Masennusta

Sinun taitaa nyt masentaa nyt oma arvottomuuden tunne, joka on tullut vuosien matkalla ja ulkopuolisten maustamana. Ei terapia ole mennyt hukkaan ja siitä on hyötyä ja työkaluja vaikka sen on loppunutkin tieto on muistissa aivosoluissa.
On hyvä että sinulla on muutama välittävä ihminen ja olet heille tärkeä ja he sinulle.
Aloita pienistä positiivisista jutuista, jotka nostavat mielialaasi päivittäin mikä tuo sinulle iloa ja tee vain niin paljon kuin hyvin jaksat. Olisiko jokin pieni juttu jota jaksaisit tehdä nykyisen arkirutiinin lisäksi. Maailma on täynnä pilvin pimein kaikenlaisia hyväntekeväisyysjuttuja ja yhdistyksiä, harrastusmahdollisuuksia, joihin voi osallistua. Kiinnostaisiko sinua luonnonsuojelu, oletko eläinrakas, tykkäätkö vanhuksista, musiikista, taiteesta, ym.

Aikoinaan kun olin pitkään työtön, tapahtui avioero, koin oloni turhaksi. Pakotin itseni lenkille ja päätin joka päivä tehdä jotain hyvää ympäristölle. Keräsin roskia luonnosta ja reittini varrelta ja jututtelin ihmisiä, paransin maailmaa ... Sitten aloin käymään joissain jutussa muutaman tunnin ja annoin niin panoksen yhteiseen hyvään. Jos ei muuta, niin antaa näin panoksen kuulua jollekin jotain ja lisää yhteisöllisyyttä.
Sinulla on varmasti taitoja ja kykyjä, joista tykkäät ja olet hyvä. Aloita niistä. Kun alkaa suunnata ajatuksia pois melankolisesta kehästä, niin saa virtaa ja haluaa tehdä yhä lisää.
Sinulla on nyt vain rasitteena asenne, mutta on kätkössä potentiaalia.
Jos et ole harrastanut pitkään aikaan liikuntaa, niin siitä kannattaa aloittaa. Kun yleiskunto nousee, niin alkaa jaksaa henkisestikin paremmin ja pääsee hyvänolon hormonit liikkeeseen.

Tämänkysymys ärsyttää joitakin, mutta kysyn kuitenkin...
Mitä syöt?
Ikäisilläsi on usein todella huono ruokavalio. Syövät karkkia, energiajuomia jne. ja se aiheuttaa masennusta...

Hei

Harvemmin enään nykyisin kirjoittelen tänne. Hienoa kuitenkin on että olet saanut tämänhetkiset tunteesi sanoiksi:)

Sinusta ehkä tuntuu nyt että olisit "luuseri" joka elää toisten rahoilla. Se ei valitettavasti nykyaikana mene ihan niin. Nykyajan työllisyystilanne on mitä on, mutta työttömyyden aikana on hyvää aikaa etsiä itseään niin henkisellä kuin fyysiselläkin tasolla. Kun tänne päädyit nyt kuitenkin kirjoittamaan, niin elämänhalua sinusta ainakin löytyy;)

Itsellänikin on aikoinaan ollut lievää masennusta, mutta nyt tiedän kuka olen joten masennus saa kyytiä. Yksinäisyyden, masennuksen ja läheisten kuoleman jälkeen päätin että nyt alkaa se uusi positiiviuden aika. Eli suosittelen sinulle sitä että oletko todella se "luuseri" joksi itseäsi sanot vai oletko samanarvoinen kuin muut. Jossain vaiheessa kuitenkin huomaat oman sisäisesi ja ulkoisen kauneutesi, vaikka se nyt tuntuukin kaukaiselta.

Ps

Ulkona on nytkin todella kaunis sää, vaikka räntää täällä uusimaalla sataakin:)