Hei,
Pyytäisin ystävällisiä kommentteja, mikäli joku haluaisi asiantuntemustaan tai kokemustaan jakaa.
Perheomistuksessa oleva osakeyhtiö, joka on ollut toiminnassa vuodesta 2011. Vaatteiden maahantuonti ja vähittäiskauppa. Osakkaat sijoittaneet/lainanneet omia rahojaan ja yritys on osakkaille velkaa tällä hetkellä noin 30 000 e. Sijoitukset on kirjattu taseen vastattavaa tilille – eli eivät ole pääomalainoja (jos olen ymmärtänyt oikein).
Liikevaihto hieman alle 200 000 e. Mainittavaa voittoa ei ole tullut, eikä osinkoja ole jaettu. Kirjanpito hoidossa auktorisoidun tilitoimiston toimesta, eikä huomautettavaa kuiteissa ym. ole ollut. Yrityksellä ei ole maksuhäiriöitä. Parin vuoden takaiset huonot business valinnat rasittavat yritystä. Tällä hetkellä veroja ja maksuja on erääntynyt, eikä yrityksellä ole varoja, myynti on hiljaista. On mahdollista että yritys haetaan (tai esim. verottaja tai eläkevakuutusyhtiö hakee) lähitulevaisuudessa konkurssiin, ellei mm. verojen maksuun saada järkevää maksuohjelmaa.
KKO on todennut eräässä päätöksessään: "Velallisen taloudellisen kriisin perustunnusmerkki on maksukyvyttömyys, eli tilanne jossa velallinen ei pysty täyttämään erääntyneitä velvoitteitaan kohtuullisessa ajassa". Nyt po. yritys ei ole täysin maksukyvytön, vaan selviytyy jostain laskuistaan. Lienee sitten laintulkintakysymys voitaisiinko yrityksen katsoa olevan lain tarkoittamalla tavalla maksukyvytön?
Mikäli konkurssi toteutuu, puhutaan tuosta taaksepäin laskettuna 3 kuukauden ns. kriittisestä ajasta. Nyt tulee kysymykseen vaara syyllistyä lain tarkoittamaan velkojainsuosintaan kriittisenä aikana.
Kysymys: Jotta velkojainsuosinnan voidaan katsoa täyttyvän, pitääkö paikkansa että edellytyksenä on aina maksun saaneen osapuolen tietoisuus maksajan mahdollisesta maksukyvyttömyydestä? Mikäli näin on, niin voi olla mahdollista että jatkokysymyksiin ei ole tarpeellista vastata.
Po. yritys on maksanut pankille ylimääräisen suorituksen sellaisena aikana, joka mahdollisesti tulee sisältymään kriittiseen aikaan. Kyseinen maksu ei ole aiheuttanut yrityksen maksukyvyttömyyttä, siitä huolimatta että poikkesi maksuohjelmasta (mutta on kuitenkin maksuEHTOJEN mukainen – lainaa saa lyhentää enemmän pois aina halutessaan). Pankille mikään ei indikoi sitä että maksaja olisi maksuvaikeuksissa. Maksaja ei ole ylimääräistä suoritusta tehdessään ollut tietoinen mahdollisesta maksukyvyttömyydestään.
Kysymys: Voidaanko em. tilannetta pitää velkojainsuosimisena tai velallisen vilpillisyytenä?
Kysymys: Kyseessä on alle 3 000 euron summa. Kannattaako asiasta olla tosissaan huolissaan, vai katsottaisiinko asia toteennäytettynäkin vähäiseksi?
Kysymys:
Onko em. osakasvelkoja kriittisenä aikana tasavertaisessa asemassa muihin velkojiin nähden? Ts. voiko yritys lyhentää kriittisenä aikana lainojaan osakkaille vaikka muutamilla satasilla? Vai tarvitseeko olla velkakirja mistä ilmenee että lainat ovat erääntyneet?
Kuten moni varmaan huomaa; yritän tässä kartoittaa tappioiden minimoimista, enkä kuitenkaan halaisi rikkoa lakia siten että tulee seuraamuksia. Vaikea arvioida kun ei ole kokemusta, eikä toisaalta ylimääräisiä varoja konsultoida asian tuntevaa lakimiestä. Rankkaa aikaa.
Pyytäisin ystävällisiä kommentteja, mikäli joku haluaisi asiantuntemustaan tai kokemustaan jakaa.
Perheomistuksessa oleva osakeyhtiö, joka on ollut toiminnassa vuodesta 2011. Vaatteiden maahantuonti ja vähittäiskauppa. Osakkaat sijoittaneet/lainanneet omia rahojaan ja yritys on osakkaille velkaa tällä hetkellä noin 30 000 e. Sijoitukset on kirjattu taseen vastattavaa tilille – eli eivät ole pääomalainoja (jos olen ymmärtänyt oikein).
Liikevaihto hieman alle 200 000 e. Mainittavaa voittoa ei ole tullut, eikä osinkoja ole jaettu. Kirjanpito hoidossa auktorisoidun tilitoimiston toimesta, eikä huomautettavaa kuiteissa ym. ole ollut. Yrityksellä ei ole maksuhäiriöitä. Parin vuoden takaiset huonot business valinnat rasittavat yritystä. Tällä hetkellä veroja ja maksuja on erääntynyt, eikä yrityksellä ole varoja, myynti on hiljaista. On mahdollista että yritys haetaan (tai esim. verottaja tai eläkevakuutusyhtiö hakee) lähitulevaisuudessa konkurssiin, ellei mm. verojen maksuun saada järkevää maksuohjelmaa.
KKO on todennut eräässä päätöksessään: "Velallisen taloudellisen kriisin perustunnusmerkki on maksukyvyttömyys, eli tilanne jossa velallinen ei pysty täyttämään erääntyneitä velvoitteitaan kohtuullisessa ajassa". Nyt po. yritys ei ole täysin maksukyvytön, vaan selviytyy jostain laskuistaan. Lienee sitten laintulkintakysymys voitaisiinko yrityksen katsoa olevan lain tarkoittamalla tavalla maksukyvytön?
Mikäli konkurssi toteutuu, puhutaan tuosta taaksepäin laskettuna 3 kuukauden ns. kriittisestä ajasta. Nyt tulee kysymykseen vaara syyllistyä lain tarkoittamaan velkojainsuosintaan kriittisenä aikana.
Kysymys: Jotta velkojainsuosinnan voidaan katsoa täyttyvän, pitääkö paikkansa että edellytyksenä on aina maksun saaneen osapuolen tietoisuus maksajan mahdollisesta maksukyvyttömyydestä? Mikäli näin on, niin voi olla mahdollista että jatkokysymyksiin ei ole tarpeellista vastata.
Po. yritys on maksanut pankille ylimääräisen suorituksen sellaisena aikana, joka mahdollisesti tulee sisältymään kriittiseen aikaan. Kyseinen maksu ei ole aiheuttanut yrityksen maksukyvyttömyyttä, siitä huolimatta että poikkesi maksuohjelmasta (mutta on kuitenkin maksuEHTOJEN mukainen – lainaa saa lyhentää enemmän pois aina halutessaan). Pankille mikään ei indikoi sitä että maksaja olisi maksuvaikeuksissa. Maksaja ei ole ylimääräistä suoritusta tehdessään ollut tietoinen mahdollisesta maksukyvyttömyydestään.
Kysymys: Voidaanko em. tilannetta pitää velkojainsuosimisena tai velallisen vilpillisyytenä?
Kysymys: Kyseessä on alle 3 000 euron summa. Kannattaako asiasta olla tosissaan huolissaan, vai katsottaisiinko asia toteennäytettynäkin vähäiseksi?
Kysymys:
Onko em. osakasvelkoja kriittisenä aikana tasavertaisessa asemassa muihin velkojiin nähden? Ts. voiko yritys lyhentää kriittisenä aikana lainojaan osakkaille vaikka muutamilla satasilla? Vai tarvitseeko olla velkakirja mistä ilmenee että lainat ovat erääntyneet?
Kuten moni varmaan huomaa; yritän tässä kartoittaa tappioiden minimoimista, enkä kuitenkaan halaisi rikkoa lakia siten että tulee seuraamuksia. Vaikea arvioida kun ei ole kokemusta, eikä toisaalta ylimääräisiä varoja konsultoida asian tuntevaa lakimiestä. Rankkaa aikaa.
Vastaukset 8
Vanhimmat
Ainakin tässä ensimmäisessä tapauksessa KKO panee painoarvoa sille hetkelle milloin yhtiön johto on tehnyt päätöksen firman lopettamisesta.
"Osakeyhtiön toimitusjohtaja oli maksanut yhtiön velkoja
valitsemilleen velkojille sen jälkeen, kun yhtiössä oli tehty
päätös liiketoiminnan lopettamisesta ja loppuunmyynnistä"
https://www.edilex.fi/kko/ennakkopaatokset/20090070
https://www.edilex.fi/kko/ennakkopaatokset/20080011
Ilmeisesti tuollaista hallituksen pöytäkirjaa ei teillä ole olemassa, jossa lopettamisesta olisi vahvasti spekuloitu tai siitä olisi alustavasti sovittukin jo. Olette lähinnä tilanteessa jossa odottelette ulkoa päin tulevaksi sitä konkurssihakemusta, ettekä itse ole päättämässä ajankohtaa koska laitetaan tumput naulaan.
Rahan saajana pankki, ja kyse lainasopimuksen mukaisesta lainanlyhennyksestä, joskin ennakkopainotetisesti. Pankki on tässä sinällään neutraalimpi toimija kuin se jos olisitte maksaneet vaikka tavaraluottoja ennakkoon joillekin toimittajille.
Mutta tapaukset ovat kuitenkin aina niin erilaisia, että ei noista KKO:n tapauksistakaan suoraan pysty sanomaan että mihin suuntaan vaaka teidän casessa lopulta kallistuu.
Kiitos kommentistasi.
Joo, samoja KKO:n päätöksiä ollaan tavailtu. Totta on että ko. tapaukset ovat olosuhteiltaan (ja mittakaavoiltaan) erilaisia kuin tämä meidän tilanne. Olet myös oikeassa siinä, että ei todellakaan ole tehty päätöstä lopettamisesta, vaan perusbusiness pyörii normaalisti (tosin hiljaisesti).
Olen myös tullut siihen tulokseen (peilaten myös jonkin verran noita KKO:n päätöksiä) että pankki on tosiaan neutraali toimija ja vaikka velkojan näkökulmasta saatava on saatava, niin vaikuttaa eri asialta maksaa pankille lainaa etukäteenkin pois, kuin vaikka laskua ennakkoon jollekin tavarantoimittajalle. Ja summat on tosiaan aika pieniä.
Täytyy vielä selvittää tuota osakasvelkojan asemaa muihin velkojiin nähden. Velkaneuvojan mukaan kannattaisi yrittää saada omia pois firmasta mahdollisimman paljon, mutta ei tietenkään saisi rikkoa lakia - mietteliääksi vetää...
>> Velkaneuvojan mukaan kannattaisi yrittää saada omia pois firmasta mahdollisimman paljon, mutta ei tietenkään saisi rikkoa lakia - mietteliääksi
vetää...>>
Vähän ihme juttu, jos se velkaneuvoja asettui tuossa pelkästään sinun oman peffasi ja sinun näkökantasi puoltajaksi.
Asiassahan ovat tosiena osapuolena ne sinulle luotolla tavaraa myyneet, ja monesti ihan yhtä vaikeissa olosuhteissa kamppailevat samanlaiset PK-yrittäjät. Mitä se sitä velkaneuvojaa taikka kuntaa helpottaa, että sinä saat mahdollisimman hyvin rahasi ulos, ja muut saakoot kärsiä.
Tietenkin sinä itse saat tapella omasta puolestasi viimeiseen lanttiin saakka, en sitä kiellä enkä sano.
Mutta ikään kuin nuo pikkuyritystä neuvovat kunnalliset velkaneuvojat olisivat pikkasen sellaisia kapeakatseisia, kuluttajansuojan aatteen sierettämiä pässinpäitä.
Eivät tajua että näissä asioissa on aina kaksi osapuolta. Eikä pelkästään toisen puolen kuuntelu ja opastaminen ole sitä reiluinta kunnallista velkaneuvontaa.
Helsingin käräjäoikeus antoi tuomion 8000 euron nostamisesta omaan taskuunsa.
Puhdas henkilö tätä ennen..4 kk vankeutta. Uskomatonta !
Suomessa talousrikolliset saa uskomattomia tuomoita, Nacci sai pelkästä kaverille rahansiirrosta 1 vuosi 10 kuukautta. Raiskauksia saa tehdä tohon tuomioon useita.
http://jannenacci.com/tuomiota-tuli-1v-10-kk-mita-se-tarkoittaa/
Nyt on mennyt puurot ja vellit talosurikoksissa ihan sekaisin.
Yhtiönne+luvut+ovat+niin+pieniä,+että+konkurssitilanteessa+todennäköisesti+vain+pesänselvittäjäkoijari+saa+nippa+nappa+oman+palkkionsa+kasaan,+ja+kukaan+velkoja+ei+yhtään+mitään..+Konkurssirealisoinnissa+tavara+myydään+ehkä++20-30%+hinnalla+suhteessa+ostohintoihin.+Jos+teillä+siis+olisi+esim.++taseessa+50+000€+toimistokamat+ja+myyntivarasto+niin+se+realisoidaan+kymppitonnilla.+250€+tuntipalkalla+hääräävä+asianajaja+saa+sillä+rahalla+kasaan+itselleen+viikon+palkan+ja+velkojille+johtopäätöksen,+että+konkurssi+raukeaa+varojen+puutteeseen....
Alkuperäiselle kysyjälle totean:
a) KKO on todennut eräässä päätöksessään: "Velallisen taloudellisen kriisin perustunnusmerkki on maksukyvyttömyys, eli tilanne jossa velallinen ei pysty täyttämään erääntyneitä velvoitteitaan kohtuullisessa ajassa". Nyt po. yritys ei ole täysin maksukyvytön, vaan selviytyy jostain laskuistaan. Lienee sitten laintulkintakysymys voitaisiinko yrityksen katsoa olevan lain tarkoittamalla tavalla maksukyvytön?
- Maksukyvyttömyyskriteeri on käytännössä kaikkein haastavin näistä sekä rikos- että maksukyvyttömyysoikeudessa. Käytännössä näitä ratkaistaan aika suoraviivaisesti sen mukaan, milloin ensimmäiset lopullisesti maksamatta jääneet (useimmiten) vero- ja eläkevakuutusmaksuvelat ovat erääntyneet. Ei siis riitä, että "selviytyy jostain laskuistaan", jotta yhtiötä ei jälkikäteen katsottaisi maksukyvyttömäksi.
b) Kysymys: Jotta velkojainsuosinnan voidaan katsoa täyttyvän, pitääkö paikkansa että edellytyksenä on aina maksun saaneen osapuolen tietoisuus maksajan mahdollisesta maksukyvyttömyydestä? Mikäli näin on, niin voi olla mahdollista että jatkokysymyksiin ei ole tarpeellista vastata.
- velkojansuosinnastahan rangaistaan sen MAKSAJAyrityksen vastuuhenkilö(it)ä. Sillä ei ole tuon rikostunnusmerkistön täyttymisen näkökulmasta mitään merkitystä, onko maksun SAAJA ollut tietoinen maksukyvyttömyydestä vai ei. Toki myös maksun saajaa voidaan syyttää avunannosta velkojansuosintaan, jolloin edellytyksenä on toki tuo tietoisuus mm. maksukyvyttömyydestä. Maksajayrityksen vastuuhenkilöt taas eivät käytännössä mitenkään voi kiistää tietoisuuttaa maksukyvyttömyydestä, sillä heillä on suoraan esim. osakeyhtiölain mukaan velvollisuus jatkuvasti seurata yrityksen taloudellista tilaa. Vaikka eivät olisi tosiasiassa tienneet, niin heidän on tuon selonottovelvollisuuden laiminlyönnin vuoksi kuitenkin käytännössä poikkeuksetta oikeuskäytännössä katsottu täytyneen tietää yhtiön taloudellisesta tilasta.
c) Kysymys: Voidaanko em. tilannetta pitää velkojainsuosimisena tai velallisen vilpillisyytenä?
Tuollainen ylimääräinen suoritus on sekä rikos- että takaisinsaantilain tarkoittama ennenaikainen maksu eli kyse on velkojansuosinnasta.
d) Kysymys: Kyseessä on alle 3 000 euron summa. Kannattaako asiasta olla tosissaan huolissaan, vai katsottaisiinko asia toteennäytettynäkin vähäiseksi?
Tuskin kannattaa olla huolissaan mistään rikosjutusta tuon takia. Velkojansuosintajuttuja näkee käytännössä harvoin ja silloin summat ovat olleet huomattavasti suurempia (ks. esim. KKO 2009:70, jossa kokonaissumma, josta syytettiin, oli yli 100.000 €).
e) Onko em. osakasvelkoja kriittisenä aikana tasavertaisessa asemassa muihin velkojiin nähden? Ts. voiko yritys lyhentää kriittisenä aikana lainojaan osakkaille vaikka muutamilla satasilla? Vai tarvitseeko olla velkakirja mistä ilmenee että lainat ovat erääntyneet?
Osakasvelkojat - olettaen ettei kysymyksen mukaisesti ole kyse oman pääoman ehtoisesta lainasta - ovat lähtökohtaisesti aivan samassa asemassa kuin muutkin velkojat. Jos maksaa velkoja kutakuinkin velkojien maksunsaantijärjestyksestä annetun lain mukaisesti, riskiä siitä, että joutuisi jotain palauttamaan, ei käytännössä pitäisi olla. Jotain sellaisia tapauksia tosin on, joissa lyhytaikaisia (isompia) "vippejä" yhtiölle antaneet ovat joutuneet niitä konkurssipesälle palauttamaan, jos yhtiöllä oli merkittävästi pidempään erääntyneitäkin velkoja, jotka on samaan aikaan jätetty kokonaan maksamatta.
Tuossa kohdassa c) jäin miettimään, voisiko tilanteessa tulla muukin nimike kyseeseen kuin pelkkä velkojansuosinta. Nimittäin mikäli olette takaajina tai muussa henkilökohtaisessa vastuussa (esim. lainan vakuutena henkilökohtaista omaisuutta) yrityksen lainasta, suosimalla yhtä velkojaa, jonka saatava ei ole edes erääntynyt, vähennätte samalla omaa vastuutanne mahdollisessa konkurssitilanteessa. Eli suosimalla yhtä velkojaa, parannatte myös omaa asemaanne. Tuleeko sittenkin kyseeseen myös velallisen epärehellisyys?
En ole juristi, mutta hoidan talousasioita eräässä yrityksessä. Ehkä joku muu osaa tähän vastata.
"Tuossa kohdassa c) jäin miettimään, voisiko tilanteessa tulla muukin nimike kyseeseen kuin pelkkä velkojansuosinta. Nimittäin mikäli olette takaajina tai muussa henkilökohtaisessa vastuussa (esim. lainan vakuutena henkilökohtaista omaisuutta) yrityksen lainasta, suosimalla yhtä velkojaa, jonka saatava ei ole edes erääntynyt, vähennätte samalla omaa vastuutanne mahdollisessa konkurssitilanteessa. Eli suosimalla yhtä velkojaa, parannatte myös omaa asemaanne. Tuleeko sittenkin kyseeseen myös velallisen epärehellisyys?"
Ei voi tulla mikään muu tunnusmerkistö kyseeseen kuin velkojansuosinta. Korkein oikeus on mm. KKO 2011:33 todennut, että esimerkiksi yrityssaneerauslain maksukiellon vastainen maksu ei ollut velallisen epärehellisyyttä, kun tuo velka sinänsä oli todellinen ja sen ottamiseen oli perusteltu syy.
Kokonaan toinen asia on, että konkurssipesä voi esittää SIVIILIoikeudellisia vaatimuksia suoraan takaajaakin kohtaan (ks. esim. KKO 2009:69), mutta alkuperäinen kysyjä kyseli juuri rikosvastuusta.