On hyvä että yleisiä kliseitä suomalaisesta yksimielisyydestä ovat Karjalan evakot kummoneet. Tosiasiassa Suomessa suuri osa väestöstä otti Karjalan evakot nuivasti vastaan. Heitä haukuttiin, parjattiin ja nimiteltiin ryssiksi. Siinä ei paljon kansallisesta yksimielisyydestä ollut tietoakaan.
Jatkosodassa suomalaiset menivätkin sitten ylimielisinä valloittajina Itä-Karjalaan eikä väki siellä ymmärrettävästi suhtautunut noihin humalassa riehujiin suhtautunut mitenkään vapauttajina.
Jatkosodassa suomalaiset menivätkin sitten ylimielisinä valloittajina Itä-Karjalaan eikä väki siellä ymmärrettävästi suhtautunut noihin humalassa riehujiin suhtautunut mitenkään vapauttajina.
Vastaukset 7
Vanhimmat
Kansa oli talvisodan aikana yksimielinen yhteisestä vihollisesta ja puolustettavasta asiasta. Siitä tuli nimitys "talvisodan henki", koska 1918 sisällissodasta oli kulunut vain runsaat 21 vuotta. 1939-40 sekä punakaartilaiset ja niiden jälkeläiset että valkoisten puolelta vastaavat tahot taistelivat rintarinnan ulkopuolista vihollista vastaan toisin kuin v.1918. Tämä on fakta.
Se, että Karjalan evakkoja ei sodan jälkeen otettu lämpimästi vastaan johtui sodan lopputuloksen aiheuttamasta järkytyksestä. V. 1944 asia korjaantui jeikä evakkoihin suhtauduttu yhtä vihamielisesti.
Joka tapauksessa mikään ei muuta sitä tosiasiaa että kansa oli sodan aikana yksimielisesti isänmaan asialla.
Suomenruotsalainen kansanosa on perinteisesti ryssitellyt karjalaisia ja itäsuomalaisia. Tämä juontaa perinteisestä rotuajattelusta joka on Suomen historiallisen ajan valtajärjestelmän tukijalkoja. Esimerkiksi sotien aikana ruotsinkieliset kunnat kieltäytyivät kategorisesti vastaanottamasta evakkoja.
Toinen paha klisee on tämä kun yhä hoetaan miten 1918 oli veli veljeä vastassa. Porvaristo ei todellakaan tuntenut työväkeä eikä köyhiä yleensäkään veljikseen tai siskoikseen vaan orjikseen.
Punaryssiä ja ryssän huoria ne olivat rikkaille. Olisivat joutaneet kaikki tappaa pois maata pilaamasta mutta kuka sitten olisi tehnyt maatiloilla, metsissä, tehtaissa ja kaupoissa työt. Se tosiasia jarrutti vaikka kirvelikin.
Tunsivatko punaiset vakoisia suomalaisia veljikseen? Vai miksi ne lähtivät taistelemaan suomalaisia vastaan, kun olisi pitänyt karkoittaa miehitysjoukot maasta?
Karjalan evakon jälkeläisenä en muista vanhempien koskaan moittineen länsi-suomen alueen asukkaiden suhtautumista, jonne asettuivat. Tietysti se on ollut paljon ihmisistä itsestään kiinni, miten kaiken kuulemansa tulkitsee.
He päätyivät imeisesti seudulle jossa ei ollut ruotsalaista vltaluokkaa...
Vienan karjalan perukat samoin syvärin pohjukat jo koettiin ryssän maaksi jota asemapaikkanakin vihattiin.