Vaiko sadasosasekunnin? Kumpi on?
Vuosisadan rakkaustarina?
olen.utelias
11270
0Äänestä
Muut lukivat myös
Odottaa vastausta
Näihin keskusteluihin ei ole vielä vastattu. Ole ensimmäinen.
Turvaa tilisi vahvistamalla puhelinnumerosi. Voit silloin palauttaa unohtuneen salasanan tekstiviestillä.
Näihin keskusteluihin ei ole vielä vastattu. Ole ensimmäinen.
Vastaukset 11
Vanhimmat
täll hetkellä valitsen ton sekuntihommam koska haluan yhteisiä hetkiä ja juttuja.
oon kiintynyt sinuun ni miksi en rakastuis sinua ja näyttisi intohimoani sinua kohtaan eikä jotain tuntematonta, joka ei ole sitä ansainnut
Eipä siitä tuntemattomasta tule tuttua jos hänelle ei anna mitään mahdollisuutta tutustua.
Päätä itse. :)))
no siis odotan tapaamista, tapailua ja hetkiä mitä niihin kuulus.
eniten odotan ihan vaan hänen rehellistä katsettaan kaiken jälkeen,
ja yöll odotan miten meidn mahlat yhdistyvät ja roiskuvat varsillemme, koska molemmat taatusti on unelmoinut siitä edes joskus ja ite vielä yhdestä extra jutusta.
no on hetkiä kaikki, lyhyitä koukuttavia, ihania hetkiä ja niitä odotan
Ei kumpikaan. Rakkaustarinat elävät vain palstalla. Muualla ei ole mitään. Olen viihtynyt yksin ja niin tulee olemaan jatkossakin. Olisin hyvin onnellinen jos näkisin eräät ihmiset uusien kumppanien kanssa. Kaveriduhde ehkä joskus on ainoa vaihtoehto, mutta sekään ei ole millään tavalla pakollinen.
Ei kumpaakaan.
tarina ja sen jatko-osat :) Miten muuten voit?
Vuosisadan rakkaustarina mun mielikuvituksessani. :) Meillä on lämmin, letkeä ja rakastava suhde. Paljon huumoria ja hellyyttä.
kaverisuhteessa hellyyttä, ei oikein sovi yhteen, mieluummin olen yksin
Mielikuvitussuhteessa voi olla ihan mitä tahansa. Miksei kaverisuhteessa voi olla hellyyttä? Älä ole tuollainen ankeilija. <3
jostainhan on aloitettava, jos oöet nainen ymmärrän wttä voi tuntua vailealat ajatella elämää ilman hämtä ja että
haluat olla niin jumalainen rakastaja ettei hän enää katsoisi muita.
ja ehkä tuo onnistuu sen pari vuotta mutta sitten tarvii jo jotain sutinaa, ja tällä kertaa toovon todella että mikäli pari kolme vuotta omnistuis ni olisin valmis synnyttämään pari lasta, silläkin uhalla että mua petetään ja teen itsestäni naurunalaisen
mutta samalla ymmärrän että meissä kaikisssa on jo virheitä aikuisena eikä se ole maailmanloppu,
joten ehkä voisin jopa uskaltaa haaveilla että tästä tulis jtn lestävää.
vaikka nyt en voi miettiä muutakuin että miten kehomme sulautuisivat mahdoölisesti yhteen