihetta verkkosähköllä termarin ohjaamana ja kytkeä aurinkosähkö suoraan yhteen vaiheeseen. Tällöin aurinko nostaisi lämpöä, jos sattuisi paistamaan. Tosin mitoituksen kanssa saa olla tarkempana, jottei boilerin ylilämpö laukea.

Tuo ei ole niin yksinkertaista kuin luulisi. Mitään valmiita boilereita ei ole käsittääkseni valmiina, joita voitaisiin ajaa turvallisesti kahden systeemin kautta. Jos itse rakentaa, niin tarvitaan sähköluvat. Silloinkin vakuutusyhtiö voin vahingon sattuessa alkaa kysellä korvausperusteidensa perään.

Mutta kaikesta huolimatta 3kW on kyllä aika paljon. Oletteko koskaan katsoneet kuinka paljon energiaa boleri tarvitsee vuorokaudessa? Minulla menee noin 6kW, mikä tarkoittaisi tuolla paneelimäärällä kahden tunnin porotusta. Nelisen tuntia menisi sitten lähes harakoille.

Lue lisää

Tuota samaa jauhaa vuodesta toiseen, vastaanotto antenni puuttuu

Anonyymi kirjoitti:

Tuota samaa jauhaa vuodesta toiseen, vastaanotto antenni puuttuu

Voisitko kertoa tyhmälle miten tuo kellokytkin juttu sitten järkevästi toimii? Sinulle on esitetty argumentti, miksi se ei oikein toimi. Nyt voisit kumota väittämän ja kertoa muillekkin kuinka saat hommasta kannattavan.

Anonyymi kirjoitti:

Voisitko kertoa tyhmälle miten tuo kellokytkin juttu sitten järkevästi toimii? Sinulle on esitetty argumentti, miksi se ei oikein toimi. Nyt voisit kumota väittämän ja kertoa muillekkin kuinka saat hommasta kannattavan.

Lue lisää

Monella on yö/päiväsähkö ja kun termari on 70c niin melkein jokaisella riittää vrk ympäri käyttövesi yöllä lämmitettynä.
Täällä on niitä joiden ymmärrys ei riitä kellokytkimeen esim 11- 16.00 lämmitys päälle ja suuri osa aurinkoenergiasta jo omaan käyttöön. Täällä luullaan että päivällä lämmitetty vesi jäähtyy pikemmin😂😂😂😂............
Tässähän on jo yksi vaihtoehto, varmasti parempi kun ei mitään. Esim jos on verkkoinvertteri joka antaa jokaiseen vaiheeseen 1kw tehon paisteella, jos ei paista niin ottaa verkosta, mutta yöllä se joka tapauksessa sieltä ottais ilman kelloa ja päivällä ei olis mitään minne sähköä tarvittais muuta kuin pieni perus kulutus. Täydellinen tämäkään ei ole, mutta parempi kuin ei mitään.
4 henkisen perheen veten lämmitys on noin 8-10kwh / vrk. Jos lämmin vesi ei riitä, niin ei se riittäis pelkällä yösähkölläkään mikä kuitenkin on aika yleistä että varaaja on yösähköllä, eikä siitäkään näin suurta haloota nosteta.
Sähkömiehet osaavat varmaan antaa lisää vaihtoehtoja mitä mahdollisuuksia on verkkoinvertterissä kun tuottoa tulee, niin sen mukaan laittaa esim varaaja tai joku muu päälle, mutta lähinnä tuo kello, onhan siitä nyt jotain hyötyä.

Anonyymi kirjoitti:

Monella on yö/päiväsähkö ja kun termari on 70c niin melkein jokaisella riittää vrk ympäri käyttövesi yöllä lämmitettynä.
Täällä on niitä joiden ymmärrys ei riitä kellokytkimeen esim 11- 16.00 lämmitys päälle ja suuri osa aurinkoenergiasta jo omaan käyttöön. Täällä luullaan että päivällä lämmitetty vesi jäähtyy pikemmin😂😂😂😂............
Tässähän on jo yksi vaihtoehto, varmasti parempi kun ei mitään. Esim jos on verkkoinvertteri joka antaa jokaiseen vaiheeseen 1kw tehon paisteella, jos ei paista niin ottaa verkosta, mutta yöllä se joka tapauksessa sieltä ottais ilman kelloa ja päivällä ei olis mitään minne sähköä tarvittais muuta kuin pieni perus kulutus. Täydellinen tämäkään ei ole, mutta parempi kuin ei mitään.
4 henkisen perheen veten lämmitys on noin 8-10kwh / vrk. Jos lämmin vesi ei riitä, niin ei se riittäis pelkällä yösähkölläkään mikä kuitenkin on aika yleistä että varaaja on yösähköllä, eikä siitäkään näin suurta haloota nosteta.
Sähkömiehet osaavat varmaan antaa lisää vaihtoehtoja mitä mahdollisuuksia on verkkoinvertterissä kun tuottoa tulee, niin sen mukaan laittaa esim varaaja tai joku muu päälle, mutta lähinnä tuo kello, onhan siitä nyt jotain hyötyä.

Lue lisää

Jos sinulla on broileri yösähköllä, niin aamuksi broileri on lämmittänyt veden siihen säädettyyn 70 asteeseen. Kun kello sitten kytkee paneelit verkkoinvertterin kautta boileriin, niin lämmitystarvetta ei juuri enää ole, koska mainitsemasi yösähkö on vastannut jo lämmön varaamisesta. Päivällä lähes kaikki ovat töissä tai muuten poissa kotoa, joten broilerista ei kuluteta vettä. Sähköä tarvitaan pääasiassa lämmönhukan torjuntaan muutama sata wattia. Eli suurin osa 3000w aurinkotehosta jää edelleen käyttämättä.

Anonyymi kirjoitti:

Jos sinulla on broileri yösähköllä, niin aamuksi broileri on lämmittänyt veden siihen säädettyyn 70 asteeseen. Kun kello sitten kytkee paneelit verkkoinvertterin kautta boileriin, niin lämmitystarvetta ei juuri enää ole, koska mainitsemasi yösähkö on vastannut jo lämmön varaamisesta. Päivällä lähes kaikki ovat töissä tai muuten poissa kotoa, joten broilerista ei kuluteta vettä. Sähköä tarvitaan pääasiassa lämmönhukan torjuntaan muutama sata wattia. Eli suurin osa 3000w aurinkotehosta jää edelleen käyttämättä.

Lue lisää

Ei vieläkään perille.
Nyt verrattiin veden riittävyyttä.
Eli jos perheelle riittää pelkkä yölämmitys, niin silloin riittää myös pelkkä päivällä lämmitys ja yöllä ei lämmitetä yhtään vaan esim 11.00- 16.00 jolloin on aurinko korkeimmillaan.

Anonyymi kirjoitti:

Ei vieläkään perille.
Nyt verrattiin veden riittävyyttä.
Eli jos perheelle riittää pelkkä yölämmitys, niin silloin riittää myös pelkkä päivällä lämmitys ja yöllä ei lämmitetä yhtään vaan esim 11.00- 16.00 jolloin on aurinko korkeimmillaan.

Lue lisää

Taisin tajuta mitä tarkoitat. Kello kytkee broilerin vastukset päälle päivän ajaksi ja tällöin verkkoinvertterin tuottaa auringon paisteessa "ilmaista sähköä", jos sattuu paistamaan. Jos ei paista, niin sähkö tulee kokonaisuudessaan verkosta. Tätä ilmeisesti tarkoitit, muttet ymmärtänyt selittää oikein.
Tuo toimii, jos lämmintä vettä käytetään vain iltaisin, mutta lämmin vesi ei perheelle riitä, jos haluaa myös aamusuihkut.

Anonyymi kirjoitti:

Taisin tajuta mitä tarkoitat. Kello kytkee broilerin vastukset päälle päivän ajaksi ja tällöin verkkoinvertterin tuottaa auringon paisteessa "ilmaista sähköä", jos sattuu paistamaan. Jos ei paista, niin sähkö tulee kokonaisuudessaan verkosta. Tätä ilmeisesti tarkoitit, muttet ymmärtänyt selittää oikein.
Tuo toimii, jos lämmintä vettä käytetään vain iltaisin, mutta lämmin vesi ei perheelle riitä, jos haluaa myös aamusuihkut.

Lue lisää

Tuo toimii, jos lämmintä vettä käytetään vain iltaisin, mutta lämmin vesi ei perheelle riitä, jos haluaa myös aamusuihkut.........

Kyllä se vaan aika pitkälti riittää.
Lämpö kannattaa laittaa vaikka 80c siitä huolimatta vaikka muutaman tunnin on suurempi oma kulutus. Pysty varaajassa vesi sekoittuu yllättävän vähän, 16h kuluttua ylhäällä on vielä 65-70c noin. Joskus -90 luvulla tuli käytettyä reilusti vettä ja alkoi tulemaan haalean kylmää suihkussa. Varaaja meni 22.00 päälle, niin aamu kuuteen meni ennen kuin termari katkaisi eli noin 24kwh.
24kwh varaaja nostaa noin 80c veden lämpötilaa mikäli ei lasketa hukkalämpöä, todellisuudessa ehkä 75c.
Kun kylmää 4c porakaivovettä tulee tilalle niin voi olettaa laskelmani pitävän paikkansa ja myös sen ettei vesi sekoitu hirveesti varaajan sisällä vaan kylmä veten pinta nousee melko tasan ylöspäin.

Todellisuus on 3000-5000kwh

Aurinkopaneelijohtimessa saa laillisesti mennä 1000 volttia tasajännitettä. Paneeleita sarjaan, kunnes jännite nousee 500 , niin voipi siirtää vaikka 50metriä. Onnee ja menestystä VERKKOINVERTTERIn metsästykseen. Jos jostain vielä rahalla saat, niin OSTA.

Minä ostin kolme aarinkopaneelia ja pilkkihaalarit. Näillä mennään kohti ensi talven lumituiskuja! Varmaan en palele!