Mulla on siis lapsena diagnosoitu autismi mutta en usko että mun kaikki nykyiset oireet voisi johtua siitä.
Kun menin yläasteelle, aloin olla jotenkin poissaoleva ja apaattinen ja mun mielialat vähän vaihteli. Mulla alkoi olla myös vähän ahdistusta, koska mua kiusattiin.
Nyt olen 16-vuotias ja noi edellä mainitut oireet on pahentunut. Tosin mielialojen vaihtelut on edelleen melko lieviä. Mulla on ollut myös vähän itsetuhoisia ajatuksia ja olen viillellyt, mutta olen nyt lopettanut sen ainakin toistaiseksi. Mulla on usein myös sellaisia päiviä, jolloin musta ei tunnu miltään. Välillä on ihan sekava olo ja tuntuu, että ajatukset katoaa päästä.
Oon miettinyt, että mulla saattaisi olla jokin mielialahäiriö tai ahdistuneisuushäiriö, mutta ne oireet on suhteellisen lieviä eikä ne näy ulospäin, joten en ole ihan varma tästäkään asiasta.
Osa mun oireista voisi viitata persoonallisuushäiriöön tai kenties vaikka jonkinsortin skitsofreniaan, mutta en tiedä voiko niitä esiintyä autistisella ihmisellä. Sen tiedän, että oma itseni en ainakaan ole.
Kun menin yläasteelle, aloin olla jotenkin poissaoleva ja apaattinen ja mun mielialat vähän vaihteli. Mulla alkoi olla myös vähän ahdistusta, koska mua kiusattiin.
Nyt olen 16-vuotias ja noi edellä mainitut oireet on pahentunut. Tosin mielialojen vaihtelut on edelleen melko lieviä. Mulla on ollut myös vähän itsetuhoisia ajatuksia ja olen viillellyt, mutta olen nyt lopettanut sen ainakin toistaiseksi. Mulla on usein myös sellaisia päiviä, jolloin musta ei tunnu miltään. Välillä on ihan sekava olo ja tuntuu, että ajatukset katoaa päästä.
Oon miettinyt, että mulla saattaisi olla jokin mielialahäiriö tai ahdistuneisuushäiriö, mutta ne oireet on suhteellisen lieviä eikä ne näy ulospäin, joten en ole ihan varma tästäkään asiasta.
Osa mun oireista voisi viitata persoonallisuushäiriöön tai kenties vaikka jonkinsortin skitsofreniaan, mutta en tiedä voiko niitä esiintyä autistisella ihmisellä. Sen tiedän, että oma itseni en ainakaan ole.
Vastaukset 4
Vanhimmat
Nimimerkkisi on "Hulluko", mutta kirjoituksesi ei viittaa sinne päinkään !
Erittäin fiksusti kirjoitat ja pohdit tilannettasi.
Nauran joskus itselleni: jos alan nettiä tutkimaan, minulla olisi oireita ainakin sataan sairauteen !
Monet mielialan vaihtelut ja erilaiset päivät kuuluvat normaaliarkeen, sen ei tarvitse olla mitään sairautta. Milloin ei tunnu juuri miltään ja milloin ahdistaa ja milloin on sekava olo syystä tai toisesta, ne ovat minulle ihan tavallisia päiviä. En ole huolissani.
En väheksy oireitasi ollenkaan, päinvastoin, älä jää niitä miettimään yksinäsi !
Olisiko joku taho, jossa voisit asiantuntijan (lääkäri, kouluterveyshoitaja) kanssa keskustella sinua mietityttävistä asioista ? Se olisi tärkeää !
Saisit selvyyden ja rauhan ajatuksiltasi.
Ehkä sinulla on vähän stressiä jostakin syystä ? Se vaikuttaa keskittymiseen ja asiat tuntuvat huolestuttavammilta kuin ovatkaan !
Kaikkea hyvää sinulle !
Saattaa olla, että johtuu stressistä ja varmaan myöskin väsymyksestä, kun en nuku tarpeeksi. Oon yrittänyt jutella psykologin kanssa mutta en osaa selittää asioita tarpeeksi ymmärrettävästi.
Hei ! Luulenpa, että se ei johdu sinusta, jos et tule ymmärretyksi, näitä asioita on vaikea selittää ymmärrettävästi kelle vaan, jolla ei samantapaisia oloja ole ollut.
Useimmat psykologitkin tietävät vain teoriassa minkälaisia toisten tuntemukset ovat. Harvoin heillä itsellään on samaa ollut ?
Hyvä ja riittävä uni varsinkin on erikoisen tärkeää, aivot palautuvat stressin kuormituksesta ja muustakin. Virkeät aivot ajattelevat kirkkaammin !
(Huonosti nukkuminen on yksi omista ongelmistani. Asiat valvottavat.
Ajattelu tökkii päivisin, rasittuu aika vähästä, kun aivoasolut ei saa tarvitsemaansa palautumista eli hyvää unta)
Yritetään ensi yönä nukkua hyvin ! Ja seuraavinakin…
Sinua vaivaa ennenkaikkea murrosikä. Se on vaikeaa niillekin nuorille joille ei ole mitään autismia diagnosoitu.
https://fi.wikipedia.org/wiki/Murrosikä#Murrosi.C3.A4n_ja_nuoruuden_psyykkinen_kehitys