Ihmisellä nisäkäslajina on selvästi evolutiivinen kehitys kohti karvattomuutta. Toisaalta ihminen on ainoa kädellinen joka on lähes karvaton, kaikki muut apinat ovat melkein täyskarvaisia. Ja mitä kylmemmässä ihminen asuu sitä vähemmän karvoja tarvitaan (vert. eskimot joilla on heikko karvoitus).Jossakin vaiheessa ihmisen evoluutiota karvattomammat ovat saaneet enemmän jälkeläisiä, toisaalta ihmiskehon lämmönsäätelymekanismi edellyttää sileätä kehoa.
http://www.creationresearch.org/crsq/articles/40/40_4/Bergman.htm
http://www.modernhumanorigins.com/anth501.html
http://www.mirabilis.ca/archives/001018.html
http://www.creationresearch.org/crsq/articles/40/40_4/Bergman.htm
http://www.modernhumanorigins.com/anth501.html
http://www.mirabilis.ca/archives/001018.html
Vastaukset 3
Vanhimmat
Karvat ovat siis vähentyneet evoluution myötä. Vähäkarvaisemmat ovat olleet suositumpia parittelukumppaneita, ja näin siirtäneet "vähäkarvaisia" geenejään tuleville sukupolville.
Eikö tästä sitten seuraa, että muodissa oleva karvojen ajelu on evoluution vastaista? Jos kaikki pitäisivät normaalin luomukarvansa, niin silloin vähäkarvaisemmat saisivat paremmin jälkeläisiä, ja ihmiskunnan karvaisuus senkun vähenisi. Mutta nyt nämä kaiken maailman sheivaajat menevät sotkemaan homman. Luomuna voi olla vaikka kuinka tuuhea tuhero, mutta sheivattuna tämä yksilö pääsee kuitenkin jatkamaan sukua, ja siirtämään karvaisia geenejään tuleville sukupolville. Eli itsekkäät sheivaajat eivät ajattele tulevia sukupolvia ja ihmiskunnan evoluutiota!
:-)
olipas harvinaisen fiksu kommentti.
juuri näinhän se menee.
paremminkin me sheivaajat olemme tässä "evoluutiossa" edellä aikaamme tai paremminkin juuri omassa ajassamme. biologisevolutionääriseen kehitykseen ei sheivaaminen vaikuta piirun vertaa.
karvojen kannattajat voivat olla ja kitistä, mutta jäävät tappion puolelle niin nyt kuin niissi jälkipolvissakin.