Viidettä kertaa ominpäin Varnan keskustaan

Olen reissuillani Bulgariaan tehnyt paljon muutakin kuin vain käynyt tutustumassa uusiin paikkoihin. Musiikki kiinnostaa minua. Varnassa olen jazzjuhlien lisäksi käynyt Kansantanssi ja -musiikkifestivaaleilla ja kuunnellut usein eri ravintoloissa paikallista kansanmusiikkivaikutteista tanssimusiikkia soittavaa bändiä ja samalla seurannut perinteisiä piiritansseja tanssivaa ravintolaväkeä. Se on ollut hauskaa.
Varnan hienossa Meripuistossa osuin kerran olutfestivaaleille. Tärkeimmät bulgarialaiset olutmerkit olivat siellä hyvin edustettuina, kaikkia sai hanasta. Erilaista pikkusyötävää sai edullisesti ja puiston eri esiintymislavoilla oli bändejä ja tanssiryhmiä. Se oli hieno tapahtuma. Bulgarialaiset oluet ovat mainioita, eritoten, jos pitää pils-tyyppisistä oluista. Omat suosikkini niistä ovat Zakorga ja Shumensko. Vaimoni pitää Astikasta, sekin on hyvää. Bulgarian ehkä yleisin olutmerkki on Kamenitsa. Se on minusta mitäänsanomatonta, mutta kyllä sitäkin janoonsa juo. Varnasta saa (tai ainakin on saanut) Varna-merkkistä olutta.
Pidän hyvästä ruuasta. Varmiten sitä saa, kun lähtee turistialueilta pois. Paikallisten paikoissa hinnatkin ovat tuntuvasti turistirantaa edullisemmat. Suosin bulgarialaisia erikoisuuksia, niitä paikalliset osaavat parhaiten valmistaa. Sofiassa söin lampaan aivoja. Hyvää oli, vaikkakin eksoottista. Sofiassa olen saanut myös parasta ehkä koskaan maistamaani lammasta. Ostin siellä kirjakaupasta vihkosen, jossa esiteltiin 100 kaupungin parasta ravintolaa. Löysimme niistä neljä viikon reissullamme. Kaikissa oli hyvä ruoka ja erinomainen hinta-laatusuhde. Seuraavaan käyntikertaan jäi 96 hyvää paikkaa tutkittavaksi. Ehkä kuitenkin seuraavalla Sofian reissulla pitää ostaa uusi ravintolaopas. Edellisesta vierailusta kaupungissa on parikymmentä vuotta.
Varnassa olen osunut pari kertaa käsityömessuille/-markkinoille. Nekin olivat kiinnostavat.Varnan arkeologisessa museossa olen käynyt katsomassa yhtä euroopan merkittävimmistä kulta-aarteista. Näytillä olevat kultaesineet on kaivettu ylös Varnan lähistöltä löytyneistä traakialaisten kuninkaiden haudoista. Yhdessä kuninkaan haudassa olen käynytkin, mutta se on Pomoriessa Sunny Beachin lähellä.
Kerran ajoimme Varnan keskustasta Albenan kasinolle taksilla kuuntelemaan bulgarialaista raskasta rockia soittavaa BTR-bändiä. Keikka oli hyvä, mutta sen reissun hurjin osuus oli takaisintulomatka valottomalla taksilla tiellä, jossa ei ollut katuvaloja ja jonka yli, useamman kerran, pyrki jotain paikallisia hirvieläimiä. Selvisimme.
Minulla on paljon kokemuksia ja tarinoita matkoiltamme Bulgariassa. Ehkä joskus kerron lisää.
Bulgaria on paljon muutakin kuin turistirannat. Kannattaa rohkeasti lähteä tutkimaan. Ihan läheltäkin turistirantoja löytyy kaikenlaista, kun vain rohkenee mennä tutkimaan. Toisaalta Bulgaria ei ole suurten nähtävyyksien maa, mutta sieltä kyllä löytyy kiinnostavaa. Se on vain löydettävä.

Dobritsin kansantieteellisessä museokorttelissa olen soitinrakentajan pajassa seurannut perinteisen kaval-huilun valmistumista. Yhtään säkkipilliä ei ollut silloin työnalla. Valmiita säkkipillejä oli toki esillä.
Samassa paikassa olen nauttinut ehkä oudointa koskaan maistamaani alkoholijuomaa. Kyseessä on bulgarialainen hirssistä käyttämällä valmistettu perinnejuoma, boza. Maultaan se muistutti lähinnä nestemäisiä hunajamuroja.

49kertaa, Olet oikeassa bozassa on alkoholia siman tai kotikaljan verran, varsin vähän siis. Pitää maistaa sitä uudelleen, kun sitä taas sattuu kohdalle.

49kertaa. Kiitos. Olen samaa mieltä kanssasi, turistirannat ovat ok, mutta niiden ulkopuolellakin on elämää.
En tiedä mikä on tilanne nyt, mutta ainakin vielä 90-luvulla ominpäin matkustajia peloteltiin taskuvarkailla, huijareilla ja väkivallalla. Pelottelun taustalla on yhtäältä totuuden siemen, kuten amerikkalainen sanoisi: Shit happen. Ikäviä voi tapahtua ja tapahtuu kaikkialla, Suomessakin. Toisaalta paljon on itsestäkin kiinni. Kun käyttäydyt itse asiallisesti, todennäköisyys, että sinuakin kohdellaan hyvin kasvaa. Pakettimatkojen järjestäjille on tietysti edullista pitää, ainakin ihan pikkaisen, pelkoja yllä. Jos turistit eivät uskalla omin päin ulos turistireservaatista, heidän järjestämilleen retkille riittää paremmin asiakkaita. Valmisretket ovat kuitenkin ihan okei. Olen minäkin niille osallistunut. Sunny Beachilta kävimme Turkissa Istanbulissa. Se oli hieno matka. Itseasiassa matkan jäjestäjien valmisretket toimivat minulle porttina itsenäisenpään reissailuun.
Bulgarian kohteissa pärjää melko hyvin englannilla, venäjän taitamisesta on myös apua, ainakin kommukoitaessa vanhempien bulgaarien kanssa. Jo kyrillisten kirjainten opettelusta on hyötyä ja hupia. Nehän eivät ole venäläiset kirjaimet, vaan itseasiassa bulgarialaisten munkkien Kyrilin ja Metodin kehittämät. Paras tietysti olisi, että osaa edes muutaman sanan bulgariaa ja rohkeasti käyttää niitä vähiäkin sanoja ja fraaseja kommunikoinnissa paikallisten kanssa.
Takaisin pelkoihin. Varnassa vieraillessani olen huomannut, että taskuvarkaat tekevät päivävuoroa. Varmiten heihin törmää Katedraalin läheisyydessä silloin, kun turistibussit tulevat sinne Kultahietikolta ja muilta turistirannoilta. Olen liikkunut Varnassa yksin ja perheeni kanssa päivällä, illalla ja yöllä. Bulgaarit ovat olleet minulle kohteliaita ja ystävällisiä. Taksikuskien kanssa olen sopinut matkan hinnasta aina etukäteen. Minulla on ollut hyvä tuuri, minulle ei toistaiseksi ole sattunut mitään erityisen ikävää, ei Bulgariassa eikä Suomessa.
Eräällä alkuaikojen Varnan matkallani olen kerran säikähtänyt totaalisesti. Seisoin tupakilla kävelykatu Knyaz Boris I:llä vastapäätä Santana baaria. Perheeni oli jossain kadun kauppaliikkeistä. Yht`äkkiä huomasin, että takaa päin lähestyi iso koira. Se kosketti kuonollaan oikean jalkani polvitaivetta. Minä luulin, että se on koira. Mutta kun käännyin, huomasin että minua koskettanut otus ei ollut rotweileri vaan kesy karhu. Otson kaulassa oli panta, josta piteli kiinni vanha mies.
Nykyisin kesyjen karhujen pito on Bulgariassakin kielletty. Niihin aikoihin, kun kyseinen laki tuli maassa voimaan joku kansainvälinen eläinsuojelujärjestö avasi entisille lemmikkikarhuille tarhoja, joissa ne pystyivät viettämään eläkepäiviään.