juuri missään, vaikka elämme kapitalistisessa yhteiskunnassa, jonka perusteos "Kansojen varallisuus" on. Sieltä poimitaan useasti tarkoitushakuisesti viitteitä oman näkemyksen tueksi, Kuuluisin on "Näkymätön käsi", joka ohjaa taloutta. "Näkymätöntä kättä" käytetään mm. estämään pörssikeinottelijoille kaavailtuja säännöksiä estämään heidän ahnehdintaansa saada satumaisia voittoja pörssipeleissä. Mikäli haluttaisiin, niin tämä finanssikatalismi voitaisiin erottaa aivan omaksi busineksekseen erillään muusta pankkitoiminnasta. Silloin pankin muut asiakkaat eivät joutuisi näiden pörssipelureiden tappioiden maksajiksi. Pörssipelureiden tahto on, että näitä ei eroteta, vaan tavallinenkin pankin asiakas on vastuussa myös heidän peleistään.
Näin saadaan valtio mukaan takaamaan yksityisten pelureiden busineksia.
Suhteellisen edun periaate oli eräs perusprinsiipeistä Smithin teoksessa. Siitä ei nyt sen enempää. Ne, jotka ovat lukeneet teoksen, tietävät mistä on kyse.
Toinen ja meitä kaikkia koskettava prinsiippi on pääoma ja sen liikkuvuus rajojen yli.
Tärkeimpinä asioina Smith piti sitä, että pääoma ei liiku kansallisten rajojen yli. Muutoin muutkin hänen teorinsa ajatukset vesittyvät - ainakin tärkeimmät.
Se tarkoittaa sitä, että suomalainen pääoma ei voi tehdä sijoituksia esim. Kiinaan, vaan sen täytyy tehdä sijoituksensa Suomeen.
Toisaalta me emme alistu "kyttäämään" sijoituksia ties mistä, vaan luotamme suomalaiseen pääomaan, joka sijoittaa Suomeen. Ihmisiä ei alisteta globaaleille markkinoille ja niiden odotuksille.
Suomi on tullut nyt toimeen kotimatkkinoiden tuella viimeiset 8-9 vuotta. Eikä meillä ole ollut täällä edes niitä yrityksiä, jotka meillä oli vielä ennen suurta lamaa. Tosin niiden puuttuessa lainaakin on otettu. Mutta jos globalismi ei olisi vienyt työpaikkojamme, niin tulisimme toimeen hyvin. Tämä ei riitä tietenkään kapitalisteille.
Näin saadaan valtio mukaan takaamaan yksityisten pelureiden busineksia.
Suhteellisen edun periaate oli eräs perusprinsiipeistä Smithin teoksessa. Siitä ei nyt sen enempää. Ne, jotka ovat lukeneet teoksen, tietävät mistä on kyse.
Toinen ja meitä kaikkia koskettava prinsiippi on pääoma ja sen liikkuvuus rajojen yli.
Tärkeimpinä asioina Smith piti sitä, että pääoma ei liiku kansallisten rajojen yli. Muutoin muutkin hänen teorinsa ajatukset vesittyvät - ainakin tärkeimmät.
Se tarkoittaa sitä, että suomalainen pääoma ei voi tehdä sijoituksia esim. Kiinaan, vaan sen täytyy tehdä sijoituksensa Suomeen.
Toisaalta me emme alistu "kyttäämään" sijoituksia ties mistä, vaan luotamme suomalaiseen pääomaan, joka sijoittaa Suomeen. Ihmisiä ei alisteta globaaleille markkinoille ja niiden odotuksille.
Suomi on tullut nyt toimeen kotimatkkinoiden tuella viimeiset 8-9 vuotta. Eikä meillä ole ollut täällä edes niitä yrityksiä, jotka meillä oli vielä ennen suurta lamaa. Tosin niiden puuttuessa lainaakin on otettu. Mutta jos globalismi ei olisi vienyt työpaikkojamme, niin tulisimme toimeen hyvin. Tämä ei riitä tietenkään kapitalisteille.
Vastaukset 14
Vanhimmat
Pääoma on liikkunut rajojen yli jo siitä asti kun rahoitusmarkkinat vapautettiin.
Ei kukaan ole koskaan Adam Smithin oppeja noudtattanut eikä kenenkään muunkaan taloustieteilijän, joista yksi merkittävimpiä oli Marx.
Marx analysoi terävästi aikansa taloutta, mutta ei antanut mitään talouspoliittisia ohjeita. Kannati kyllä vallankumousta, ja Marxin nimiin vannovat ovat yrittäneet sitä toteuttaa eri tavoin.
Globalisaatio on johtanut siihen, että suhteellisen edun periaate on menettänyt suurelta osin merkityksensä. Sen on korvannut absoluuttinen etu, eli yritykset valitsevat sijaintipaikkansa sieltä, missä kustannukset minimoituvat.
Et tunne Marxiasi. Marx oli ennen kaikkea taloustieteilijä ja antoi ohjeita työntekijälle oman työnsä hinnoitteluun.
Absoluuttinen etu oli Marxillakin mielessä, tosin se oli työntekijän etu eikä työnantajan. Minä en tee eroa ahneudella sillä perusteella kuinka onnistunut ahne on elämässään, vaikka onnistunut ahne onkin vähemmän säälittävä kuin epäonnistunut.
Globalisaatio on yksi sosialismin perusajatuksista. Puhut termeillä, joista sinulla ei ole hajuakaan. Toimii ehkä jossain nuorten ja lukemattomien piirissä, mutta on turha odottaa professuuria.
Näin varastoduunissa on vaikea ymmärtää, mikä oli Marxin ohje työn hinnoitteluun? Lasketun lisäarvon vaatiminenko? Pääomasta tuota ohjetta ei implisiittisesti löydy. Miten homma toimisi kansantalouden tasolla ja miten se on hoidettu tähänastisissa erilaisissa sosialistitissa kokeiluissa?
Täkäläisessä sekataloudessa eräänä johtolankana on kauan ollut palkkojen sitominen työn tuottavuuteen, mikä tuntuu kohtuullisen oikeudenmukaiselta myös marxilaisesta näkökulmasta.
Marxin hengessä on kyllä tehty modernimpaakin analyysia, esim. Baran & Sweezy: Monopolipääoma. (hinta nettidivarissa 4 €). Toisaalta Piero Sraffa kyseenalaisti vahvasti koko työn lisäarvoteorian tutkimuksessaan Production of Commodities by Means of Commodities (lyötyy kokonaisuudessaan netistä). Ian Steedman täydensi Sraffan työtä teoksessaan Marx after Sraffa.
Kumpikohan noista soveltuu paremmin varastoduunarin arvokkaaseen työhön? Kannatan "ÄläJätä..."-henkilöä.
Ei vaadi kovin suurta osaamista arvostella teoreetikkoja, joihin Marx tietenkin kuului. Riittää, kun katselee ympärilleen.
Marxin ajatus on yksinkertainen: työntekijä myy työpanoksensa mahdollisimman kalliilla hinnalla. Parhaan hinnan voi saada perustamalla kartelleja eli tutummin ammattiyhdistyksiä.
Marx kuitenkin oli idealisti ja uskoi, että työntekijä olisi aktiivinen oman edun ajaja. Niinhän ei todellisuudessa ole. Työntekijät eivät aktiivisesti paranna tuottensa arvoa eikä ammattiyhdistykset aktiivisesti edistä yksitäisetn etyöntekijöiden ansioita vaan keskittyvät siihen, että huonoin työntekijä saa sen, minkä muutkin.
Solidaarisuus on tietenkin kiva juttu, jos muut tekee enmmän ja parempaa duunia, mutta se ei ole kovin tuottava ahkeralle ja osaavalle työntekijälle. Asiaa ei paranna se, että ammattiyhdistys ottaa välistä oman osuutensa.
Marxin ajatuksena oli, että työntekijä oikeasti myy panoksensa. Se on johdonmukaista koska silloin kokonaistulotaso on korkein. Nykyään päämääränä tuntuu olevan mahdollisimman paljon mahdollisimman peinellä panoksella eli hyötysuhteen maksimoiminen, Marx maksimoi absoluuttista tuloa.
Lienee EK:n tulkintaa Marxista. Ay-liike tuli paljon Marxia myöhemmin.
Et tunne historiaa.
Marxin pääoma julkaistiin 1867 ja ensimmäiset ammattiyhdistykset perustettiin 1869.
"Ei kukaan ole koskaan Adam Smithin oppeja noudtattanut". Syytä olisi noudattaa, varsinkin, kun hänen eräisiin tunnettuihin peruspilareihinsa niin usein viitataan. Unohdetaan ne reunaehdot, millä hänen teoriansa ovat voimassa. Tosin monilla ei ole edes käsitystä siitä, mistä moiset sanaparit ovat lähtöisin. Sanonnannasta on tullut hokema, jolla korvataan järkevät perustelut.
Vielä painottaisin pääoman liikkuvuudessa rajojen yli sitä seikkaa, että noudatettaessa Smithin oppeja, jossa pääoma ei saa liikkua kansallisten rajojen yli,
emme alistu ns. globaaleille markkinavoimille. Nyky-yhteiskunnassa nämä markkinavoimat ottavat haltuunsa myös poliittisen vallan ja syövät näin demokratiaa.
Eipä ay-liikkeellä ennen 1900-lukua juuri merkitystä ollut. Marxin kuuluisan "Kaikkien maiden proletaarit, yhtykää" -kehotuksen yhteydessä ei puhuta ay-liikkeestä mitään.
Historiallisesti mielenkiintoista on Venäjän/Neuvostoliiton ay-liikkeen alkuajat: ay-liike alistettiin kommunistisen puoleen käsikassaraksi vasta 1920-luvun alkupuolella.
kuinka vois edes mainitaan näiden saastaiset nimet(marks,engels,lenin,stalin) satoja miljoneja on kuollutta niiden
mielivaltaisija kuvitelmien takian,,,,marksin kapitalissa päätöslauselmaksi
tulee---kaikki paha johtuu omaisuudesta,,,,
kai jokaisella on aina omaisuutta,,toisella enemmän,,toisella vähemmän,,,
eläimilla ei ollut sitä koskaan,
molemmat (smith ja rikardo) sanoivat ,että
siellä missä maajussilla on hyvä,olla,,,myös kaikille on hyvää,,olla,,,
nää ihmiset eivät kaipaa kunnian ja kumarrusta,,,vain kun ei,haukutaan niin alhaisesti,,ne aina ovat tärkeitä .
Junkkersinoppi.. Kippaa tyhmiä suomalaisia EUlla.. lainoihin ja takauksiin... Ukrainaan ja Kreikkaan..