ja lestadiolaiset eivät kuitenkaan paastoaniin kuin esimerkiksi ortodoksit:
"Tuhkakeskiviikko aloittaa pääsiäispaaston
Tänään vietetään tuhkakeskiviikkoa, jolloin alkaa pääsiäistä edeltävä paastonaika. Paasto kestää 40 arkipäivää; sunnuntaipäiviä ei lasketa paastopäiviksi. Paastonajan pituuden esikuvana on Uudessa testamentissa kuvattu Jeesuksen paasto autiomaassa. Tänä vuonna kuudetta kertaa järjestettävä Ekopaasto-kampanja kannustaa etsimään hiljentymisen keinoja hektisessä arjessa.
Viime sunnuntai oli laskiaissunnuntai, paastoon laskeutumisen sunnuntai. Sen evankeliumitekstissä palautettiin mieliin, kuinka Jeesuksen julkinen toiminta päättyy ristinkuolemaan. Kuolema ei kuitenkaan kristityille merkitse loppua. Jeesus ei jää ristille, vaan yhä tänäänkin, yli 2000 vuotta Jerusalemin tapahtumien jälkeen, puhumme tyhjästä haudasta ja kuoleman voittamisesta.
Paastonaika kutsuu tärkeimmän äärelle
Paastonajalla on useita sisältöjä. Luterilaiseenkin perinteeseen kuuluu paasto, mutta se ei välttämättä tarkoita tietystä ruoasta pidättäytymistä. Paastonaika antaa mahdollisuuden tehdä tilaa elämässään myös hiljentymiselle ja oman Jumalasuhteen pohdinnalle. Onko jokin tässä elämässä tullut Jumalasuhdetta tärkeämmäksi? Onko syytä luopua jostakin?
Paaston syvin merkitys on siinä, että se kutsuu ihmistä tutkimaan Jumalan pyhyyttä ja rakkautta, joka näkyy Kristuksen kärsimyksessä ja kuolemassa. Matteuksen evankeliumissa muistutetaan: ”Joka rakastaa elämäänsä, kadottaa sen, mutta joka tässä maailmassa panee alttiiksi elämänsä, saa osakseen ikuisen elämän" (Matt. 10:39).
Ekopaasto hiljentää ympäristön hyväksi
Tänä vuonna kuudetta kertaa järjestettävä Ekopaasto-kampanja kutsuu ihmisiä hiljentämään ympäristön hyväksi asumiseen, liikkumiseen, ruokaan ja vaatetukseen liittyen. Lisäksi se innostaa etsimään hiljentymisen keinoja hektisessä arjessa.
Vinkkejä omaan paastonviettoon voi etsiä tänä vuonna ensimmäistä kertaa verkkoon avattavan paastopolun avulla. Se avautuu tänään Ekopaasto.fi-sivustolla.
Suomen evankelis-luterilaisen kirkon Ekopaasto-kampanjan yhteistyökumppaneina ovat tänä vuonna Suomen Luonnonsuojeluliitto ja Martat."
"Tuhkakeskiviikko aloittaa pääsiäispaaston
Tänään vietetään tuhkakeskiviikkoa, jolloin alkaa pääsiäistä edeltävä paastonaika. Paasto kestää 40 arkipäivää; sunnuntaipäiviä ei lasketa paastopäiviksi. Paastonajan pituuden esikuvana on Uudessa testamentissa kuvattu Jeesuksen paasto autiomaassa. Tänä vuonna kuudetta kertaa järjestettävä Ekopaasto-kampanja kannustaa etsimään hiljentymisen keinoja hektisessä arjessa.
Viime sunnuntai oli laskiaissunnuntai, paastoon laskeutumisen sunnuntai. Sen evankeliumitekstissä palautettiin mieliin, kuinka Jeesuksen julkinen toiminta päättyy ristinkuolemaan. Kuolema ei kuitenkaan kristityille merkitse loppua. Jeesus ei jää ristille, vaan yhä tänäänkin, yli 2000 vuotta Jerusalemin tapahtumien jälkeen, puhumme tyhjästä haudasta ja kuoleman voittamisesta.
Paastonaika kutsuu tärkeimmän äärelle
Paastonajalla on useita sisältöjä. Luterilaiseenkin perinteeseen kuuluu paasto, mutta se ei välttämättä tarkoita tietystä ruoasta pidättäytymistä. Paastonaika antaa mahdollisuuden tehdä tilaa elämässään myös hiljentymiselle ja oman Jumalasuhteen pohdinnalle. Onko jokin tässä elämässä tullut Jumalasuhdetta tärkeämmäksi? Onko syytä luopua jostakin?
Paaston syvin merkitys on siinä, että se kutsuu ihmistä tutkimaan Jumalan pyhyyttä ja rakkautta, joka näkyy Kristuksen kärsimyksessä ja kuolemassa. Matteuksen evankeliumissa muistutetaan: ”Joka rakastaa elämäänsä, kadottaa sen, mutta joka tässä maailmassa panee alttiiksi elämänsä, saa osakseen ikuisen elämän" (Matt. 10:39).
Ekopaasto hiljentää ympäristön hyväksi
Tänä vuonna kuudetta kertaa järjestettävä Ekopaasto-kampanja kutsuu ihmisiä hiljentämään ympäristön hyväksi asumiseen, liikkumiseen, ruokaan ja vaatetukseen liittyen. Lisäksi se innostaa etsimään hiljentymisen keinoja hektisessä arjessa.
Vinkkejä omaan paastonviettoon voi etsiä tänä vuonna ensimmäistä kertaa verkkoon avattavan paastopolun avulla. Se avautuu tänään Ekopaasto.fi-sivustolla.
Suomen evankelis-luterilaisen kirkon Ekopaasto-kampanjan yhteistyökumppaneina ovat tänä vuonna Suomen Luonnonsuojeluliitto ja Martat."
Vastaukset 1
Vanhimmat
jastkuvasti puhutaan paastosta, mutta ei juuri koskaan sanota, mitä se merkitsee ja miten ja miksi meidän tulisi paastota.Kerran sanottiin, että voisimme pitää SOME-tauon.
Jehovalaisilla on tällainen käsitys:
"Mitä Raamattu opettaa kristillisestä paastosta?
Kysymys: Mitä Raamattu opettaa kristillisestä paastosta?
Vastaus: Raamattu ei käske kristittyjä paastoamaan. Jumala ei pyydä tai vaadi sitä kristityiltä. Kuitenkin samanaikaisesti Raamattu esittää paastoamisen hyvänä, kannattavana ja hyödyllisenä. Apostolien teoissa kerrotaan uskovien paastonneen ennen tärkeiden päätöksien tekemistä (Ap. t. 13:4, 14:23). Paastoaminen ja rukous liitetään usein toisiinsa (Luuk. 2:37; 5:33). Liian usein paastosta puhuttaessa huomio on syömättömyydessä. Sen sijaan paaston tarkoituksena pitäisi olla irrottaa huomiomme maailmallisista asioista ja keskittyä kokonaisuudessaan Jumalaan. Paaston tarkoituksena on todistaa Jumalalle ja samalla myös itsellemme, että meillä on vakava suhde häneen. Paastoaminen auttaa meitä näkemään asiat uudessa valossa ja uusimaan riippuvaisuutemme Jumalasta.
Vaikkakin Raamatussa paastoaminen lähes aina merkitsee ruoatta olemista, on toisiakin tapoja paastota. Minkä tahansa pois sulkemisen tilapäisesti keskittääksemme kaiken huomiomme Jumalaan voidaan luonnehtia paastoksi (1. Kor. 7:1-5). Paastoaminen pitäisi rajoittaa tiettyyn ajanjaksoon, varsinkin kun kyseessä on syöminen. Pitkät syömättömät jaksot voivat olla haitallisia terveydellemme. Paastoamisen tarkoituksena ei ole lihan rankaiseminen, vaan kohdistaa huomiomme uudelleen Jumalaan. Paastoaminen ei myöskään saisi olla laihdutuskeino. Raamatullisen paastoamisen tarkoitus ei ole painon pudottaminen, vaan saavuttaa läheisempi yhteys Jumalaan. Kuka tahansa voi paastota, mutta kaikki eivät voi olla syömättä (esim. diabeetikot). Jokainen voi luopua tilapäisesti jostakin lähestyäkseen Jumalaa.
Irrottaessamme katseemme tämän maailman houkutuksista, voimme tehokkaammin kohdistaa huomiomme Kristukseen. Paaston tarkoituksena ei ole saada Jumalaa täyttämään toiveemme. Paastoaminen vaikuttaa meihin, ei Jumalaan. Paastoamisen tarkoituksena ei ole saada meitä näyttämään muita pyhemmiltä. Se tulee tehdä nöyränä ja iloisena. Matteus 6:16-18 sanoo, "Ja kun paastoatte, älkää olko synkännäköisiä niinkuin ulkokullatut; sillä he tekevät kasvonsa surkeiksi, että ihmiset näkisivät heidän paastoavan. Totisesti minä sanon teille: he ovat saaneet palkkansa. Vaan kun sinä paastoat, niin voitele pääsi ja pese kasvosi, etteivät paastoamistasi näkisi ihmiset, vaan sinun Isäsi, joka on salassa; ja sinun Isäsi, joka salassa näkee, maksaa sinulle." "
Wikipedia kertoo:
https://fi.wikipedia.org/wiki/Paasto