Ohessa joukko kysymyksiä vinsseihin liittyen, joihin toivoisin vastauksia ja mielipiteitä. Toivottavasti purjehdusgurut ehtivät vastata.
1. 35 neliön genoa / fokka - riittääkö Andersen 46 kokoiset vinssit vai tulisiko olla isommat?
Andersenin ohjeen mukaan 46:set on riittävät, mutta onko nämä kuitenkin alakanttiin?
2. Onko kellään kokemuksia Pontoksen vinsseistä?
3. Onko Andersenin ja Harkenin vinsseissä jotain oleellisia eroja?
4. Vinssien huolto - kuinka usein ja miten?
1. 35 neliön genoa / fokka - riittääkö Andersen 46 kokoiset vinssit vai tulisiko olla isommat?
Andersenin ohjeen mukaan 46:set on riittävät, mutta onko nämä kuitenkin alakanttiin?
2. Onko kellään kokemuksia Pontoksen vinsseistä?
3. Onko Andersenin ja Harkenin vinsseissä jotain oleellisia eroja?
4. Vinssien huolto - kuinka usein ja miten?
Vastaukset 34
Vanhimmat
Andersenin vinssit ovat erinomaiset, 46 on täysin riittävä esittämääsi käyttöön.
Vanhassa veneessä oli Lewmarin vinssit ja niissä oli jos jotain pientä joka kesä, mutta Andersenit ovat toimineet aina ja oikeastaan ainoat, jotka eivät ole ruostuneet. Hyvin minimalista huoltoa tarvineet.
Harkenin tai ontoksen vinsseistä en tiedä, mutta jossain testissä Andersenin vinssien todettiin kuluttavan vähiten köyttä, koska rummussa on kohoumat tyypillisen karhennuksen sijaan. Tämä tarkoittaa sitä, että pitää laittaa se kolme kierrosta köyttä rummulle niin toimii hyvin kun toisissa riittää kaksi.
Huonoa Andersenin vinsseissä on hinta, kilpailijoiden vinssejä saa selvästi halvemmalla.
1 ääni Andersenin vinsseille. 46 riittää mainiosti.
Huolto joka vuosi. Ei ole vaikeaa eikä kovin työlästä.
Hieno homma - kiitos nopeista vastauksista.
Pontos on ollut vasta vuoden verran markkinoilla, tuskin löytyy paljoa käyttökokemuksia. Jos löytyy, niin antakaa kuulua!. Tilasin Grinderit 40ST. Trimmerin skuutti liikkuu vain n. sentin nelosvaihteella, Grinderin hieman edemmän. Sisäinen kitka on neljän vaihteen johdosta normaalia suurempi. En ole varma kuuluko vaihteen siirron "click" merenkäynnissä. Naisisto epäilee vaihteen toimiessa vetoa turhan suureksi, miehille tuskin ongelma.
Andersenin kohouman pitoa lisäävä vaikutus on hyvä ja säästää köyttä. Samaa lisättyä pitoa tavoittelee Harkenin radial epätasaisella rummulla, kohouman sijaan on urat. Ja rumpu pitää paremmin, minusta spinnuvinssinä turhankin hyvin.
Pontosta on suomessa jo useissa kilpaveneissä. Olisikohan Joakimilla kokemuksia käytöstä?
35+m2+genualle+46+on+jo+varsin+suuri+vinssi.+40+Riittäisi+jo+varmasti.+35+m2+fokalle+tilanne+aivan+olisi+toinen,+ainakin+nykyisillä+kapeillla+ja+korkeilla+fokilla.
5 v huoltoväli on aika pitkä, ainakin Välimerellä auringon paistaessa kumasti 12kk/v.. Vaseliini voiteena ilmeisesti hapettuu ja kovettuu ilman suolavettäkin. Vaikea mennä sanomaan, että kertääkö teflonrasva paremmin, luulen niin. En ihan vuosittain viitsi huoltaa mutta sain laiskuudesta sormilleni. Harkenin metalliset laakerirullat ovat varsin heikossa muovikehikossa, mikä murtui kun vinssin pyöriessä alkoi kuulua narahtelua. Taidan huoltaa parin 1-2 vuoden välein ja ennen pitkää reissua. Merellä kun ei voi ostaa varaosia.
Onko niin, että 35 m2 fokka vaatii isommat vinssit kuin vastaava genua? (Andersen 46).
Kirjoitin erityisesti Itämerellä, joka on aika eri kuin Välimeri. Ei ole ollut vaseliini kovaa 5 vuoden välilläkään.
Samassa+veneessä+ei+tietysti+voi+olla+sekä+35+m2+fokkaa+että+genuaa.+Omassa+veneessä+on+tosiaan+30+m2+fokka,+jota+saa+vetää+todella+kovaa,+koska+fokassa+on+ahvenselkää+ja+skuutti+vetää+aika+pystyyn.+Vaaditaan+siis+varsin+kova+veto,+jotta+purjeen+yläosan+saa+sisään.+40:llä+vinssillä+ei+veneessäni+olleet+naiset+ja+lapset+ole+saaneet+riittävää+kireyttä+edes+5+m/s+tuulessa.+Tosin+ei+se+vaadittava+voima+tuosta+juuri+enää+kasva+tuulen+koventuessa.
Eikös tuossa ole sekin ero, 35 neliöinen genoa on pienemmässä veneessä kuin samankokoinen fokka ja pienemmässä veneessä on pienempi oikaiseva momentti. Se genoa on vaihdettu pienempään fokkaan siinä kun fokka vaihdetaan vain litteämpään yhtä isoon fokkaan.
Voi olla noinkin, mutta voi olla myös niin, että 35 neliöinen genoa on isommassa osatakilaisessa (7/8 tai 3/4 tai 5/6 ) veneessä ja 35 neliöinen fokka pienemmässä toppirikisessä tai 19/20 osatakilaisessa.
35 neliön fokka (tai genua) kin voi olla alirikatussa suuren oikaisevan momentin veneessä tai ylirikatussa pienen oikaisevan momentin veneessä, jolloin niillä on aivan erilainen jalusvoima suurimmassa tuulessa, jossa niitä käytetään.
Jopa sillä kuinka sisällä jaluspiste on, saattaa olla vaikutusta siihen kuinka tiukalla takaliikkiä pidetään ja siten tarvittaviin jalusvoimiin.
Vinssin koon päättely neliöiden mukaan on siis varsin epätarkkaa touhua ja korkeintaan vain suuntaa antavaa. Riippuuhan se siitäkin kuinka paljon voimaa vinssin kampeen ollaan valmiita käyttämään ja jopa siitä mikä vinssin osatajan varallisuustaso on.
Rummun läpimitta vaikuttaa karhennuksen ohella siihen miten hyvin köysi pitää vinssillä. Minulla on ämpärin kokoiset Barbarossa (nyk. Harken) st65 vinssit ja niissä riittää hyvin kaksi kierrosta köyttä vinssille 70 m2 genoalla. Uudemmat vastaavan välityksiset vinssit ovat olellisesti pienempiä ja tarvittaneen useampi kierros köyttä vinssille. 46 vinssiä pidän vahvasti ylimitoitettuna noin pienelle purjeelle.
Piti vielä tarkistaa tuo Andersenin ohje, kun aloittaja antoi ymmärtää Andersenin suosittelevan 46:sta 35 m2 genualle. Tässä on ohje: http://andersenwinches.com/aw/downloads/Andersen_Winches--Winch_Selection_Guide.pdf
Sen mukaan 33 m2 genualle sopiva skuuttivinssi on 28/34/40, 44 m2 genualle 40 ja 46/50 vinssi vasta 52 m2 genualle.
Jännä juttu muuten, että ilman ST:tä Andersen 40 ja 46 hintaero on vain 4 €, mutta ST:n kanssa eroa onkin 370 €: https://www.svb24.com/en/andersen-stainless-steel-winches-bt.html
Välityksissäkin on eroa ST ja ei ST mallien välillä, joten ilmeisesti nuo ovat kokonaan eri vinssit. Lewmar näyttää olevan ainakin yhtä kallis kuin Andersen, mutta Harken (musta Radial) on selvästi halvempi.
Yllä oleva pohdiskelu saman kokoisen genoan ja fokan skuutin kuormista ratkeaisi tietokoneen mallilla. Purjeentekijöillä löytyy sellaisia. 35 m2 fokan skuutin maksimikuormaksi tuli muistaakseni 650kp kun RM oli 184.
46 vinssi 35 m2 genoalle on aika iso. Itse olen selvinnyt 44m2 genoasta hyvin 40 -sarjan vinsseillä. Mutta olen ajatellut, että 35m2 fokasta isolla oikaisevalla momentilla ei enää vanhus tai naisväki selviäisi. Siksi nelivaihteiset Pontos 40ST Antal Xt40ST avuksi.
Mun veneessä siis se mainittu 30 m2 fokka. RM vaatimattomat 102. Ei ole toivoakaan, että tavallinen vanhus tai nainen saisi 40:llä skuutin tarpeeksi kireälle keskituulessa kryssillä. On tietysti vanhuksia ja naisia, jotka vetävät kymmeniä leukoja jne. Toisaalta jotkut ihan raavaat miehetkin joutuvat siirtämään kampea, jotta saa vedettyä vain optimaalisen alueen kierroksesta.
Tosin käytössä on yleensä inhauleri, josta tulee kitkaa ja joka huonontaa enstisestään vetosuuntaa. Mutta ei se helpolla sisään tule ilman inhauleriakaan.
35 m2 fokka, 184 RM ja vanhus tai nainen vinssissä valitsisin kyllä reilusti suuremman vinssin kuin 46.
Ei kai tuo Antal XT40 ST mitään auta? Tavallinen 40:n vinssi. Pontos Trimmer 40 sitten toki auttaa ja on varmasti riittävä 113:n välityksellään, joka huonomman hyötysuhteen takia tosin on voimaltaan "vain" 70:iä vastaava.
En ole vielä törmännyt tilanteeseen, että vinssi olisi liian iso. Omassa 35 neliön genualla vaihtui 34:n 48:aan. Jaksaa mammakin vääntää. Vanha oli yksivaihteinen, ilman ST:tä. Ei ole kaduttanut.
Alkuperäinen+kyssäri:+Vene+on+moderni+rikiltään+(7/8).+2000+luvun+vene.+Fokan+koko+on+35+m2+ja+vinssit+A46.+
Mistä+syntyy+ajatus+liian+"vaatimattomasta"+purjepinta-alasta.+Esim+LYS+ei+ole+huono+1,24+ilman+spinnua.+En+tosin+enää+vuosiin+ole+seurannut.+Saildatan+mukaan+Elan37+pinta-+ala+olisi+ehkä+pienempi+eikä+suurempi.+Mutta+purjepinta-+alalla+voidaan+tarkoittaa+monia+asioita+kuten+iso++keulakolmio,+veneen+vakio+purjeita+(usein+130%LP+genoa),+tai+suurimmat+purjeet+(maksimiin+viritetty+ison+ahvenselkä+++150LP+genoa).+38ft+veneeseeni+Lucky+Ladyyn+WB+sai+tehtyä+11m2+lisää+alkuperäisiin+verrattuna.+Veneen+paino+voi+olla+esitepaino+mutta+usein+todellinen+paino+on+paljon+suurempi.+Oma+veneeni+lihoi+yli+2+tonnia+esitteeseen+verrattuna.
70 m2 fokalla ei ole alkuunkaan vaatimaton purjeala 6 tonnin veneessä. Elanissa ei ole aivan noinkaan paljoa fokalla. Genualla siishen saa reilut 10 m2 lisää, mutta se ei ole yhtä tehokasta alaa.
Onko vene tosiaan 7/8 rikillä ja onko fokka tosiaan 35 m?. Kuulostaa erikoiselta yhistelmältä, varsinkin 2000-luvun veneessä 70 m2 purjeaalla. Yleensä rikit ovat 9/10 tai 19/20 ja silti fokka on isoa pienempi. Vaikkapa minulla fokka 30 m2 ja iso 41 m2 19/20 rikisessä 2000-luvun 35-jalkaisesssa.
Olen+tod.näk.+väärässä+tuosta+7/8+rikistä.+Vene+on+2000+luvulla+suunniteltu,+niin+varmaan+kyseessä+on+arvelusi+mukainen+9/10+tai+19/20+riki.+
"Onko automaattisesti niin, että iso jäykkyysluku on alkujäykkä ja sitten kallistutaan voimakkaasti kun mennään tietyn pisteen yli."
Maallikkona ajattelen, että yo lauseesi kuvaa leveän ja keveän veneen muotojäykkyyttä ja kevyttä köliä tyyliin esim. Pogo tai Akilaria. Tämän tyypin veneissä voidaan sitten ominaisuuksia tasapainottaa kölin syväystä lisäämällä.
Päinvastainen tilanne olisi kapea lyijynkyljetusalus tyyliin kuutoset ja kasit.
Suurin osa veneistä on kompromisseja eikä normaalissa purjehduksessa jouduta kallistusalueelle, missä oikaiseva momentti äkillisesti pienenisi
No ei se nyt automaattisesti niin ole. Jos katsot Vene-lehden lukuja, pitää katsoa "alkuvakavuutta" eikä "jäykkyyttä", jossa on mukana myös purjealan kallistava voima.
Hyvän alkuvakavuuden voi saavuttaa alhaisella painopisteellä (syvä ja painava köli kevyt runko ja riki), runkomuodolla tai näiden yhdistelmällä.
Runkomuoto ei välttämättä kovin selvästi näy päällepäin eli veneen ei tarvitse olla Pogon näköinen. Vaikkapa Arcona 340 ja 370 ovat esimerkkejä veneistä, joilla on painopisteeseenä (ja painoonsa) nähden erinomainen alkuvakavuus, vaikka veneet näyttävät aika samalta kuin muutkin vastaavat.
Jos hyvä alkuvakavuus saadaan runkomuodolla, tarkoittaa se väistämättä suurimman vakavuuden olemista kohtuu alhaisella kallistumalla (40-50 asteen paikkeilla) ja sitten nopeammin heikkenevää vakavuutta sekä melko alhaista itseoikaisukulmaa.
"Hyvän alkuvakavuuden voi saavuttaa alhaisella painopisteellä (syvä ja painava köli kevyt runko ja riki).."
Jatketaan pohdintaa. Kaikki nuo elementit ovat lepoasennossa samalla janalla eli niillä ei ole oikaisevaa momenttia laisinkaan. Ja pienillä kallistuskulmilla momentin varsi on pieni. Eli huono tapa tuottaa alkujäykkyyttä verrattuna leveään "paistinpannuveneeseen".
"Jos hyvä alkuvakavuus saadaan runkomuodolla, tarkoittaa se väistämättä suurimman vakavuuden olemista kohtuu alhaisella kallistumalla (40-50 asteen paikkeilla) ja sitten nopeammin heikkenevää vakavuutta sekä melko alhaista itseoikaisukulmaa."
Tämä toinen lause on sikäli pielessä, että mainittu "alhainen kallistuma 40-50" ole enää purjehdusta vaan vene on kaatumassa. Tärkeä turvallisuusaspekti muttei normaalipurjehdusta. Aika harva on ollut todellisuudessa noin kallellaan. Itselleni on sattunut vain kerran kun Välimerellä Mistralissa sivutuulessa alkoi tuntua, että vene saattaa kaatua.
No+eihän+siinä+"paistinpannuveneessäkään"+ole+oikaisevaa+momenttia+laisinkaan+veneen+ollessa+lepoasennossa.+Eikä+niiden+oikaisevat+momentit+mitenkään+hirveän+suuria+ole.+Alkuvakavuus+tai+oikaiseva+momentti+ilmoitetaan+yleensä+kgm/deg+(tai+Nm/deg)+yksikössä+olettaen+sen+olevan+vakio+pienillä+kallistumilla+(muutamia+asteita).+
Mulla on Harken 48 noin 40 -neliöisen genoan jalustamiseen ja se on sopiva, 46 varmaan hyvä sinulle.
Vinssajissa on valtavat erot. Miehistössäni seilasi kerran ammattimetsuri jolle ei tarvinnut kelissäkään kertoa että vinssissä on hitaampikin välitys.
Avaan vinssit kerran vuodessa ja herkistelen liukulaakeripesät aseöljyllä, muuten käytössä on tavallinen merivaseliini. Aseöljyyn luotan sen takia ettei niissä ole ylimääräisiä mömmöjä joukossa.
Vähillä seiluilla saaristossa vinssi menee avaamatta varmaan sen 5 vuotta. Huoltotarpeen huomaa pyörittelemällä rumpua käsin ja vertaamalla muihin. 8 vinssiä tulee rasvattua reilussa tunnissa.
Omat Harkenit eivät syö skuutteja, samat menossa 14 kautta ja yhä hyvät. Hintana tälle sitten se ylimääräinen kiepaus köyttä rummulle.
Pitäkää huoli että se vinssi jolla nostatte miehen mastoon on kunnossa. Britillä täällä on vanha First, jonka vinssit kaameessa kondiksessa. Hän pyysi minua nostamaan itsensä toppiin puosuntuolissa. En suostunut ennen kuin hän puki antamani mastomiehen valjaat ja ne kiinni lisänostimeen. Puolivälissä puosuntuolin nostin nousi vinssin kiristinurasta sen laipan huonon puristuksen takia. Patu tippui sen puoli metriä ja jäi valjaiden varaan. Ilman valjaita olisi tullut kannelle saakka.
"Puolivälissä puosuntuolin nostin nousi vinssin kiristinurasta sen laipan huonon puristuksen takia. Patu tippui ..."
Noston ajan vinssin edessä oleva vinssinvapauttaja on hyvä pitää lukkoasennossa koko ajan. Näin ei olisi patu tippunut.
Isoa häiskää en saanut kannelta ilmaan sellaisella vinssillä jonka edessä oli lukko. Se taisi olla kaliiberia noin 30. Viisainta olisi nostaa mastovinssillä niin kääntöplokien kitkat jäävät pois. K.o. veneessä en tosin olisi ihmetellyt vaikka mastovinssi olisi irronnut niittauksistaan. Todella rajua kamaa välillä näkee, enkä mielelläni sotkeennu noiden touhuihin.
Aiemmassa kirjoituksessani laitoin väärin laakerityypin, tarkoitin rullalaakereita, en liukulaakereita.
Eräs mikä vaikuttaa kiinnostukseen aloittaa vinssien huoltotyöt on rummun lukitustapa. Ruuvi kampiaukon pohjassa aukeaa hetkessä ja lukkosokkaprikkojen kanssa turatessa taas inspiraatio on kovilla.
Jotkut huputtavat vinssit kun vene seisoo. Onko teillä kokemuksia huputuksen hyödyistä/haitoista? Ajattelen niin että huputon kuivuu paremmin.
Olen huputtanut vinssit veneen jäädessä pitkäksi aikaa seisomaan. Välimerellä talvimyrskyt tuovat joskus punaista hyvin hienoa Saharan hiekkaa yli meren. Meneekö sitä vähemmän huputettuun vinssiin vai onko kosmetiikkaa?. Taitaa olla uskon asia mutta ostin juuri uuden sarjan vinssihuppuja.
Saharan hiekan takia on huputettu niin vinssit kuin kaikki muukin mahdollinen. Toiset asiat huputetaan sitten uv-suojaksi. Ja huputus on opittu kokemuksesta, johon uskon asiat eivät vaikuttaneet.
"Omat Harkenit eivät syö skuutteja, samat menossa 14 kautta ja yhä hyvät".
Minun Harkenit kuluttavat spinnuskuuttia siinä määrin, että uusi skuutti kestää noin 2 x yli Atlantin, ellei muuten katkea. Jos pito perustuu vain rummun karhennukseen niin parempi pito merkitsee väistämättä suurempaa skuutin kulutusta. Spinnuskuutti on lyhytikäisempi kuin genoan ja fokan skuutit, jos jaksaa trimmata.
Arielin kuvaukseen miehen vinssaamisesta mastoon muutama täydennys. Välillä näkee menetelmiä, jotka hirvittävät vierestä katsojaakin.
Aina kahdella fallilla nosto. Varmistusfallissa voi pitää lukon kiinni, ei kitka ole ongelma. Varmistusfallin saa kiristetyksi kädellä nykäisemällä vaikka ilman vinssiä koska sillä ei nosteta, ainoastaan kiristetään läysät pois.
Jos on alamittaiset vinssit tai vinssaajat voi hommaa helpottaa taljalla. Ison falliin ploki käysi ja nostettava vetää samaa köyttä kuin vinssaaja. Yli puolet keveämpää vinssaajalle. Voi myös vetää nostofallin heittoplokeilla istuinkaukalon vinsseille, jotka normaalisti ovat nostinvissejä tehokkaammat.
Fallien helat voi poistaa ja käyttää solmuja puosun tuolin kiinnitykseen. Todennäköisesti se on turvallisempaa vaikka helan murtolujuus on luokkaa 20 x nostettavan paino.
Vauhdissa ja kelissä nostettaessa kannattaa käyttää turvaliinaa valjaista maston ympäri. Säilyy vähemmillä mustelmilla ja jos käden ote lipeää niin ei lennä kauas mastosta kallistuksen vuoksi.
Itse uskallan mennä mastoon yhdellä fallilla. Mutta falli on aina solmittu niin, että käytössä on varmasti köyden terve osa. Varsinkin ison fallissa pleissi on epäulotettava osuus ja muten falli kehrän pääälle tulevaan kohtaan. Vinssinvapauttaja "hätäjarruksi" lukittuna on tosin ehto yhden fallin käytölle.
On toinenkin syy, miksi solmu eikä fallin hela. Se hela voi napata kiinni johonkin ja laueta auki. Jos on vielä antiikkinen vaijerifalli, käytetään ruuvattavaa sakkelia. Valjaat ovat toisinaan hyvä apu tyynelläkin, niihin on hyvä nojata työskennellessä molemmin käsin. Ei tarvitse pitää toisella kädellä kiinni.
Koko riittää. Huolto olisi hyvä tehdä kahden vuoden välein varsinkin tropiikissa, jos ei pidä hattuja vinssien päällä laiturissa. Vaselini ja öljy tahtoo kuivua kuumassa auringossa. Kynsien jousia pitää olla varaosina. Niitä voi olla hankala löytää. Katso myös Yksinpurjehtija osa IV.