vastaan sähköllä lämpiävä vesikiertoinen lattialämmitys puolestja vastaan?160 neliö talon olen tekemässä ja noista pitäis valita 2 takkaa tulossa taloon ja puut ilmaisia onko vesikiertoisessa järkeä ainkin kalliimpi hankkia?
sähkölattialämmitys
rakentava?
162662
0Äänestä
Muut lukivat myös
Odottaa vastausta
Näihin keskusteluihin ei ole vielä vastattu. Ole ensimmäinen.
Vastaukset 16
Vanhimmat
kaksoistariffimittarilla koska tulee takat ja ilmaista puuta riittää, vesikierrolla et tee mitään, ei se jalka tiedä millä se lämpö on tehty.
Hullu, niitä kannata poltaa niistä saa 50e/motti.
Tuo vesikierron ja kaapelin välinen ero on lähinnä makuasia ja vesi kierto tulee kaikkineen kalliimmaksi. Kuten mainittu niin jalka ei huomaa eroa.
Onko sinulla jokin ajatus miksi laittaisit vesi kiertoisen? Jos ajattelit kytkeä kiertoon jotain muita lämmitysmuotoja sähkön lisäksi(puukattila, aurinkolämpö) niin silloin tuota voi kavereille perustella :). Tietysti yksi argumentti on sähköhintafobia. Jos sähkön hinta nousee niin voit vaihtaa pääenergialähteen.
vesikiertoinen tulee kalliimmaksi tehdä mutta eikö se ole halvempi käyttää voisihan siihen puukattilan lisätä mutta onkohan se iso lisä kustannus?paljonkohan noiden lämmitysmuotojen kustannusero muuten on suunilleen?
Ei ole sen halvempi käyttää muuten kuin yösähköllä varaavana. Tuo säästö ei kuitenkaan ole hurjan suuri . Takaisinmaksu aika lienee 10-20v(riippuu kulutuksesta)
Lattialämmitys kaapelit ja putket ovat suunnilleen yhtä kalliit ja molempien asennukseen tarvitaan suunnilleen sama työ. Vesikiertoisessa hintaa lisää veden lämmityslaitteisto. Toisaalta yleensä päästään eroon normaalista lämminvesivaraajasta (alle 1000e).
En tiedä puukattilan hintaa olisko 2000-3000e(? piippu ym.). Puulämmitys tarvitsee varaajan kaverikseen(muuten mökki kylmenee heti kun tuli sammuu). Varaajia löytyy esim. www.rakentaa.fi. varaajilla on hintaa 2000-4000e. Varmaankin kätevintä olisi laittaa sellainen varaaja jossa on sähkövastukset niin voi lämmittää puilla ja (yö)sähköllä. Nuo vastukset ei kuitenkaan ole kovin kalliita. Sitten on vielä lisäksi olemassa sähkökattila ja PILP, nuo ovat hieman samoja mutta PILP:ssä on lämpöpumppuilmanvaihtokone samassa.
Eroa tulee varmaankin 2000-5000e riippuen mitä laittaa.
Kilowattitunti sähkö maksaa täsmälleen saman verran riippumatta siitä että lämmitätkö betoni lattiaa vedellä ja vettä sähköllä vai suoraan betonia sähköllä. Vesikiertoisen ainoat edut ovat se että vois joskus vaihtaa lämmön lähdettä ja se että varaaja mahdollistaa 100% yösähkön käytön lämmitykseen.
Jos puut on oikeasti ilmaisi ja tulee pannuhuoneeseen siis ilman mitään vaivaa, niin laitat luonnolliseti puilla lämpiävän kattilan ja sähkön vain varalle.
mutta se on niin paljon kalliimpi laittaa kun tarvii ylimääräisen piipun
Vuoden sähkölaskulla kustannat piipun. Eli seuraavana vuonna lämmität ilmaiseksi koska puut ei maksanut mitään...
vuodessa
1000e piippu, 1000e lämmitys/vuosi eikös tuosta tule 1. Vai alkoivatko ne puut yhtäkkiä maksamaan jotain? :)
muuta kun se mitä menee bensaa kun kaataa puut ja pätkii
pientalossa vesikiertoinen lattialämmitys maksaa n. 6000 e enemmän töineen kuin sähkökaapelilämmitys. Sähkönkulutus on hieman suurempi vesikiertolämmitystapauksessa koska lämmönsiirrossa syntyy hieman hukkaa.
normaalitalossa siis sähkökaapelit vievät voiton.
Itse asiassa varaavalattialämmitys vuotaa lämpöä pahemmin kuin varaavavesikiertoinenlämmitys.
Totta tuo hintaero. Saattaa hieman halvemallakin päästä, mutta se riippuu niin paljon millaisesn kattilan on laittamassa mistä ja millaisella sopimuksella...
asia on se että se energia minkä syötät sähkökaapeleihin, lämpenee hyötysuhteella 1:1.
Vesikiertoisessa järjestelmässä vesi lämmitetään teknisessä tilassa ja hukkaa syntyy hieman ennenkuin ko. energia on siirretty huonetilaan lämmitystä varten.
En osaa kommentoida tuota varaavien vaihtoehtojen lämpövuotoasiaa en tiedä miten asian laita on.
Kai sitä halvemmallakin pääsee, kyseessähän on aina markkinahinta ja jos tuttuna on pikkuserkku ja tutun tuttu, joka tekee tai toimittaa halvemmalla niin se on ihan eri juttu...
Monet heittävät tuon kommentin vesikiertoisen huonosta hyötysuhteesta tajuamatta mitä sillä tarkoitetaan. Jos tekninentila on samassa rakennuksessa niin "hukka" tulee taloon. Erillisessä rakennuksessa voi vuotaa maahan ja pihalle.
Varaavien ero tulee siitä, että varaavalattia lämmitetään yöllä kuumemmaksi kuin varaavassa vesikiertoisessa. Eli alapohjan lämpöhäviöt ovat suuremmat. Lämpöhäviöiden määrä riippuu tietenkin eristyksestä ja voi joissakin tapauksissa(yleensä?) olla merkityksettömän pieni.
Laatassa on pidettävä joku peruslämpö, joka ei riipu laatassa olevasta lämmitystavasta (vesi/sähkö) vaan ulkolämpötilasta eli tehon tarpeesta. Sähköllä on tuon peruslämmön lisäksi tehtävä nosto halvan sähkön aikana laattaan. Tuon noston osuus on vain asteita. Peruslämpö on sama molemmilla tavoilla, jos säädöt on tehty oikein.
Varaajapönttö hukkaa uskomattomia määriä. Eräs ihmetteli yli kilovatin ylimääräistä tehon kulutusta ja se oli kuin olikin varaaja, joka lämmitti turhaan jossain kellarin nurkan kopissa eikä tullut talon hyväksi. Liikakulutus nimenomaan mitattiin.
Eli ei noilla häviöitten suhteen ole välttämättä eroa tai erot ovat kumman tahansa hyväksi tapauksesta riippuen. Laatan lämmitys sinänsä painaa laatan lämmitystavasta riippumatta 150 m2 talossa 2000 kWh luokkaa vuodessa alapuolen eristeitten läpi maanvaraisessa laatassa.
Lattialämmitystalossa kannattaa sijoittaa normaali taloa enemmän alapohjan eristykseen.
Varmaankin kilowatin luokkaa on tuo vuoto jos varaaja on huonosti(jos ollenkaan) eristetty. Erään energiavaraajan teknisissä tiedoissa oli vuodoksi ilmoitettu 120W, ja siihen tietenkin putkivuodot päälle.