Päihderiippuvaisten kohtelu

Olen itse alkoholisti ja joskus olen ollut hyvinkin katkera tästä, mistä kirjoitat, että miten ei terveydenhuollossa esim. kohdella ihmisenä. Hyvänä esimerkkinä se, miten olen tullut kohdelluksi juurikin silloin, kun olen yrittänyt hakeutua ja hakeutunutkin hoitoon ongelmani kanssa. Siitä voisi kirjoittaa pitkät jaartukset, joita moni ei varmaan uskoisi todeksi... Nykyään olen kai kuitenkin jollain tapaa "kovettanut" itseni. Tai ei kovettaa ole oikea sana. Itsetuntoni vaan ei perustu enää muiden, varsinkaan tuntemattomien, ihmisten mielipiteisiin. Esimerkiksi yksi linja-auto kuski on näämmä aina todella tyly minulle. Ilmeisesti koska näytän hampilta, tai hän on kuullut jotain juoruja, Tänäänkään ei edes tervehtinyt tullessani autoon, eikä lähtiessäni sanonut heippa. Otan vaan kuitenkin sen asenteen, että minä hymyilen ja olen kohtelias hänelle, niinkuin olen kaikille muillekin ihmisille. Toivon, että hän joskus löytää toisenlaisen asenteen elämää kohtaan ja jollei niin hieman säälin...

Mulle on ihan ok jonkun päihteiden käyttö jos sen rahoittaa omilla varoillaan niin ettei tarvitse käyttää läheisiään hyväksi. Tiedän vaan että monilla eivät riitä ne omat varat niihin ja sitten aletaan uhkailemaan ja kiristämään jostain lisää, sellaisen läheisenä olo ei ole enään mitään herkkua.

Päihdeongelmaisten kohtelu on ala-arvoista. Luulenpa, että se johtuu paljon siitä, että sitä ei ymmärretä sairaudeksi. Hoitajatkin luulee, että se on jotenkin omaehtoinen valinta ja on niin helkkarin hauskaa ryypätä, ja että päihderiippuvaisilla on niin veltto luonne, ettei ne haluakaan irti viinasta, kun "ryyppääminen on niin hauskaa niitten epäsosiaalisten retkujen mielestä".
Työpaikallani oli alkoholiongelmainen, joka sai karmeita kommentteja sairaslomistaan, jotka ei ainakaan pääasiassa johtuneet alkoholista. Hänellä oli myös reuma ym. elämää vaikeuttavaa sairautta. Aina kun hän joutui jäämään sairaslomalle, työkavereitten kommentteja alkoi lennellä:
"Niin, sillä alkoi taas viina maistua, mutta työt ei maistu!"
Alkoholismi ei ole omaehtoinen valinta. Alkoholisitin elämä on kaikkea muuta kuin iloista ja ihanaa.
Vaikka hoitohenkilökuntakin joskus niin tuntuu ajattelevan.
On totta sekin, että jos ihmisellä on alkoholiongelma, hänen muita sairauksiaan ei aina oteta niin vakavasti: Sehän on vaan doku, juoppo !
Kerran soitin erään Alkon lähettyvillä ambulanssin vahvasti päihtyneelle, ilmeisesti pitkän juoneelle, jolla pää vuosi verta, kun kaikki muut vaan kävelivät ohi. Hätäkeskuksessa kysyttiin: Niin se on niitä kännisiä vai ?
Sanoin, että oli tai ei, mutta ihminen on hänkin ja apua tarvitsee !

Kellä meillä on varaa ylenkatsoa ketään ?