Adventtikirkon yhtäläisyydet/erot alkuseurakuntaan

Noihin tutkimuksiin viitaten voidaan sano

Yhtäläisyyksiä: Lain noudattaminen, esim. sapatin pitäminen.

Eroja: Juutalaiskristityt noudattivat juutalaista kalenteria ja viettivät myös Raamatullisia juhlia, kuten pääsiäistä, helluntaita ja lehtimahanjuhlaa. Koska olivat hebrealaisia, niin jatkoivat myös ympärileikkausta. Pakanakristityt eivät noudattaneet ympärileikkausta.

Apt 21:20-21
"20 Sinä tiedät, veli, että juutalaisia on tuhansittain tullut uskoon, ja he kaikki vaativat kiivaasti lain noudattamista. 21 Heille on sinusta kerrottu, että sinä opetat muiden kansojen keskuudessa eläviä juutalaisia hylkäämään Mooseksen lain ja kiellät heitä ympärileikkaamasta lapsiaan ja elämästä kansamme tapojen mukaisesti.".

Tuossa kerrotaan selkeästi, että Paavali opetti muiden kansojen keskuudessa sitä, että heidän ei tarvinnut ympärileikata lapsiaan, mikä aiheutti närää juutalaiskristityissä, jotka olisivat halunneet tässäkin suhteessa pakanakäännynnäisten noudattavan juutalaista tapaa.

http://raamattu.fi/1992/Apt.21.html

Mutta missä vaiheessa lehtimajanjuhlaa ei enää vietetty tai pääsiäisitä alettiin viettämään alkukristillisestä seurakunnasta poikkeavalla tavalla?

Yksi-usko kirjoitti:

Noihin tutkimuksiin viitaten voidaan sano

Yhtäläisyyksiä: Lain noudattaminen, esim. sapatin pitäminen.

Eroja: Juutalaiskristityt noudattivat juutalaista kalenteria ja viettivät myös Raamatullisia juhlia, kuten pääsiäistä, helluntaita ja lehtimahanjuhlaa. Koska olivat hebrealaisia, niin jatkoivat myös ympärileikkausta. Pakanakristityt eivät noudattaneet ympärileikkausta.

Apt 21:20-21
"20 Sinä tiedät, veli, että juutalaisia on tuhansittain tullut uskoon, ja he kaikki vaativat kiivaasti lain noudattamista. 21 Heille on sinusta kerrottu, että sinä opetat muiden kansojen keskuudessa eläviä juutalaisia hylkäämään Mooseksen lain ja kiellät heitä ympärileikkaamasta lapsiaan ja elämästä kansamme tapojen mukaisesti.".

Tuossa kerrotaan selkeästi, että Paavali opetti muiden kansojen keskuudessa sitä, että heidän ei tarvinnut ympärileikata lapsiaan, mikä aiheutti närää juutalaiskristityissä, jotka olisivat halunneet tässäkin suhteessa pakanakäännynnäisten noudattavan juutalaista tapaa.

http://raamattu.fi/1992/Apt.21.html

Mutta missä vaiheessa lehtimajanjuhlaa ei enää vietetty tai pääsiäisitä alettiin viettämään alkukristillisestä seurakunnasta poikkeavalla tavalla?

Lue lisää

Tämä on näköjään tulenarka asia tällä palstalla, kun TAAS on poistettu kommenttini, jossa oli lainaus Bacchiocchin kirjasta! Jos Kirjatoimella on enää saatavissa tuota Bacchiocchin kirjaa Sapatti ja sunnuntai, niin ostakaa ihmeessä!

>>ennen uskonpuhdistusta on yli tuhannen vuoden aikana instituutioiden aikakautta>>

Tarkoitan alkukristillistä seurakuntaa ENNEN kuin Rooman kirkko oli sekoittanut kristilliseen seurakuntaan Roomassa vallinnutta pakanallista auringonpalvontaa.

Yksi-usko kirjoitti:

Tämä on näköjään tulenarka asia tällä palstalla, kun TAAS on poistettu kommenttini, jossa oli lainaus Bacchiocchin kirjasta! Jos Kirjatoimella on enää saatavissa tuota Bacchiocchin kirjaa Sapatti ja sunnuntai, niin ostakaa ihmeessä!

Lue lisää

Taas poistettiin lainaus Bacchiocchin kirjasta Sapatti ja sunnuntai. Miksi? Bacchiocchi oli advnetistitutkija.

Yksi-usko kirjoitti:

Taas poistettiin lainaus Bacchiocchin kirjasta Sapatti ja sunnuntai. Miksi? Bacchiocchi oli advnetistitutkija.

Alla oleva tutkimus osoittaa, miten hartaasti juutalaiset olivat kristittyjä ja miten läheisesti kristillisyys liittyi juutalaisuuteen.

Varhaiskristillisyyden tunnustettu erikoistutkija W.D.Davies, kirjoittaa:
"Kaikkialla ja etenkin Rooman valtakunnan itäosassa oli juutalaiskristittyjä, joiden ulkonainen elämäntapa ei merkittävästi eronnut juutalaisista. He pitivät itsestään selvänä, että evankeliumi liittyi juutalaisuuteen; heille uusi liitto, jonka Jeesus oli asettanut viimeisellä ehtoollisella opetuslastensa kanssa ja sinetöinyt kuolemallaan, ei merkinnyt sitä, että liitto Jumalan ja Israelin välillä ei enää olisi voimassa. He viettivät yhä pääsiäistä, helluntaita, lehtimajanjuhlaa; he myös jatkoivat ympärileikkausta, pitivät viikoittaista sapattia ja noudattivat Mooseksen antamia ruokasäännöksiä. Joidenkin tutkijoiden mukaan he olivat aina Jerusalemin hävitykseen asti vuonna 70 kristillisen liikkeen johtavaa hallitsevaa ainesta.".

Sekä Eusebius (n. 260-340) että Epiphanius (n.315-403) kertovat, että Jerusalemin seurakunta koostui aina Hadrianuksen piiritykseen asti (v. 135) kääntyneistä hebrealaisista ja että sitä johti viisitoista juutalaista syntyperää olevaa piispaa. Heidän perusperiaatteensa näyttää olevan syvä uskollisuus juutalaisille uskonnollisille tavoille. Eusebius esim. kertoo, että ebioniittien (=juutalaiskristillinen ryhmä) liberaalit yhtä hyvin kuin konservatiivitkin olivat "innokkaita vaatimaan lain kirjaimellista noudattamista"....(Bacchiocchi).

Yksi-usko kirjoitti:

Alla oleva tutkimus osoittaa, miten hartaasti juutalaiset olivat kristittyjä ja miten läheisesti kristillisyys liittyi juutalaisuuteen.

Varhaiskristillisyyden tunnustettu erikoistutkija W.D.Davies, kirjoittaa:
"Kaikkialla ja etenkin Rooman valtakunnan itäosassa oli juutalaiskristittyjä, joiden ulkonainen elämäntapa ei merkittävästi eronnut juutalaisista. He pitivät itsestään selvänä, että evankeliumi liittyi juutalaisuuteen; heille uusi liitto, jonka Jeesus oli asettanut viimeisellä ehtoollisella opetuslastensa kanssa ja sinetöinyt kuolemallaan, ei merkinnyt sitä, että liitto Jumalan ja Israelin välillä ei enää olisi voimassa. He viettivät yhä pääsiäistä, helluntaita, lehtimajanjuhlaa; he myös jatkoivat ympärileikkausta, pitivät viikoittaista sapattia ja noudattivat Mooseksen antamia ruokasäännöksiä. Joidenkin tutkijoiden mukaan he olivat aina Jerusalemin hävitykseen asti vuonna 70 kristillisen liikkeen johtavaa hallitsevaa ainesta.".

Sekä Eusebius (n. 260-340) että Epiphanius (n.315-403) kertovat, että Jerusalemin seurakunta koostui aina Hadrianuksen piiritykseen asti (v. 135) kääntyneistä hebrealaisista ja että sitä johti viisitoista juutalaista syntyperää olevaa piispaa. Heidän perusperiaatteensa näyttää olevan syvä uskollisuus juutalaisille uskonnollisille tavoille. Eusebius esim. kertoo, että ebioniittien (=juutalaiskristillinen ryhmä) liberaalit yhtä hyvin kuin konservatiivitkin olivat "innokkaita vaatimaan lain kirjaimellista noudattamista"....(Bacchiocchi).

Lue lisää

Tämä lainaus poistettiin täällä myös kristinuskoa käsittelevällä foorumilla, jossa asiaa käsiteltiin. Ajattelin, että ne jotka poistavat, saattavat olla antiseministejä. Tässähän tutkimukset osoittavat selvästi, miten läheisesti kristillisyys liittyi nimenomaan juutalaisuuteen.

Yksi-usko kirjoitti:

Alla oleva tutkimus osoittaa, miten hartaasti juutalaiset olivat kristittyjä ja miten läheisesti kristillisyys liittyi juutalaisuuteen.

Varhaiskristillisyyden tunnustettu erikoistutkija W.D.Davies, kirjoittaa:
"Kaikkialla ja etenkin Rooman valtakunnan itäosassa oli juutalaiskristittyjä, joiden ulkonainen elämäntapa ei merkittävästi eronnut juutalaisista. He pitivät itsestään selvänä, että evankeliumi liittyi juutalaisuuteen; heille uusi liitto, jonka Jeesus oli asettanut viimeisellä ehtoollisella opetuslastensa kanssa ja sinetöinyt kuolemallaan, ei merkinnyt sitä, että liitto Jumalan ja Israelin välillä ei enää olisi voimassa. He viettivät yhä pääsiäistä, helluntaita, lehtimajanjuhlaa; he myös jatkoivat ympärileikkausta, pitivät viikoittaista sapattia ja noudattivat Mooseksen antamia ruokasäännöksiä. Joidenkin tutkijoiden mukaan he olivat aina Jerusalemin hävitykseen asti vuonna 70 kristillisen liikkeen johtavaa hallitsevaa ainesta.".

Sekä Eusebius (n. 260-340) että Epiphanius (n.315-403) kertovat, että Jerusalemin seurakunta koostui aina Hadrianuksen piiritykseen asti (v. 135) kääntyneistä hebrealaisista ja että sitä johti viisitoista juutalaista syntyperää olevaa piispaa. Heidän perusperiaatteensa näyttää olevan syvä uskollisuus juutalaisille uskonnollisille tavoille. Eusebius esim. kertoo, että ebioniittien (=juutalaiskristillinen ryhmä) liberaalit yhtä hyvin kuin konservatiivitkin olivat "innokkaita vaatimaan lain kirjaimellista noudattamista"....(Bacchiocchi).

Lue lisää

Tässä kerrotaan, miten juutalaiskristillisessä seurakunnassa noudatettiin juutalaista kalenteria ja vietettiin juutalaisia juhlia.

Apostoli Paavalin viimeinen vierailu Jerusalemissa vuonna 58-60 kertoo Paavalin kiiruhtaneen joutuakseen Jerusalemiin helluntaiksi (Apt. 20:16), ja miten Luukas ja Paavali olivat viettäneet happamattoman leivän juhlaa Filippissä (Apt 20:6). Tämä osoittaa, että kristityt yhä noudattivat juutalaisten kalenteria. Sen jälkeen kun Paavali oli kertonut "kohta kohdalta kaikki, mitä Jumala hänen palveluksensa kautta oli tehnyt pakanain keskuudessa" (Apt 21:19) http://raamattu.fi/1992/Apt.21.html, Jaakob ja vanhimmat sanoivat Paavalille: "Sinä näet, veli, kuinka monta tuhatta juutalaista on tullut uskoon, ja he ovat kaikki lain kiivailijoita. Mutta heille on kerrottu sinusta, että sinä opetat kaikkia pakanain seassa asuvia juutalaisia luopumaan Mooseksesta ja kiellät heitä ympärileikkaamasta lapsiaan ja vaeltamasta säädettyjen tapojen mukaan" (Apt 21:20,21).

http://raamattu.fi/1992/Apt.20.html
http://raamattu.fi/1992/Apt.21.html

Yksi-usko kirjoitti:

Tämä lainaus poistettiin täällä myös kristinuskoa käsittelevällä foorumilla, jossa asiaa käsiteltiin. Ajattelin, että ne jotka poistavat, saattavat olla antiseministejä. Tässähän tutkimukset osoittavat selvästi, miten läheisesti kristillisyys liittyi nimenomaan juutalaisuuteen.

Lue lisää

Eihän kristinuskon ollut tarkoituskaan lopettaa juutalaisuutta.
Juuri siksikin Paavalikin opetti ettei pakanuudesta kääntyneiden pidä ottaa juutalaisten tapoja kristinuskoon. Siksikin on parempi että jopa lepopäivää vietetään eri päivänä.

Yksi-usko kirjoitti:

Tämä on näköjään tulenarka asia tällä palstalla, kun TAAS on poistettu kommenttini, jossa oli lainaus Bacchiocchin kirjasta! Jos Kirjatoimella on enää saatavissa tuota Bacchiocchin kirjaa Sapatti ja sunnuntai, niin ostakaa ihmeessä!

Lue lisää

Alkuseurakunnat olivat paikallisia seurakuntia.
Usko ei tarvitse piällysmiehiä. Se on henkilökohtaista eikä yhteisöllisuyyttä.

>>>Apostolista seurakuntaa ei ollut nimetty minkään opinkohdan tai henkilön mukaan, vaan ainoastaan paikkakunnan mukaan.>>

Kyllä kyllä. Esim. Jerusalemin seurakunta oli nimetty paikkakunnan mukaan.

>>Adventtikirkko kastaa jäsenensä oman kirkkonsa nimeen eli adventisteiksi. Samoin tekevät muutkin. >>

Kyllä kyllä. Tämä johtuu Paavin kirkon korvausteologiasta ja siitä, että pakanuutta sotkettiin puhtaaseen evankeliumiin niin suuressa määrin. Eri kirkot ovat sitten löytäneet "uutta valoa" ja nimenneet omat seurakuntansa löytämänsä uuden valon tai löytäjä mukaan (esim. evankelis-luterilainen seurakunta, jossa korostetaan sekä valoa että valon löytäjää). Seitsemännen päivän adventistit, babtistit, seitsemännen päivän babtistit, helluntailiike ym. nimissä korostuu löydetty totuus.

Yksi-usko kirjoitti:

>>Adventtikirkko kastaa jäsenensä oman kirkkonsa nimeen eli adventisteiksi. Samoin tekevät muutkin. >>

Kyllä kyllä. Tämä johtuu Paavin kirkon korvausteologiasta ja siitä, että pakanuutta sotkettiin puhtaaseen evankeliumiin niin suuressa määrin. Eri kirkot ovat sitten löytäneet "uutta valoa" ja nimenneet omat seurakuntansa löytämänsä uuden valon tai löytäjä mukaan (esim. evankelis-luterilainen seurakunta, jossa korostetaan sekä valoa että valon löytäjää). Seitsemännen päivän adventistit, babtistit, seitsemännen päivän babtistit, helluntailiike ym. nimissä korostuu löydetty totuus.

Lue lisää

On tämä kyllä "sekalaista seurakunta". Ollaanko jääty junnaamaan paikalleen, omiin löydettyihin totuuksiin ja riitelemään niistä. Täytyy kuitenkin sanoa, että ongelmia oli myös alkukristillisessä seurakunnassa, vietäessä evankeliumia pakanoille. Seurakuntien sekalaisuus on havaittavissa myös Paavalin kirjeissä. Ongelmia on ollut myös vietäessä muuttunutta evankeliumia takaisin juutalaisille. Se ei ole onnistunut, eikä ihmekään.

Yksi-usko kirjoitti:

>>Adventtikirkko kastaa jäsenensä oman kirkkonsa nimeen eli adventisteiksi. Samoin tekevät muutkin. >>

Kyllä kyllä. Tämä johtuu Paavin kirkon korvausteologiasta ja siitä, että pakanuutta sotkettiin puhtaaseen evankeliumiin niin suuressa määrin. Eri kirkot ovat sitten löytäneet "uutta valoa" ja nimenneet omat seurakuntansa löytämänsä uuden valon tai löytäjä mukaan (esim. evankelis-luterilainen seurakunta, jossa korostetaan sekä valoa että valon löytäjää). Seitsemännen päivän adventistit, babtistit, seitsemännen päivän babtistit, helluntailiike ym. nimissä korostuu löydetty totuus.

Lue lisää

>>Adventtikirkko kastaa jäsenensä oman kirkkonsa nimeen eli adventisteiksi >>

En aluksi tajunnut, mitä tuolla tarkoitit, siksi kommentoin aiemmin pelkästään kirkon nimistä.

Väitteesi on täyttä puppua!

Adventtikirkko ja muut kirkot kastavat jäseniään tietenkin Jeesuksen nimeen. Ei oman kirkkonsa nimeen. Adventtikirkossa Jeesuksen nimeen kastetut jäsenet voivat halutessaan liittyä seurakuntaan. Toisista kirkkokunnista en tiedä. Adventtikirkossa seurakuntalaisen ei kasteen jälkeen tarvitse liittyä seurakuntaan eikä kastettu automaattisesti liity adventtikirkkoon. Tiedän sellaisia, jotka kasteen jälkeen eivät ole liittyneet adventtikirkkoon vaan jääneet esim. luterilaiseen kirkkoon. Tähän voi olla monia syitä, esim. perhesyyt ym. Adventtikirkossa ei todellakaan tarvitse (ei virallisesti eikä hengellisesti) liittyä adventtikirkkoon kasteen jälkeen jos ei itse sitä halua.

Sapatin ja juutalaisten juhlien viettäminen Jerusalemin seurakunnassa:

Bacchiocchi kirjoittaa kirjassaan Sapatti ja sunnuntai seuraavaa:
"Sekä Eusebius (n. 260-340) että Epiphanius (n.315-403) kertovat, että JERUSALEMIN SEURAKUNTA koostui aina Hadrianuksen piiritykseen asti (v. 135) kääntyneistä hebrealaisista ja että SITÄ JOHTI VIISITOISTA JUUTALAISTA SYNTYPERÄÄ OLEVAA PIISPAA. Heidän perusperiaatteensa näyttää olevan syvä uskollisuus juutalaisille uskonnollisille tavoille. Eusebius esim. kertoo, että ebioniittien (=juutalaiskristillinen ryhmä) liberaalit yhtä hyvin kuin konservatiivitkin olivat "innokkaita vaatimaan lain kirjaimellista noudattamista".

Hadrianuksen määräyksestä (135 jälkeen)
Epäsuoria lisäosoituksia sapatin vieton jatkuvuudesta Jerusalemin seurakunnassa vuoden 70 jälkeen tarjoavat tapahtumat, jotka liittyvät Hadrianuksen vuonna 135 suorittamaan kaupungin hävitykseen. Kukistettuaan armottomasti Bar-Kokhban kapinan (132-135) keisari jälleenrakensi Jerusalemin raunioille uuden roomalaisen kaupungin Aelia Capitolinan. Tähän aikaan juutalaisille asetettiin ankarina sääntöjä. Seuraava lainaus on näyte lausunnoista, joita esiintyy usein Talmudiss Hadrianuksen juutalaisvastaisesta politiikasta:

"Rooman hallitus oli antanut määräyksen, että heidän ei tulisi tutkia tooraa, että heidän ei tulisi ympärileikata poikalapsiaan ja että heidän tulisi rikkoa sapattia.".

Nämä keisarin painostustoimet juutalaisia vastaan eivät vaikuttaneet ainoastaan kristittyjen yleiseen asenteeseen juutalaisia kohtaan vaan erityisesti Jerusalemin kansalliseen koostumukseen ja teologiseen asennoitumiseen. Eusebius kirjoittaa:

"Kun kaupunki siten oli tyhjennetty juutalaisista ja vanhat asukkaat oli täydelleen tuhottu ja kaupunki oli saanut asukkaansa vieraasta kansasta, muutti sittemmin syntynyt roomalainen kaupunki nimensä ja sitä sanottiin keisari Aelius Hadrianuksen kunniaksi Aeliaksi. Kun sikäläinen seurakunta muodostui pakanakristityistä, Markus sai ensimmäisenä ympärileikattujen poospojen jälkeen niiden johdon.".

Se että seurauksena Hadrianuksen määräyksestä juutalais-kristilliset jäsenet ja piispat korvattiin pakanoilla, osoittaa, että tuona aikana tehtiin selvä ero näiden kahden ryhmän välillä. Voimme olettaa, ettei eroa rajoitettu vain rodullisten ja kansallisten tekijöitten mukaan, vaan että siihen sisältyi myös uudenlainen teologinen asennoituminen etenkin sellaisia tyypillisesti juutalaisia juhlia kuin pääsiäistä ja sapattia kohtaan."

Yksi-usko kirjoitti:

Sapatin ja juutalaisten juhlien viettäminen Jerusalemin seurakunnassa:

Bacchiocchi kirjoittaa kirjassaan Sapatti ja sunnuntai seuraavaa:
"Sekä Eusebius (n. 260-340) että Epiphanius (n.315-403) kertovat, että JERUSALEMIN SEURAKUNTA koostui aina Hadrianuksen piiritykseen asti (v. 135) kääntyneistä hebrealaisista ja että SITÄ JOHTI VIISITOISTA JUUTALAISTA SYNTYPERÄÄ OLEVAA PIISPAA. Heidän perusperiaatteensa näyttää olevan syvä uskollisuus juutalaisille uskonnollisille tavoille. Eusebius esim. kertoo, että ebioniittien (=juutalaiskristillinen ryhmä) liberaalit yhtä hyvin kuin konservatiivitkin olivat "innokkaita vaatimaan lain kirjaimellista noudattamista".

Hadrianuksen määräyksestä (135 jälkeen)
Epäsuoria lisäosoituksia sapatin vieton jatkuvuudesta Jerusalemin seurakunnassa vuoden 70 jälkeen tarjoavat tapahtumat, jotka liittyvät Hadrianuksen vuonna 135 suorittamaan kaupungin hävitykseen. Kukistettuaan armottomasti Bar-Kokhban kapinan (132-135) keisari jälleenrakensi Jerusalemin raunioille uuden roomalaisen kaupungin Aelia Capitolinan. Tähän aikaan juutalaisille asetettiin ankarina sääntöjä. Seuraava lainaus on näyte lausunnoista, joita esiintyy usein Talmudiss Hadrianuksen juutalaisvastaisesta politiikasta:

"Rooman hallitus oli antanut määräyksen, että heidän ei tulisi tutkia tooraa, että heidän ei tulisi ympärileikata poikalapsiaan ja että heidän tulisi rikkoa sapattia.".

Nämä keisarin painostustoimet juutalaisia vastaan eivät vaikuttaneet ainoastaan kristittyjen yleiseen asenteeseen juutalaisia kohtaan vaan erityisesti Jerusalemin kansalliseen koostumukseen ja teologiseen asennoitumiseen. Eusebius kirjoittaa:

"Kun kaupunki siten oli tyhjennetty juutalaisista ja vanhat asukkaat oli täydelleen tuhottu ja kaupunki oli saanut asukkaansa vieraasta kansasta, muutti sittemmin syntynyt roomalainen kaupunki nimensä ja sitä sanottiin keisari Aelius Hadrianuksen kunniaksi Aeliaksi. Kun sikäläinen seurakunta muodostui pakanakristityistä, Markus sai ensimmäisenä ympärileikattujen poospojen jälkeen niiden johdon.".

Se että seurauksena Hadrianuksen määräyksestä juutalais-kristilliset jäsenet ja piispat korvattiin pakanoilla, osoittaa, että tuona aikana tehtiin selvä ero näiden kahden ryhmän välillä. Voimme olettaa, ettei eroa rajoitettu vain rodullisten ja kansallisten tekijöitten mukaan, vaan että siihen sisältyi myös uudenlainen teologinen asennoituminen etenkin sellaisia tyypillisesti juutalaisia juhlia kuin pääsiäistä ja sapattia kohtaan."

Lue lisää

painovirhe poospojen = piispojen

Yksi-usko kirjoitti:

>>>Apostolista seurakuntaa ei ollut nimetty minkään opinkohdan tai henkilön mukaan, vaan ainoastaan paikkakunnan mukaan.>>

Kyllä kyllä. Esim. Jerusalemin seurakunta oli nimetty paikkakunnan mukaan.

Lue lisää

Je seitsemän seurakuntaa on paikalliseurakuntia!
Ei ollut mitään tarvetta perustaa mitään keskitettyä organisaatioita uskon rinnalle ja /tai tilalle.

Meille kristityille ei millään adventistien pähkäilyllä ole mitään hyödyllistä merkitystä.

Yksi-usko kirjoitti:

>>>Apostolista seurakuntaa ei ollut nimetty minkään opinkohdan tai henkilön mukaan, vaan ainoastaan paikkakunnan mukaan.>>

Kyllä kyllä. Esim. Jerusalemin seurakunta oli nimetty paikkakunnan mukaan.

Lue lisää

Jerusalemihan on paikkakunta.

Yksi-usko kirjoitti:

>>Adventtikirkko kastaa jäsenensä oman kirkkonsa nimeen eli adventisteiksi >>

En aluksi tajunnut, mitä tuolla tarkoitit, siksi kommentoin aiemmin pelkästään kirkon nimistä.

Väitteesi on täyttä puppua!

Adventtikirkko ja muut kirkot kastavat jäseniään tietenkin Jeesuksen nimeen. Ei oman kirkkonsa nimeen. Adventtikirkossa Jeesuksen nimeen kastetut jäsenet voivat halutessaan liittyä seurakuntaan. Toisista kirkkokunnista en tiedä. Adventtikirkossa seurakuntalaisen ei kasteen jälkeen tarvitse liittyä seurakuntaan eikä kastettu automaattisesti liity adventtikirkkoon. Tiedän sellaisia, jotka kasteen jälkeen eivät ole liittyneet adventtikirkkoon vaan jääneet esim. luterilaiseen kirkkoon. Tähän voi olla monia syitä, esim. perhesyyt ym. Adventtikirkossa ei todellakaan tarvitse (ei virallisesti eikä hengellisesti) liittyä adventtikirkkoon kasteen jälkeen jos ei itse sitä halua.

Lue lisää

>> Väitteesi on täyttä puppua! <<

Onko? Kirjoitin, että Adventtikirkko kastaa > jäsenensä< adventisteiksi. Adventtikirkon >jäsenenet< ovat siis aina nimeltään >adventisteja< ... heitä siis kutsutaan adventisteiksi, mutta onko se raamatullista vai puolueuskonnollisuutta ja eriseuraisuutta Raamatun näkökulmasta?

Tämäkin on erona alkuseurakuntaan, sillä Raamatussa ei kerrota, että uskovia olisi nimetty minkään seurakunnan opinkohdan tai perustajan mukaan.

Raamatussa ei myöskään kerrota mistään seurakunnan jäsenrekistereistä, vaan tämäkin on maallistuneen kirkon vastine elämänkirjalle.

Jumala ei tarvitse kirkkojen jäsenrekistereitä tietääkseen, ketkä ovat Hänen lapsiaan, joten KUKA niitä tarvitsee ja MIKSI?

Apt.8
26 Mutta Filippukselle puhui Herran enkeli sanoen: "Nouse ja mene puolipäivään päin sille tielle, joka vie Jerusalemista alas Gassaan ja on autio".
27 Ja hän nousi ja lähti. Ja katso, siellä kulki etiopialainen mies, Etiopian kuningattaren Kandaken hoviherra, mahtava mies ja koko hänen aarteistonsa hoitaja; hän oli tullut Jerusalemiin rukoilemaan
28 ja oli nyt paluumatkalla ja istui vaunuissaan ja luki profeetta Esaiasta.
29 Niin Henki sanoi Filippukselle: "Käy luo ja pysyttele lähellä noita vaunuja".
30 Niin Filippus juoksi luo ja kuuli hänen lukevan profeetta Esaiasta ja sanoi: "Ymmärrätkö myös, mitä luet?"
31 Niin hän sanoi: "Kuinka minä voisin ymmärtää, ellei kukaan minua opasta?" Ja hän pyysi Filippusta nousemaan ja istumaan viereensä.
32 Ja se kirjoitus, jota hän luki, oli tämä: "Niinkuin lammas hänet viedään teuraaksi; ja niinkuin karitsa on ääneti keritsijänsä edessä, niin ei hänkään suutansa avaa.
33 Hänen alentumisensa kautta hänen tuomionsa otetaan pois. Kuka kertoo hänen syntyperänsä? Sillä hänen elämänsä otetaan pois maan päältä."
34 Ja hoviherra kysyi Filippukselta sanoen: "Minä pyydän sinua: sano, kenestä profeetta puhuu näin, itsestäänkö vai jostakin toisesta?"
35 Niin Filippus avasi suunsa ja lähtien tästä kirjoituksesta julisti hänelle evankeliumia Jeesuksesta.
36 Ja kulkiessaan tietä he tulivat veden ääreen; ja hoviherra sanoi: "Katso, tässä on vettä. Mikä estää kastamasta minua?"

38 Ja hän käski pysäyttää vaunut, ja he astuivat kumpikin veteen, sekä Filippus että hoviherra, ja Filippus kastoi hänet.
39 Ja kun he olivat astuneet ylös vedestä, tempasi Herran Henki Filippuksen pois, eikä hoviherra häntä enää nähnyt. Ja hän jatkoi matkaansa iloiten.

On kyllä kiinnostava kirja ja olisin sen tilannutkin saman tien, jos ei olisi ollut loppuunmyyty. Löytyy varmaan jostain muualta.

Kyllä Paavalilla on ollut tekemistä riitelevien seurakuntien kanssa. Siitä on osoituksena lukuisat kirjeet eri seurakunnille. Jokaisella seurakunnalla on ollut omat erityispiirteensä. Ilman Pyhän Hengen antamaa viisautta, tehtävä olisi ollut kenelle tahansa mahdoton. Pyhän Hengen avulla evankeliumi lähti leviämään ja seurakunnat pysyivät koossa.

Voisitko Bushmanni kertoa kuka puhui tupakan haittavaikutuksista 1800 luvulla ?
Yksi vanha pappa kertoi minulle mitenkä häntä pilkattiin,kun hän puhui tupakan haitoista joskus 1930 luvulla. Sai kuulla mitenkä tyhmiä adventistit ovat kuin tuomoisia puhuvat.

kysynpävaan kirjoitti:

Voisitko Bushmanni kertoa kuka puhui tupakan haittavaikutuksista 1800 luvulla ?
Yksi vanha pappa kertoi minulle mitenkä häntä pilkattiin,kun hän puhui tupakan haitoista joskus 1930 luvulla. Sai kuulla mitenkä tyhmiä adventistit ovat kuin tuomoisia puhuvat.

Lue lisää

Kyllä osa lääkäreistä oli jo 1600-luvulla sitä mieltä, että tupakka on taatusti terveydelle haitallista. Ei ne siihen taikauskoa tai jumalia tarvinneet.

Kyllä kyllä, muodissa on. Tosin ei ole mikään uusi asia, asiasta väännettiin jo yhdessä apostolien aikaisessa seurakunnassa.

>>Adventtiliike on syntynyt kuitenkin siihen missioon että jatkaisi alkuseurakunnan perinnettä.>>

Sitä se tuskin on. Pikemminkin se on syntynyt keinoksi selvitä ns. "Suuresta pettymyksestä.

>>Adventtiliike on syntynyt kuitenkin siihen missioon että jatkaisi alkuseurakunnan perinnettä.>>

Näin minäkin olen uskonut ja luullut. Jotta tämä missio toteutuisi, olisi jo kiire alkaa viettämään Raamatullisia juhlia, kuten lehtimajan juhlaa ja pääsiäsitä. Pääsäistä siten kuin sitä alkuseurakunnassa oli vietetty, eli pitkäperjantai-myytti olisi hylättävä.

Jos jollekin on outoja juutalaisen nimet, niin tässä selvennystä:

Vuonna 30:
Keskiviikkona oli Pääsiäinen, joka oli aviv eli nisan-kuun 14. päivänä
Torstaina oli Happamattoman leivän juhlan 1. päivä, joka oli nisan-kuun 15. päivänä. - tämä oli suuri sapatti, ei siis viikkosapatti
Perjantaina naiset kävivät ostamassa yrttejä
Lauantai oli viikkosapatti
Sunnuntai oli Jom habikurim = ensisadon päivä = heilutuslyhteen päivä.

omalehmä kirjoitti:

>>Adventtiliike on syntynyt kuitenkin siihen missioon että jatkaisi alkuseurakunnan perinnettä.>>

Sitä se tuskin on. Pikemminkin se on syntynyt keinoksi selvitä ns. "Suuresta pettymyksestä.

Lue lisää

Adventtiliike syntyi hyvin lähelle alkuseurakunnan perinnettä!

Aamen.


t. jarinhotelli

jarinhotelli1 kirjoitti:

Adventtiliike syntyi hyvin lähelle alkuseurakunnan perinnettä!

Aamen.


t. jarinhotelli

Adventtiliike syntyi korvausteologioiden pohjalle, uusista valoista syntyneiden seurakuntien pohjalle uutena valona syntyneenä seurakuntana. Siitä on vielä matkaa alkuseurakunnan perinteeseen.

On turha tutkiakaan näitä korvausteologioita ja uusista valoista syntyneitä seurakuntia. Ne voisi unohtaa kokonaan. Lähtökohta pitäisi olla juuri apostolien aikainen juutalaiskristillinen seurakunta. Siihen on verrattava omaa seurakuntaa. Mitä eroja, mitä yhteistä?

Yksi-usko kirjoitti:

Jos jollekin on outoja juutalaisen nimet, niin tässä selvennystä:

Vuonna 30:
Keskiviikkona oli Pääsiäinen, joka oli aviv eli nisan-kuun 14. päivänä
Torstaina oli Happamattoman leivän juhlan 1. päivä, joka oli nisan-kuun 15. päivänä. - tämä oli suuri sapatti, ei siis viikkosapatti
Perjantaina naiset kävivät ostamassa yrttejä
Lauantai oli viikkosapatti
Sunnuntai oli Jom habikurim = ensisadon päivä = heilutuslyhteen päivä.

Lue lisää

Samuele Bacchiocchi kirjoittaa kirjassaan Sapatti ja sunnuntai seuraavaa:

"Pääsiäisen viettäminen alkuseurakunnassa kertoo, että alkujaan ylösnousemustapahtumaa ei liitetty tähän juhlaan eikä sitä vietetty sunnuntaina. Kehotus pääsiäisen viettämiseen esiintyy Uudessa testamentissa ainoastaan yhden kerran.

1 Kor. 5:7,8
”Peratkaa pois vanha hapatus, että teistä tulisi uusi taikina, niin kuin te olettekin happamattomat; sillä onhan meidän pääsiäislampaamme, Kristus, teurastettu. Viettäkäämme siis juhlaa, ei vanhassa hapatuksessa eikä ilkeyden ja pahuuden hapatuksessa, vaan puhtauden ja totuuden happamattomuudessa.”.

On huomattava, että tässä tekstissä pääsiäisen viettämistä perustellaan nimenomaan sillä, että Kristus, todellinen pääsiäislammas, ”ON TEURASTETTU”. Tekstissä ei ole viittausta ylösnousemukseen. Tämä raamatunkohta sitä paitsi antaa vain vähän tukea tämän juhlan kirjaimelliselle viettämiselle, koska Paavali tässä, kuten W.D.Davies toteaa, ”ei ajattele erityistä kristillistä pääsiäispäivää, vaan kriistillistä aikakautta sellaisenaan juhla-aikana”. Tämä ei välttämättä merkitse sitä, että kristityt tuohon aikaan eivät viettäneet pääsiäistä kirjaimellisesti. Se, että Paavali itse vietti Filippissä happamattoman leivän juhlaa (Apt. 20:6) ja että hän ”kiiruhti joutuakseen, jos suinkin mahdollista, helluntaiksi Jerusalemiin” (Apt. 20:16 vrt. 1 Kor. 16:8) antaa ymmärtää, että apostoli yhä kunnioitti temppelin ohjeellista liturgista kalenteria ja sääteli elämäänsä sen mukaan. Tiedämme että kristityt (kvartodesimaanit) todella viettivät pääsiäisjuhlaa nisan-kuun 14. päivänä juutalaiseen tapaan. He edustavat suoranaista jatkoa alkukirkon käytännölle. Pääsiäisjuhlan vietto ei kuitenkaan tapahtunut sunnuntaina, vaan "samaan aikaan kuin juutalaisten pääsiäinen, eli nisan-kuun 15. päivää edeltävänä yönä. Tällöin oli tärkeintä päivämäärä pikemmin kuin päivä" (J. Jeremias).".

Yksi-usko kirjoitti:

>>Adventtiliike on syntynyt kuitenkin siihen missioon että jatkaisi alkuseurakunnan perinnettä.>>

Näin minäkin olen uskonut ja luullut. Jotta tämä missio toteutuisi, olisi jo kiire alkaa viettämään Raamatullisia juhlia, kuten lehtimajan juhlaa ja pääsiäsitä. Pääsäistä siten kuin sitä alkuseurakunnassa oli vietetty, eli pitkäperjantai-myytti olisi hylättävä.

Lue lisää

Adenttiukirkon tavoilla on yhtä vähän tekemistä kristinuskon kaa kuin Loimaan Jymyllä.

Yksi-usko kirjoitti:

Adventtiliike syntyi korvausteologioiden pohjalle, uusista valoista syntyneiden seurakuntien pohjalle uutena valona syntyneenä seurakuntana. Siitä on vielä matkaa alkuseurakunnan perinteeseen.

On turha tutkiakaan näitä korvausteologioita ja uusista valoista syntyneitä seurakuntia. Ne voisi unohtaa kokonaan. Lähtökohta pitäisi olla juuri apostolien aikainen juutalaiskristillinen seurakunta. Siihen on verrattava omaa seurakuntaa. Mitä eroja, mitä yhteistä?

Lue lisää

Tyylin kopioiminen ei ole kristillinen ajatus.
Ihmeen kauaspa olet loitonnut totuudellisuudesta.

Oli mielenkiintoista lukea.

Luulen, että Petteri Haipolan kirjoitus ei ole faktaa. Bacchiocchi kirjoitta kuitenkin eri tavalla: "Sekä Eusebius (n. 260-340) että Epiphanius (n.315-403) kertovat, että JERUSALEMIN SEURAKUNTA koostui aina Hadrianuksen piiritykseen asti (v. 135) kääntyneistä hebrealaisista ja että SITÄ JOHTI VIISITOISTA JUUTALAISTA SYNTYPERÄÄ OLEVAA PIISPAA." (Bacchiocchi).

Yhdeltä keskustelupalstalta luin, että Haipola on metallialan työntekijä ja kirjoittanut esim. mielisairaudesta väittäen, että mielisairauksien taustalla ovat salaiset synnit.

http://keskustelu.suomi24.fi/t/11439996/petteri-haipola

Yksi-usko kirjoitti:

Luulen, että Petteri Haipolan kirjoitus ei ole faktaa. Bacchiocchi kirjoitta kuitenkin eri tavalla: "Sekä Eusebius (n. 260-340) että Epiphanius (n.315-403) kertovat, että JERUSALEMIN SEURAKUNTA koostui aina Hadrianuksen piiritykseen asti (v. 135) kääntyneistä hebrealaisista ja että SITÄ JOHTI VIISITOISTA JUUTALAISTA SYNTYPERÄÄ OLEVAA PIISPAA." (Bacchiocchi).

Yhdeltä keskustelupalstalta luin, että Haipola on metallialan työntekijä ja kirjoittanut esim. mielisairaudesta väittäen, että mielisairauksien taustalla ovat salaiset synnit.

http://keskustelu.suomi24.fi/t/11439996/petteri-haipola

Lue lisää

Anteeksi tuo aiempi kommenttini (sen voisi poistaa). Minä en tiedä mitään Haipolasta, hän on varmasti hyvinkin pätevä. Keskustelupalstalla, josta tuon tiedon otin ja jonne linkin laitoin, saattaa olla vaikka mitä keksittyjä juttuja.

Yksi-usko kirjoitti:

Luulen, että Petteri Haipolan kirjoitus ei ole faktaa. Bacchiocchi kirjoitta kuitenkin eri tavalla: "Sekä Eusebius (n. 260-340) että Epiphanius (n.315-403) kertovat, että JERUSALEMIN SEURAKUNTA koostui aina Hadrianuksen piiritykseen asti (v. 135) kääntyneistä hebrealaisista ja että SITÄ JOHTI VIISITOISTA JUUTALAISTA SYNTYPERÄÄ OLEVAA PIISPAA." (Bacchiocchi).

Yhdeltä keskustelupalstalta luin, että Haipola on metallialan työntekijä ja kirjoittanut esim. mielisairaudesta väittäen, että mielisairauksien taustalla ovat salaiset synnit.

http://keskustelu.suomi24.fi/t/11439996/petteri-haipola

Lue lisää

No jos Petteri Haipolan kirjoitus ei vakuuta sinua, niin löytyy niitä muitakin.

http://www.arvioikaa.com/AP11.html
http://arvioikaa.com/kotisrk.html

Tämä sivusto, kuten nimikin sanoo http://www.arvioikaa.com/, ei väitä, että "meillä on totuus", vaan pyytää arvioimaan.

Se on siinä mielessä virkistävää, koska näitä "ainoita oikeaoppisia" on niin paljon. Nyt saa kerrankin ihan luvan kanssa koetella ja epäillä.

Yksi-usko kirjoitti:

Anteeksi tuo aiempi kommenttini (sen voisi poistaa). Minä en tiedä mitään Haipolasta, hän on varmasti hyvinkin pätevä. Keskustelupalstalla, josta tuon tiedon otin ja jonne linkin laitoin, saattaa olla vaikka mitä keksittyjä juttuja.

Lue lisää

Petteri on ihan tavallinen syrjääntynyt hemmo täällä syrjäkylällä.
Tavallinen oman polun polkija.
Toinen vastaava hänen naapurinsa samanlainen tasanen jari.
Kumpikin on pikemminkin epäsosiaalisuutensa aikaansaannosta.

kerettiläinen- kirjoitti:

No jos Petteri Haipolan kirjoitus ei vakuuta sinua, niin löytyy niitä muitakin.

http://www.arvioikaa.com/AP11.html
http://arvioikaa.com/kotisrk.html

Tämä sivusto, kuten nimikin sanoo http://www.arvioikaa.com/, ei väitä, että "meillä on totuus", vaan pyytää arvioimaan.

Se on siinä mielessä virkistävää, koska näitä "ainoita oikeaoppisia" on niin paljon. Nyt saa kerrankin ihan luvan kanssa koetella ja epäillä.

Lue lisää

Kyllä Haipolan kirjoitus on mielenkiintoinen, kun luin sen nyt uudestaan. Pyydänkin vielä kerran anteeksi todella tyhmää kommenttiani sekä laittamaani linkkiä lesojen keskustelupalstalle. (Siellä olevat linkit Haipolan teksteihin, veivätkin pikavippisivustolle!). Yöllä aivoni eivät sanoneet mitään. Anteeksi.

Uskon, että Haipolalle ja Pierardille (arvioikaa.com) ym. on selvinnyt jotain, mitä itselleni ei vielä ole kirkastunut.

Yksi kohta pisti silmääni lukiessani Haipolan kirjoitusta. Haipola mainitsee, että kirkollinen hierarkia otettiin käyttöön Kleemensin toimesta vuonna 95. Kopioin vähän Haipolan kirjoitusta:

"Apostolien aikana seurakunnan kaikki jäsenet olivat samanarvoisia ilman minkäänlaista hierarkkiaa. Kunnioitus ja arvonanto perustui seurakunnassa palvelustehtävään ja kutsumukseen, jolloin erityisesti sanassa palvelusta tekevät vanhimmat olivat erityisen rakkaita muille seurakuntalaisille heidän palvelualttiutensa ja uhrautuvuutensa vuoksi. (1Tim, 5:17-21; 2Tess, 5:12ss.; Gal, 6:1-6; 1Tess, 2:7-8.) ...
Kirkollinen hierarkkia on keksitty vasta apostolien ajan jälkeen ja otettu ensimmäisen kerran käyttöön ensimmäisellä vuosisadalla Kleemensin toimesta vuonna 95. ".

Jos lähdetään siitä, että Haipolan teksti on totta, niin tuo vuosi 95 ei olisi ristiriidassa Bacchiocchin tutkimuksen kanssa, jossa hän mainitsee, että Jerusalemin seurakuntaa johtivat vuoteen 135 asti viisitoista juutalaista syntyperää olevaa piispaa. Bacchiocchi kirjoittaa, että "sekä Eusebius (n. 260-340) että Epiphanius (n.315-403) kertovat, että Jerusalemin seurakunta koostui aina Hadrianuksen piiritykseen asti (v. 135) kääntyneistä hebrealaisista ja että sitä johti viisitoista juutalaista syntyperää olevaa piispaa.".

Sen verran kritiikkiä kuitenkin, että Haipolan olisi hyvä laitta lähteet näkyviin, esim. mistä hän on saanut tuon vuosiluvun 95.

Yksi-usko kirjoitti:

Kyllä Haipolan kirjoitus on mielenkiintoinen, kun luin sen nyt uudestaan. Pyydänkin vielä kerran anteeksi todella tyhmää kommenttiani sekä laittamaani linkkiä lesojen keskustelupalstalle. (Siellä olevat linkit Haipolan teksteihin, veivätkin pikavippisivustolle!). Yöllä aivoni eivät sanoneet mitään. Anteeksi.

Uskon, että Haipolalle ja Pierardille (arvioikaa.com) ym. on selvinnyt jotain, mitä itselleni ei vielä ole kirkastunut.

Yksi kohta pisti silmääni lukiessani Haipolan kirjoitusta. Haipola mainitsee, että kirkollinen hierarkia otettiin käyttöön Kleemensin toimesta vuonna 95. Kopioin vähän Haipolan kirjoitusta:

"Apostolien aikana seurakunnan kaikki jäsenet olivat samanarvoisia ilman minkäänlaista hierarkkiaa. Kunnioitus ja arvonanto perustui seurakunnassa palvelustehtävään ja kutsumukseen, jolloin erityisesti sanassa palvelusta tekevät vanhimmat olivat erityisen rakkaita muille seurakuntalaisille heidän palvelualttiutensa ja uhrautuvuutensa vuoksi. (1Tim, 5:17-21; 2Tess, 5:12ss.; Gal, 6:1-6; 1Tess, 2:7-8.) ...
Kirkollinen hierarkkia on keksitty vasta apostolien ajan jälkeen ja otettu ensimmäisen kerran käyttöön ensimmäisellä vuosisadalla Kleemensin toimesta vuonna 95. ".

Jos lähdetään siitä, että Haipolan teksti on totta, niin tuo vuosi 95 ei olisi ristiriidassa Bacchiocchin tutkimuksen kanssa, jossa hän mainitsee, että Jerusalemin seurakuntaa johtivat vuoteen 135 asti viisitoista juutalaista syntyperää olevaa piispaa. Bacchiocchi kirjoittaa, että "sekä Eusebius (n. 260-340) että Epiphanius (n.315-403) kertovat, että Jerusalemin seurakunta koostui aina Hadrianuksen piiritykseen asti (v. 135) kääntyneistä hebrealaisista ja että sitä johti viisitoista juutalaista syntyperää olevaa piispaa.".

Sen verran kritiikkiä kuitenkin, että Haipolan olisi hyvä laitta lähteet näkyviin, esim. mistä hän on saanut tuon vuosiluvun 95.

Lue lisää

Löysin Bacchiocchin kirjasta Sapatti ja sunnuntai jotakin liittyen Klemensiinkin. Vaikka Bacchiocchi tutkikin sapattia, niin hänen kirjastaan löytyy vaikka mitä. Hän kirjoittaa Herran ehtoolliseen littyvää asiaa, jonka yhteydessä hän mainitsee Klemensin. Hän mainitsee, että Klemens osoitti syvää kunnioitusta ja kiintymystä juutalaisia uskonnollisia palvelusmuotoja kohtaan, ja että Klemens tuskin sallisi radikaalia irrottautumista sapatin kaltaisista juutalaisista instituutioista ja uuden jumalanpalveluspäivän omaksumisesta, johon liittyisivät uudet teologiset perustelut. Tämän perusteella, voisiko Klemens keksiä uutta kirkollista hierarkiaa, niin kuin Haipola väittää? Laitan kopion tuosta Bacchiocchin tekstistä. Vaikka teksti ei seurakunnan persutamista, vaan sunnuntain viettämistä, niin jotain siitä voi päätellä.

"Myöskään vanhimmassa Uuden testamentin jälkeisessä kirjallisuudessa ei ylösnousemusta mainita Herran ehtoollisen tai sunnuntain vieton pääsyynä. Didakhe, jota pidetään vanhimpana säilyneenä kirkkojärjestyksenä (kirjoittamisajankohdaksi arvioitu 70-150 jKr.), omistaa kolme lyhyttä lukua (luvut 9, 10, 14) kysymykselle Herran ehtoollisen viettämistavasta. Kiitosrukouksessa, joka esitetään maljasta ja leivästä, mainitaan elämä, tieto, seurakunnan ykseys, usko, kuolemattomuus, luominen ja ravinto (luvut 9,10), mutta mitään viittausta ei ole Kristuksen ylösnousemukseen. Kelmensin kirjeessä korinttolaisille, joka tunnetaan "varhaisimpina Uuden testamentin ulkopuolella meille säilyneenä kristillisenä asiakirjana" (ajoitettuna vuoteen 95), neljä lukua käsittelee ylösnousemusaihetta (24-27). Kirjoittaja koettaa vakuuttaa Korinton kristityille, että "tulevaisuudessa on todella tapahtuva ylösnousemus. Sen ensi hedelmäksi hän on tehnyt Herran Jeesuksen Kristuksen" (24; 1, Heikki Koskenniemen suomennos). Hän käyttää kolmea erilaista ja tehokasta vertauskuvaa: päivän ja yön vaihtelua, siemenen satoa tuottavaa kiertokulkua (24) ja legendaa Feeniks-linnusta, jonka ruumiista väitetään nousevan uusi lintu. (25). On todella hämmästyttävää, että kirjoittaja jättää mainitsematta Herran ehtoollisen ja sunnuntain vieton, mikäli, kuten jotkut väittävät, ehtoollista jo silloin vietettiin sunnuntaina ja se oli saanut ylösnousemuksen muistoon liittyvän arvon. Mikä olisikaan voinut olla tehokkaampi tapa Rooman piispalle vakuuttaa Korinton kristityille heidän tulevasta ylösnousemuksestaan, kuin muistuttaa heitä siitä, että Herran ehtoollinen, josta he osallistuivat joka sunnuntai, oli kaikkein kouriintuntuvin vakuutus heidän omasta ylösnousemuksestaan! Sen sijaan Klemens ei ainoastaan jätä mainitsematta tätä asetusta, josta myöhemmin tuli ylösnousemuksen muisto, vaan vieläpä puhuu "uhreista ja palveluksista", joita suoritetaan määräaikoina ja -hetkinä" Jerusalemin temppelissä "Valtiaan säädöksien mukaisesti (40:2-4). Osoittamalla sellaista syvää kunnioitusta ja kiintymystä juutalaisia uskonnollisia palvelusmuotoja kohtaan, Klemens tuskin sallisi radikaalia irrottautumista sapatin kaltaisista juutalaisista instituutioista ja uuden jumalanpalveluspäivän omaksumisesta, johon liittyisivät uudet teologiset perustelut. Toisaalta muutamia vuosikymmeniä myöhemmin havaitsemme Ignatioksella, Barnabaalla ja Justinus Marttyyrilla ei ainoastaan aivan vastakkaisen asenteen juutalaista instituutiota kohtaan vaan myös ensimmäiset vähäiset viittaukset ylösnousemukseen, joka esitetään lisä- tai toissijaisena syynnä sunnuntain vietolle.".

Yksi-usko kirjoitti:

Löysin Bacchiocchin kirjasta Sapatti ja sunnuntai jotakin liittyen Klemensiinkin. Vaikka Bacchiocchi tutkikin sapattia, niin hänen kirjastaan löytyy vaikka mitä. Hän kirjoittaa Herran ehtoolliseen littyvää asiaa, jonka yhteydessä hän mainitsee Klemensin. Hän mainitsee, että Klemens osoitti syvää kunnioitusta ja kiintymystä juutalaisia uskonnollisia palvelusmuotoja kohtaan, ja että Klemens tuskin sallisi radikaalia irrottautumista sapatin kaltaisista juutalaisista instituutioista ja uuden jumalanpalveluspäivän omaksumisesta, johon liittyisivät uudet teologiset perustelut. Tämän perusteella, voisiko Klemens keksiä uutta kirkollista hierarkiaa, niin kuin Haipola väittää? Laitan kopion tuosta Bacchiocchin tekstistä. Vaikka teksti ei seurakunnan persutamista, vaan sunnuntain viettämistä, niin jotain siitä voi päätellä.

"Myöskään vanhimmassa Uuden testamentin jälkeisessä kirjallisuudessa ei ylösnousemusta mainita Herran ehtoollisen tai sunnuntain vieton pääsyynä. Didakhe, jota pidetään vanhimpana säilyneenä kirkkojärjestyksenä (kirjoittamisajankohdaksi arvioitu 70-150 jKr.), omistaa kolme lyhyttä lukua (luvut 9, 10, 14) kysymykselle Herran ehtoollisen viettämistavasta. Kiitosrukouksessa, joka esitetään maljasta ja leivästä, mainitaan elämä, tieto, seurakunnan ykseys, usko, kuolemattomuus, luominen ja ravinto (luvut 9,10), mutta mitään viittausta ei ole Kristuksen ylösnousemukseen. Kelmensin kirjeessä korinttolaisille, joka tunnetaan "varhaisimpina Uuden testamentin ulkopuolella meille säilyneenä kristillisenä asiakirjana" (ajoitettuna vuoteen 95), neljä lukua käsittelee ylösnousemusaihetta (24-27). Kirjoittaja koettaa vakuuttaa Korinton kristityille, että "tulevaisuudessa on todella tapahtuva ylösnousemus. Sen ensi hedelmäksi hän on tehnyt Herran Jeesuksen Kristuksen" (24; 1, Heikki Koskenniemen suomennos). Hän käyttää kolmea erilaista ja tehokasta vertauskuvaa: päivän ja yön vaihtelua, siemenen satoa tuottavaa kiertokulkua (24) ja legendaa Feeniks-linnusta, jonka ruumiista väitetään nousevan uusi lintu. (25). On todella hämmästyttävää, että kirjoittaja jättää mainitsematta Herran ehtoollisen ja sunnuntain vieton, mikäli, kuten jotkut väittävät, ehtoollista jo silloin vietettiin sunnuntaina ja se oli saanut ylösnousemuksen muistoon liittyvän arvon. Mikä olisikaan voinut olla tehokkaampi tapa Rooman piispalle vakuuttaa Korinton kristityille heidän tulevasta ylösnousemuksestaan, kuin muistuttaa heitä siitä, että Herran ehtoollinen, josta he osallistuivat joka sunnuntai, oli kaikkein kouriintuntuvin vakuutus heidän omasta ylösnousemuksestaan! Sen sijaan Klemens ei ainoastaan jätä mainitsematta tätä asetusta, josta myöhemmin tuli ylösnousemuksen muisto, vaan vieläpä puhuu "uhreista ja palveluksista", joita suoritetaan määräaikoina ja -hetkinä" Jerusalemin temppelissä "Valtiaan säädöksien mukaisesti (40:2-4). Osoittamalla sellaista syvää kunnioitusta ja kiintymystä juutalaisia uskonnollisia palvelusmuotoja kohtaan, Klemens tuskin sallisi radikaalia irrottautumista sapatin kaltaisista juutalaisista instituutioista ja uuden jumalanpalveluspäivän omaksumisesta, johon liittyisivät uudet teologiset perustelut. Toisaalta muutamia vuosikymmeniä myöhemmin havaitsemme Ignatioksella, Barnabaalla ja Justinus Marttyyrilla ei ainoastaan aivan vastakkaisen asenteen juutalaista instituutiota kohtaan vaan myös ensimmäiset vähäiset viittaukset ylösnousemukseen, joka esitetään lisä- tai toissijaisena syynnä sunnuntain vietolle.".

Lue lisää

Vielä lisäys, siis teksti koski ehtoollisen viettämistä ja viettopäivää.

Yksi-usko kirjoitti:

Vielä lisäys, siis teksti koski ehtoollisen viettämistä ja viettopäivää.

Minulla ei ole mitään sitä vastaan, että uskovat pitävät kotikokouksia. Päinvastoin. Adventistit ovat kautta historian pitäneet myös kotikokouksia, ihan siitäkin syystä, että seurakuntia on ollut vain joillakin paikkakunnilla. Minäkin tavallaan pidän kotikokouksia, sillä joskus kutsun ystäviä kotiini sapattina. Luemme silloin läksyntutkistelun ja Raamattua. Rukoilemme ja keskustelemme. Joskus käyn sapattina ystävän luona, jolloin luemme Raamattua ja rukoilemme yhdessä. Yleensä vietän sapattia vain perheen kanssa. Joskus on ihan mukava käydä kirkossakin tai rukoushuoneella tai seurakunnan tilassa, jossa seurakunta kokoontuu.

Mielestäni erilaiset kokoontumiskäytännöt ovat hyviä, riippumatta siitä, kokoonnutaanko kirkossa, vuokratiloissa tai kodeissa. Hyvä on, että luetaan Raamattua, Jumalan sanaa ja sitä tutkitaan, siitä keskustellaan, rukoillaan ja ollaan yhdessä.

Olen kuitenkin huomannut sen, että ystävien luona kokoontuessa, suppeassa joukossa, tulee tuotua Herran eteen sellaisia asioita, joita ei viitsisi tuoda esille kirkon yhteisrukouksissa.

Yksi-usko kirjoitti:

Luulen, että Petteri Haipolan kirjoitus ei ole faktaa. Bacchiocchi kirjoitta kuitenkin eri tavalla: "Sekä Eusebius (n. 260-340) että Epiphanius (n.315-403) kertovat, että JERUSALEMIN SEURAKUNTA koostui aina Hadrianuksen piiritykseen asti (v. 135) kääntyneistä hebrealaisista ja että SITÄ JOHTI VIISITOISTA JUUTALAISTA SYNTYPERÄÄ OLEVAA PIISPAA." (Bacchiocchi).

Yhdeltä keskustelupalstalta luin, että Haipola on metallialan työntekijä ja kirjoittanut esim. mielisairaudesta väittäen, että mielisairauksien taustalla ovat salaiset synnit.

http://keskustelu.suomi24.fi/t/11439996/petteri-haipola

Lue lisää

Haippola on parhaimmillaan syrjäkyläseppä jonka erityisalana on työhevosten takajalkojen kengitys.

Alkukristillinen seurakunta, jonka "lempinimi" on alkuseurakunta. Ei unohdeta Uutta testamenttia.

Muuten taas oli poistettu kommenttini, jossa olin kirjoittanut pääsiäisestä apostolien aikana. Onneksi otin tekstin Wordille, voin sen kopioida helposti takaisin.

Yksi-usko kirjoitti:

Alkukristillinen seurakunta, jonka "lempinimi" on alkuseurakunta. Ei unohdeta Uutta testamenttia.

Muuten taas oli poistettu kommenttini, jossa olin kirjoittanut pääsiäisestä apostolien aikana. Onneksi otin tekstin Wordille, voin sen kopioida helposti takaisin.

Lue lisää

Herralle kiitos,että otit sen wordille.Toivottavasti kopioit sen myös hanhensulkakynälläsi myös paperille,jonka veit turvaan pankin tallelokeroon.

eliittiadventisti kirjoitti:

Herralle kiitos,että otit sen wordille.Toivottavasti kopioit sen myös hanhensulkakynälläsi myös paperille,jonka veit turvaan pankin tallelokeroon.

En usko, että olet adventisti.

Yksi-usko kirjoitti:

En usko, että olet adventisti.

Ei ole kunniallista olla adventistina.

Eihän se voi olla mikään näkemysjuttu minkälainen seurakunta ympäristöstä sattuu löytyyn!

Yksi-usko - kirjoittajalle.
Niinpä pyydän anteeksi, kun olen kiihkoillut esim. sapatin tai Raamatun juhlakalenterin tai Raamatullisen pääsiäisen puolesta.

No, minä en nyt ota kantaa kiihkoiluun, en niin paljoa palstaa katsele, kuin vain ohimennessä. Huomaan, että olet minulle "uusi", no muutamankerran palstalla esiintullut kirjoittaja.

Itse en kuulu näihin yleiskirkkoihin, että se "erakoituminen" on vain tapa kulkea matkaa, mikä annettu on elämään.
En jaa näitä yleisuskontojen arvomaailmoita Herrani edessä.

Mutta - se asia. Viittaat sapattiin - Raamatun juhlakalenteriin ja pääsiäiseen.

Omaltakohden en näe muuta juhlaa - kuin Herrankuoleman muiston - mikä leivässä ja siinä viinissä - esiintuodaan. Niin usein - merkitsee sitä, että tämä pääsiäis sanoma on tuossa. Sitä ei enää tarvita viettää "kirkollisesti" pääsiäisen kalenterin mukaan.
Sitten tämä sapatti - on toinen juhla - se on viikkojuhla tänne arkeen, kertomaan siitä, että pelastus ja työ on Herran. Lepo tulee Jumalantyönä meille. Koko luomakunta kertoo tuon päivän merkityksestä ja myös Tekijästä.
Sitten, kuka uskoo ja kastetaan hän pelastuu. Siinä on nämä juhlat.
Uudessa liitossa niitä on kolme -ei enempää.
Juutalaisilla on oma Jumalan ja heidän välinen juhlakalenterinsa - sillä sen kautta meillä on raamattu - sekä sisältö - kuka ja ketä kumarretaan.
Aabrahamin - Iisakin - ja Jaakobin Jumala - MINÄ OLEN.
Se on siinä.
Siten tuo sijaisuhri tulee pelastusmerkityksessä meille.

Mutta näin. Tuon "juhlapäivien" suhteen tämä kannanotto.

yksi-uskolle.viesti kirjoitti:

Yksi-usko - kirjoittajalle.
Niinpä pyydän anteeksi, kun olen kiihkoillut esim. sapatin tai Raamatun juhlakalenterin tai Raamatullisen pääsiäisen puolesta.

No, minä en nyt ota kantaa kiihkoiluun, en niin paljoa palstaa katsele, kuin vain ohimennessä. Huomaan, että olet minulle "uusi", no muutamankerran palstalla esiintullut kirjoittaja.

Itse en kuulu näihin yleiskirkkoihin, että se "erakoituminen" on vain tapa kulkea matkaa, mikä annettu on elämään.
En jaa näitä yleisuskontojen arvomaailmoita Herrani edessä.

Mutta - se asia. Viittaat sapattiin - Raamatun juhlakalenteriin ja pääsiäiseen.

Omaltakohden en näe muuta juhlaa - kuin Herrankuoleman muiston - mikä leivässä ja siinä viinissä - esiintuodaan. Niin usein - merkitsee sitä, että tämä pääsiäis sanoma on tuossa. Sitä ei enää tarvita viettää "kirkollisesti" pääsiäisen kalenterin mukaan.
Sitten tämä sapatti - on toinen juhla - se on viikkojuhla tänne arkeen, kertomaan siitä, että pelastus ja työ on Herran. Lepo tulee Jumalantyönä meille. Koko luomakunta kertoo tuon päivän merkityksestä ja myös Tekijästä.
Sitten, kuka uskoo ja kastetaan hän pelastuu. Siinä on nämä juhlat.
Uudessa liitossa niitä on kolme -ei enempää.
Juutalaisilla on oma Jumalan ja heidän välinen juhlakalenterinsa - sillä sen kautta meillä on raamattu - sekä sisältö - kuka ja ketä kumarretaan.
Aabrahamin - Iisakin - ja Jaakobin Jumala - MINÄ OLEN.
Se on siinä.
Siten tuo sijaisuhri tulee pelastusmerkityksessä meille.

Mutta näin. Tuon "juhlapäivien" suhteen tämä kannanotto.

Lue lisää

Kiitos tuosta kommentistasi! Olet oikeassa, kertaan vielä sen mitä kirjoitit.

Pääsiäisen sanoma tiivistyy ehtoolliseen; leipään ja viinin, joka ei ole aikaan tai päivään sidottu.

Sapatti kertoo meille viikoittain, että pelastus ja työ on Herran ja lepo on sekin Jumalan työ meille.

Joka uskoo ja kastetaan, se pelastuu.

Kun nämä kolme on ymmärretty, niin sitten kaikki on kunnossa. Kiitos, olet lyhyeen kommenttiisi saanut mahtumaan kaiken oleellisen.