Kaikki ikäväänsä vinkujat on mielestäni, kuin pieniä vanhempiensa perään itkeviä lapsia. Jotka kokoajan roikkuu vanhemissaan.
Nämä epäkypsät aikuiset sitten roikkuu toisissa aikuisissa ja vikisevät heti pienenkin eron aikana ikäväänsä. Itsekin seurustelen ja olemme miehen kanssa pitkiäkin aikoja erossa. Silti ei koskaan iske ikävä. Sitten nähdään, kun nähdään ja
sillä selvä. Kumpikaan meistä ei siedä, eikä ymmärrä tätä aikuisten ihmisten ikävän vinkumistaan
Nämä epäkypsät aikuiset sitten roikkuu toisissa aikuisissa ja vikisevät heti pienenkin eron aikana ikäväänsä. Itsekin seurustelen ja olemme miehen kanssa pitkiäkin aikoja erossa. Silti ei koskaan iske ikävä. Sitten nähdään, kun nähdään ja
sillä selvä. Kumpikaan meistä ei siedä, eikä ymmärrä tätä aikuisten ihmisten ikävän vinkumistaan
Vastaukset 4
Vanhimmat
Vaikutatte olevan toisia ihmisiä arvostelevia ja todennäköisesti emotionaalisesti kylmiä "itsenäisiä" pentuja :D
onnea "rakkauteenne"!
Kaikki ikäväänsä vinkujista vinkujat on mielestäni, kuin pieniä vanhempiensa perään itkeviä lapsia. Jotka kokoajan roikkuu vanhemissaan.
Okei, hän on siis sinun miehesi ja tiedät sen!
No eipä sulla olekkaan syytä epävarmuuteen tai ikävöintiin.. Hän on sun :)
Kyllä roikkujia riittää nähtyhän tämä.