Verellä ja kyyneleillä olemme lunastaneet paikkamme maailman itsenäisten kansakuntien joukossa.
Julkistettu suurteos P. E. Svinhufvudista avaa uusiakin näkymiä maamme itsenäisyyden syntyaikoihin.
Uusi Svinhufvud-elämäkerta syventää myös Suomen tärkeiden vuosien 1917-18 tuntemusta.
Professori Martti Häikiön teos Suomen Leijona - Svinhufvud itsenäisyysmiehenä (Docendo) julkaistiin tänään. Suomen itsenäistymisen keskeisimmän henkilön elämäkertateos on tarkoitettu historiatietouden kivijalaksi valtiomme alkuajoista.
Tässä jutussa kirjassa kuvailluista Pehr Evind Svinhufvudin (1861-1944) vaarallisista seikkailuista. Ne tapahtuivat punaisten vallattua tammikuussa 1918 Helsingin, jossa laillinen pääministeri Svinhufvud piileskeli ja josta hän yritti pakoon.
Tosiasiallinen itsenäistyminen tapahtui aamupäivällä 7. marraskuuta 1917, kun senaatin puheenjohtaja eli pääministeri E. N. Setälä totesi valtioyhteyden Suomen ja Venäjän välillä katkenneen. Suomi ei enää tunnustanut Venäjän valtioelimiä ”korkeimman vallan haltijaksi”. Tämän jälkeen oli jäljellä kaksi isoa kysymystä: miten itsenäisyys käytännössä toteutetaan ja saadaan tunnustettua sekä miten korkeimman vallan hoitaminen järjestetään.
Suomen itsenäisyyspäivänä voitaisiin siten hyvin viettää 7.11. vallalla olevan 6.12. sijaan. Muita merkittäviä päivämääriä itsenäistymisessä olivat:
- 10.11.1917 eduskunta päätti uskoa ”korkeimman vallan” kolmelle valtionhoitajalle.
- 15.11.1917 eduskunta päätti ”toistaiseksi” itse käyttää korkeinta valtaa. Varapuhemies Santeri Alkion esitys asiasta hyväksyttiin äänin 127-68.
- 31.12.1917 Venäjän kansankomissaarien neuvosto tunnusti itsenäisyyden.
- 4.1.1918 Venäjän ”parlamentti”, Ruotsi, Ranska (ja Saksa 6.1.) tunnustivat itsenäisyyden.
- 29.4.1918 hallituksen joukot marssivat Viipuriin, kapina oli kukistettu.
- 14.5.1918 viimeiset venäläiset sotilaat poistuivat Inon linnoituksesta.
- 6.5.1919 Britannia ja 7.5.1919 Yhdysvallat tunnustivat itsenäisyyden.
- 14.10.1920 (voimaan 31.12.1920) Tarton rauhansopimus vahvisti rajat.
Suomen itsenäisyyspäivää päätettiin alkaa viettää 6.12. vasta 1919. Tarjolla olivat myös 15.11. ja 16.5., jolloin Helsingissä oli suuri vapaussodan voitonparaati.
– En esitä itsenäisyyspäivän muuttamista. Se 6.12. on hieno päivä, historian merkittävä juhlapäivä ja ihan yhtä hyvä päivä kuin joku muukin, sanoi Proferrori.
-
Nämä ei helppoja, nippelitiedot, mitä mikin aika ollut, otetaan esimerkiksi Antti Rinteen puhe Lahden puoluekokouksessa uudelleenvalintansa jälkeen linjapuheen. Se alkoi seuraavalla historiaosuudella:
"Tasan sata vuotta sitten helmikuun vallankumous Venäjällä käynnisti tapahtumasarjan, joka meillä huipentui isänmaamme itsenäistymiseen joulukuussa 1917."
Suomessa sosialidemokraattinen enemmistö eduskunnassa päätti jo kesällä 1917, että tsaarin ja suuriruhtinaan valta siirretään eduskunnalle. Silloisten porvaripuolueiden epäröinti aiheutti kuitenkin sen, että vielä kesällä Suomi ei ottanut kohtaloaan omiin käsiinsä. Venäjän väliaikainen hallitus hajotti Suomen eduskunnan ja Suomeen määrättiin uudet vaalit syksylle. Uuden eduskunnan itsenäisyysjulistusta saatiin lopulta odottaa joulukuulle 1917, jolloin bolsevikit olivat jo ehtineet nousta valtaan Venäjällä.
Valtalaki kaatui kesällä siihen, että Kerenskin johtama Venäjän väliaikainen hallitus ei hyväksynyt lakia, vaan hajotti eduskunnan. Venäjä lisäsi joukkojaan Suomeen, niin että elokuun lopussa 1917 Suomessa oli noin 125 000 venäläistä sotilasta, eikä Suomella ollut lainkaan omaa armeijaa.
Suomi irtosi tosiasiassa Venäjästä jo aamupäivällä 7. marraskuuta 1917. Tämä oli jo ennen kuin Lev Trotskin johtamat bolshevikit valtasivat Pietarissa entisen tsaarin Talvipalatsin.
– Irtoamisen toteutti pääministeri E. N. Setälä, joka totesi valtioyhteyden Suomen ja Venäjän välillä katkenneen.
Eduskunta vahvisti päätöksen aamuyöllä 9.11.1917 päättämällä valita keisarin/väliaikaisen hallituksen tilalle kolme valtionhoitajaa. Se, että valtionhoitajista ei päästy yksimielisyyteen eli heitä ei kyetty valitsemaan, johti siihen, että eduskunta 15.11.1917 päätti ryhtyä itse toistaiseksi käyttämään korkeinta valtaa. Eduskunta ei samassa istunnossa vahvistanutSuomi irtosi tosiasi valtalakia, koska siinä ulko- ja sotilasasiat jätettiin Venäjälle.
Suomessa "sosialistit päättivät samana yönä aloittaa vallankumouksen ja kaataa koko järjestelmän.
Uusi Svinhufvud-elämäkerta syventää myös Suomen tärkeiden vuosien 1917-18 tuntemusta.
-se otetaan iltalukemiseksi tuota pikaa.
Suomi 100 vuotta. Ja kivikkoinen on ollut tiemme. Ei yksin ulkoinen paine ole ollut, myös 27.1.1918 alkanut punakapina.
Jos vielä lopuksi palataan "Suomi irtosi tosiasiassa Venäjästä jo aamupäivällä 7. marraskuuta 1917. Tämä oli jo ennen kuin Lev Trotskin johtamat bolshevikit valtasivat Pietarissa entisen tsaarin Talvipalatsin".
Sanotaan mitä sanotaan, meillä ollut siteet Venäjään pitkään. Edelleenkin on, mutta nyt hyvässä. ns Paasikiven Kekkosen linjalla.
Sepä siitä.
Julkistettu suurteos P. E. Svinhufvudista avaa uusiakin näkymiä maamme itsenäisyyden syntyaikoihin.
Uusi Svinhufvud-elämäkerta syventää myös Suomen tärkeiden vuosien 1917-18 tuntemusta.
Professori Martti Häikiön teos Suomen Leijona - Svinhufvud itsenäisyysmiehenä (Docendo) julkaistiin tänään. Suomen itsenäistymisen keskeisimmän henkilön elämäkertateos on tarkoitettu historiatietouden kivijalaksi valtiomme alkuajoista.
Tässä jutussa kirjassa kuvailluista Pehr Evind Svinhufvudin (1861-1944) vaarallisista seikkailuista. Ne tapahtuivat punaisten vallattua tammikuussa 1918 Helsingin, jossa laillinen pääministeri Svinhufvud piileskeli ja josta hän yritti pakoon.
Tosiasiallinen itsenäistyminen tapahtui aamupäivällä 7. marraskuuta 1917, kun senaatin puheenjohtaja eli pääministeri E. N. Setälä totesi valtioyhteyden Suomen ja Venäjän välillä katkenneen. Suomi ei enää tunnustanut Venäjän valtioelimiä ”korkeimman vallan haltijaksi”. Tämän jälkeen oli jäljellä kaksi isoa kysymystä: miten itsenäisyys käytännössä toteutetaan ja saadaan tunnustettua sekä miten korkeimman vallan hoitaminen järjestetään.
Suomen itsenäisyyspäivänä voitaisiin siten hyvin viettää 7.11. vallalla olevan 6.12. sijaan. Muita merkittäviä päivämääriä itsenäistymisessä olivat:
- 10.11.1917 eduskunta päätti uskoa ”korkeimman vallan” kolmelle valtionhoitajalle.
- 15.11.1917 eduskunta päätti ”toistaiseksi” itse käyttää korkeinta valtaa. Varapuhemies Santeri Alkion esitys asiasta hyväksyttiin äänin 127-68.
- 31.12.1917 Venäjän kansankomissaarien neuvosto tunnusti itsenäisyyden.
- 4.1.1918 Venäjän ”parlamentti”, Ruotsi, Ranska (ja Saksa 6.1.) tunnustivat itsenäisyyden.
- 29.4.1918 hallituksen joukot marssivat Viipuriin, kapina oli kukistettu.
- 14.5.1918 viimeiset venäläiset sotilaat poistuivat Inon linnoituksesta.
- 6.5.1919 Britannia ja 7.5.1919 Yhdysvallat tunnustivat itsenäisyyden.
- 14.10.1920 (voimaan 31.12.1920) Tarton rauhansopimus vahvisti rajat.
Suomen itsenäisyyspäivää päätettiin alkaa viettää 6.12. vasta 1919. Tarjolla olivat myös 15.11. ja 16.5., jolloin Helsingissä oli suuri vapaussodan voitonparaati.
– En esitä itsenäisyyspäivän muuttamista. Se 6.12. on hieno päivä, historian merkittävä juhlapäivä ja ihan yhtä hyvä päivä kuin joku muukin, sanoi Proferrori.
-
Nämä ei helppoja, nippelitiedot, mitä mikin aika ollut, otetaan esimerkiksi Antti Rinteen puhe Lahden puoluekokouksessa uudelleenvalintansa jälkeen linjapuheen. Se alkoi seuraavalla historiaosuudella:
"Tasan sata vuotta sitten helmikuun vallankumous Venäjällä käynnisti tapahtumasarjan, joka meillä huipentui isänmaamme itsenäistymiseen joulukuussa 1917."
Suomessa sosialidemokraattinen enemmistö eduskunnassa päätti jo kesällä 1917, että tsaarin ja suuriruhtinaan valta siirretään eduskunnalle. Silloisten porvaripuolueiden epäröinti aiheutti kuitenkin sen, että vielä kesällä Suomi ei ottanut kohtaloaan omiin käsiinsä. Venäjän väliaikainen hallitus hajotti Suomen eduskunnan ja Suomeen määrättiin uudet vaalit syksylle. Uuden eduskunnan itsenäisyysjulistusta saatiin lopulta odottaa joulukuulle 1917, jolloin bolsevikit olivat jo ehtineet nousta valtaan Venäjällä.
Valtalaki kaatui kesällä siihen, että Kerenskin johtama Venäjän väliaikainen hallitus ei hyväksynyt lakia, vaan hajotti eduskunnan. Venäjä lisäsi joukkojaan Suomeen, niin että elokuun lopussa 1917 Suomessa oli noin 125 000 venäläistä sotilasta, eikä Suomella ollut lainkaan omaa armeijaa.
Suomi irtosi tosiasiassa Venäjästä jo aamupäivällä 7. marraskuuta 1917. Tämä oli jo ennen kuin Lev Trotskin johtamat bolshevikit valtasivat Pietarissa entisen tsaarin Talvipalatsin.
– Irtoamisen toteutti pääministeri E. N. Setälä, joka totesi valtioyhteyden Suomen ja Venäjän välillä katkenneen.
Eduskunta vahvisti päätöksen aamuyöllä 9.11.1917 päättämällä valita keisarin/väliaikaisen hallituksen tilalle kolme valtionhoitajaa. Se, että valtionhoitajista ei päästy yksimielisyyteen eli heitä ei kyetty valitsemaan, johti siihen, että eduskunta 15.11.1917 päätti ryhtyä itse toistaiseksi käyttämään korkeinta valtaa. Eduskunta ei samassa istunnossa vahvistanutSuomi irtosi tosiasi valtalakia, koska siinä ulko- ja sotilasasiat jätettiin Venäjälle.
Suomessa "sosialistit päättivät samana yönä aloittaa vallankumouksen ja kaataa koko järjestelmän.
Uusi Svinhufvud-elämäkerta syventää myös Suomen tärkeiden vuosien 1917-18 tuntemusta.
-se otetaan iltalukemiseksi tuota pikaa.
Suomi 100 vuotta. Ja kivikkoinen on ollut tiemme. Ei yksin ulkoinen paine ole ollut, myös 27.1.1918 alkanut punakapina.
Jos vielä lopuksi palataan "Suomi irtosi tosiasiassa Venäjästä jo aamupäivällä 7. marraskuuta 1917. Tämä oli jo ennen kuin Lev Trotskin johtamat bolshevikit valtasivat Pietarissa entisen tsaarin Talvipalatsin".
Sanotaan mitä sanotaan, meillä ollut siteet Venäjään pitkään. Edelleenkin on, mutta nyt hyvässä. ns Paasikiven Kekkosen linjalla.
Sepä siitä.
Vastaukset 6
Vanhimmat
Hyvin ja huolettomasti sinä kopioit muiden kirjoituksia... mutta mikä on jatkuvien ja merkityksettömien 1917-höpinöiden tarkoitus?
On vain yksi hulluuttaan huutava täällä, nimittäin MunakarvaJombe.
Jombe on Jytilä.
Tässä linkit avauksen tekstiin:
https://www.verkkouutiset.fi/kotimaa/1haikio-62197
https://www.verkkouutiset.fi/kotimaa/haikio rinne-61155
Itse asiaan toteaisin, ettei Suomen olisi välttämätöntä viettää itsenäisyyspäivää ollenkaan. Monet muut maat juhlivat sen sijaan kansallispäivää, joka antaa vielä enemmän valinnanmahdollisuuksia.
että ehkä et olekaan vain typerys, vaan olet trolli. Typeryksenä olet koettanut uskotella olevasi majuri evp, mutta et kai sentään voi olla niin poikkeuksellinen typerys, että luulisit kenenkään voivan uskoa evp-majurin laittavan omiin nimiinsä tekstejä, jotka jokainen hiukankin nettitaitoinen heti löytää netistä poimituiksi.
Siis olet vain pelkkä pahainen trolli. Sellaisenakin säälittävän avuton.
Trolli se kai on. Vailla mahdollisuuksia muuhun kuluttaa joutilasta aikaansa noin. Ettei vain olisi sama kuin tää anusalueidenjohtaja? Oikeistosossu taisi kehaista tätä majuria. Trolli kai hänkin. Ettei vain sama noissa kaikissa?
Jos se on kapi?