minun kultani "kaunis" on

iiihaanaaa miten hoomies taas vittulee ==)) ,, aah ja ooh.

Etkö saa mistään apua tähän.

Tahallista mitätöintiä ja halveksuntaa. Toivottavasti ap miehen ulkomuoto on kympin luokkaa että on varaa solvata toisen ulkonäköä.

Täysin käsittämätöntä.

että hevosetkin nauraa sille, voi pojat ja kierot silmät. missäs semmoseen noita-akkaan tutustuit.

Kauneus on aina katsojan silmässä mutta tässä mennään kyllä ala - arvoisuuden puolelle. Oli miten oli kukaan kun ei voi omalle ulkomuodolleen mitään.

KULLAN YLISTYS

1. Minun kultani kaunis on,
vaikk’ on kaitaluinen,
minun kultani kaunis on,
vaikk’ on kaitaluinen.
Hei luulia illalla,
vaikk’ on kaitaluinen,
hei luulia illalla,
vaikk’ on kaitaluinen.

2. Silmät sill’ on siniset,
vaikk’ on kieronlaiset,
silmät sill’ on siniset,
vaikk’ on kieronlaiset.
Hei luulia illalla,
vaikk’ on kieronlaiset,
hei luulia illalla,
vaikk’ on kieronlaiset.

3. Suu on sillä supukka,
vaikk’ on toista syltä,
suu on sillä supukka,
vaikk’ on toista syltä.
Hei luulia illalla,
vaikk’ on toista syltä,
hei luulia illalla,
vaikk’ on toista syltä.

4. Kun minä vien sen markkinoille, niin
hevosetkin nauraa,
kun minä vien sen markkinoille, niin
hevosetkin nauraa.
Hei luulia hah hah haa,
hevosetkin nauraa,
hei luulia hah hah haa,
hevosetkin nauraa.


Ison talon Antti ja Rannanjärvi: Minna Niiranen


Kuuntele
Vain säestys
Harjoitus

Sanastoa

kulta
= rakastettu, tyttö- tai poikaystävä
vaikk’ (puhekieltä)
= vaikka
kaita
= kapea
sill’ (puhek.)
= sillä. Ihmiseen viitataan puhekielessä usein pronominilla se, ei aina hän.
kieronlaiset
= kierot
syli
= vanha pituus- ja syvyysmitta, noin levitettyjen käsien väli
toista syltä
= enemmän kuin yksi syli, vähemmän kuin kaksi


Selityksiä

Minun kultani kaunis on, vaikk’ on kaitaluinen. Aikaisemmin laihaa ihmistä ei pidetty kauniina. Elintason nousu on muuttanut tämän käsityksen Suomessakin.

Tämä laulu on painettu ensimmäisen kerran Filip von Schantzin kokoelmassa Valituita Suomalaisia Kansan-lauluja 4 vuonna 1855. Se on peräisin Venäjän-Karjalasta. Tässä humoristisessa laulussa nuori mies tai nainen kehuu rakastettuaan kauniiksi, vaikka se ei olekaan totta. Tyttö onkin laiha, kierosilmäinen ja suurisuinen.

Aloittajan ulkoinen habitus.

Moneen kertaan.
..

Miksi sinä aloittaja ikävöit jotain rumaa vanhaa haaskaa??

Kuitenkin kuin ulkoinen olemus on sisäinen kauneus ja se puuttuu kokonaan ainakin aloittajalta. Rumaa oli teksti.

kun ei päätä silitetty, kamala on luonto miehellä, kuin pikkukakaralla jolta tikkari otettu pois.

Kenelle viesti on osoitettu, osanotto sen johdosta että on tämän laatuinen ihminen olemassa hänen tutuissaan.

On tuollainen luonteen valuvika.

Ihan hyvin aloittaja voi olla nainen ja viesti voi olla jollekin sinisilmäiselle laihalle autistisilmämiehelle.

Saitko hyvän mielen kirjoituksesta itse?

:D hahahahahahahahha... minusta tämä oli huippu aloitus:D Vähän huuoria hei palstalaiset! Ei tarvitse kaiken ihan tosissaan ottaa! Oisko vähän kivaa mennä markkinoille, kun hevositkin nauraa... :D Ihan paras aloitus!

ps. ja mitä sitten vaikka joku olisikin kaitaluinen ja vino silmäinen (minä olen:), mutta mitä väliä sillä on??? Jos joku pusikossa huutaa, että "olet kaitaluinen ja vinosilmäinen....", niin menetättekö te oikeasti mielenrauhan?? Minä nauraisin kippurassa ja toivottaisin pusikossa huutajalle "hyvää päivän jatkoa" :D Mitä väliä sillä on, jos joku/jotkut ajattelisivat teistä, että "onapas kaitaluinen". Ihan sama. Tiedän, että olen jokseenkin erilainen kuin moni muu, mitä tule "arvosteluihin", mutta en oikeasti ymmärrä, kun ihmiset ottaa kaiken aina itseensä. Ei ymmärrä. Vahvistakaa ja kehittäkää itsetuntonne ja omanarvontuntonne siihen kuntoon, että ei ihan joka huuto kosketa. Herkkyyttää saa ja pitääkin olla, mutta herkkyys on hyväksi, kun sitä ilmenee "oikeassa" kohtaa.