Aikuinen lapseni otti koiran, johon olen itsekin täysin rakastunut. Nytkin ikävöin. Itselläni ei ole kovinkaan paljon koirakokemusta.
Koira on nyt ollut luonani aina pari yötä silloin tällöin, koira on ihan kohta 5 kk. Meillä menee hyvin, viime viikolla oli kaksi yötä luonani. Pissat teki kaksi kertaa sanomalehdelle, muuten ulos. Ja kaikki kakkendaalit ulos.
Mutta nyt kotiinsa palattuaan, on pissinyt sisälle enemmän. Jotkut sanovat, että kultsikan pitäisi olla sisäsiisti jo 4kk:n iässä, tämä ei sitä vielä ole. Ollaan oltu nyt huolissamme, että onko koira nyt jotenkin sekaisin siitä, että on ollut välillä luonani öitä.
Mitä mieltä olette, voiko koiranpennulla olla "mummola"? Itse pidän perussäännöistä kiinni: odottaminen ruokakupilla ja ovista mennessä onnistuu, ei revi kenkiä, ei tuhoa mitään. Remmikäyttäytyminen on vähän niin ja näin, se pitäisi oppia. Risteyksissä kyllä istuu, kun käsken. Olen aika pienikokokoinen mummeli. Ja tietenkin ihmisten perään tietenkin on, on vaan pakko sanoa "ei" ja kieltää hulluna. Mitään nakkipaloja tai naksuja minä en periaatteessa "koirankusetusreissulla" millään halua käyttää, yritän selviytyä käskyillä, kiitoksilla ja sanalla ei. Ja pysähdyn aina, kun vetää, sanon vaan "ei vejä!" :)
Näyttää, että koira nauttii seurastani. Vien sen aina ulos läheiseen puistoon pitkässä hihnassa: siellä se riehuu ja riekkuu, ja minä nautin.
Koira on nyt ollut luonani aina pari yötä silloin tällöin, koira on ihan kohta 5 kk. Meillä menee hyvin, viime viikolla oli kaksi yötä luonani. Pissat teki kaksi kertaa sanomalehdelle, muuten ulos. Ja kaikki kakkendaalit ulos.
Mutta nyt kotiinsa palattuaan, on pissinyt sisälle enemmän. Jotkut sanovat, että kultsikan pitäisi olla sisäsiisti jo 4kk:n iässä, tämä ei sitä vielä ole. Ollaan oltu nyt huolissamme, että onko koira nyt jotenkin sekaisin siitä, että on ollut välillä luonani öitä.
Mitä mieltä olette, voiko koiranpennulla olla "mummola"? Itse pidän perussäännöistä kiinni: odottaminen ruokakupilla ja ovista mennessä onnistuu, ei revi kenkiä, ei tuhoa mitään. Remmikäyttäytyminen on vähän niin ja näin, se pitäisi oppia. Risteyksissä kyllä istuu, kun käsken. Olen aika pienikokokoinen mummeli. Ja tietenkin ihmisten perään tietenkin on, on vaan pakko sanoa "ei" ja kieltää hulluna. Mitään nakkipaloja tai naksuja minä en periaatteessa "koirankusetusreissulla" millään halua käyttää, yritän selviytyä käskyillä, kiitoksilla ja sanalla ei. Ja pysähdyn aina, kun vetää, sanon vaan "ei vejä!" :)
Näyttää, että koira nauttii seurastani. Vien sen aina ulos läheiseen puistoon pitkässä hihnassa: siellä se riehuu ja riekkuu, ja minä nautin.
Vastaukset 5
Vanhimmat
Kyllä se vielä oppii, yksilöitä ovat.. Voihan tuollaset muutokset hetkellisesti sekottaa pentua, mutta ei tarkota ettei silti oppisi siistiksi. Päin vastoin, parempi vaan että jo pienenä tottuu että asuinpaikka saattaa väliaikaisesti vaihdella, mutta perussäännöt pätee. Ja mukavampi jättää hoitoon kun on tuttu paikka ja ihmiset. Kärsivällisyyttä vaan ja ymmärrystä että pikkunen oppii asiat omassa tahdissaan.
Ps. Mun (eri rotuinen) koira oli reilusti yli vuoden ennen kuin oli luotettavasti sisäsiisti! (Silläkin on muuten "mummola"). Hetkittäin meinasi usko mennä pissalätäköitä pestessä, mutta nyt kaikki hyvin :)
Kultsikkanne tuntuu olevan henkisesti sairas. Eläinlääkäri tutkii mikä mielenvikaisuuteen syynä.
Niin, olen ajatellut samaa, ehkä vien sen suoraan piikille. Olen joskus ajatellut vain huitaista sen vasaralla pois pissimästä.
Joka ikinen koira on yksilö, se että joidenkin ihmisten kultsi on sisäsiisti jo 4kk iässä ei tarkoita sitä että kaikki ovat. Omani oli hippasen yli 6kk kun oppi täysin sisäsiistiksi.
Ihana pentu sulla, nauti sen seurasta ;)