Lueskelin vierasmaalaista p-lehteä, joka oli testannut vesigeneraattoreita. Testissä Sail-Gen sai muutaman muun kanssa parhaat pisteet, 8/10.
Tuotoltaan se ei yltänyt parhaimpiin, mutta tuottoa kehuttiin tasaiseksi. Lisäksi noista irtoaa sen verran hyvin, että minulle riittäisi vähempikin, koska kulutukseni on sen verran pieni.
Kaunishan tuo ei missään tapauksessa ole, mutta testin mukaan käytännöllinen. Mm. Nostettavuus ja laskettavuus saivat kiitosta, mikä on minulle tärkeää.
Kaikkein tärkeintä on kuitenkin edullinen hinta verrattuna useimpiin kilpasisaruksiin. Tuo lienee Duo-Genin jälkeläinen, joten tekniikkakin on valmiiksi testattu.
Onko vastaväitteitä, miksi tuota ei kannattaisi ostaa, jos vesigenun haluaa?
http://eclectic-energy.co.uk/product/sail-gen/
Tuotoltaan se ei yltänyt parhaimpiin, mutta tuottoa kehuttiin tasaiseksi. Lisäksi noista irtoaa sen verran hyvin, että minulle riittäisi vähempikin, koska kulutukseni on sen verran pieni.
Kaunishan tuo ei missään tapauksessa ole, mutta testin mukaan käytännöllinen. Mm. Nostettavuus ja laskettavuus saivat kiitosta, mikä on minulle tärkeää.
Kaikkein tärkeintä on kuitenkin edullinen hinta verrattuna useimpiin kilpasisaruksiin. Tuo lienee Duo-Genin jälkeläinen, joten tekniikkakin on valmiiksi testattu.
Onko vastaväitteitä, miksi tuota ei kannattaisi ostaa, jos vesigenun haluaa?
http://eclectic-energy.co.uk/product/sail-gen/
Vastaukset 38
Vanhimmat
Linkkaanpa vielä videon edeltävään versioon käytössä. Eihän tuo ihan tasaisesti perässä tule, mutta testin mukaan se ei tuottoon vaikuta.
https://www.youtube.com/watch?v=gFST1ypRk24&list=LLEhKvoKQTSSTbX__20UJd9w&index=1
Uusimmassa Yachtissa (saksalainen) oli vertailu noista. Sail-Gen sai vain kaksi tähteä ja 40 pistettä, kun parhaaksi valittu Watt&Sea Cruising 600 W sai viisi tähteä ja 83 pistettä. Vain hiukan Sail-Geniä kalliimpi Swi-Tech Hydrocharger sai neljä tähteä ja 79 pistettä.
Nuo kaksi olivat kaikesssa paitsi hinnassa parempia. Tuotto oli n. 2-kertainen 3-7 solmun alueella, käsiteltävyys, ylös- ja alaslaitto, säätö olivat huomattavasti parempia. Vastuksia ei mitattu, mutta jo päällepäin näkyy, että Sail-Gen ei tuossa pärjää.
Osan hintaerosta selittää se, että Sail-Genin 2850 € hintaan ei kuulunut lataussäädintä. Hydrocharger (3355 €) ja Watt&Sea (4990€) hintaan se kuuluu.
Watt&Sea 300 W malli maksaa "vain" 3300 € ja sekin tuottaa selvästi enemmän kuin Sail-Gen normaalivauhdeilla. 9 solmussa ovat sitten tuotoltaan samoja ja siitä ylöspäin Watt&Sea jää jälkeen, mutta tuollaiset nopeudet eivät ole kovin tyypillisiä useimmille meistä.
Lueskelin noista Watt & Sea -laitteista Cruisersforumilla ja joillakin muilla foorumeilla ja kokemukset vaikuttivat huonoilta. Laitteiden käytön vaikeutta moitittiin ja monilla laite oli myös hajonnut. Se ei kuulemma myöskään oikein kestä törmäämistä mihinkään kelluvaan. Laitteen maahantuoja/myyjä myönsi ongelmat, mutta kertoi, että laitetta on kehitetty jatkuvasti ja siitä on tullut parempi.
Tuotoltaan se lienee paras.
Mielenkiintoista, kuinka ristiin testit ja näkemykset menevät. On sen verran hinnakkaita vehkeitä, että saisivat kestää käyttöä.
Asian vierestä, mutta ajatuksena.
Noiden hinnalla saat paikasta riippuen 2000-6000 litraa naftaa. Sanotaan että ainakin keskiarvona 3000. Sillä lataa 6000 tuntia/ 240 000 Ah.
20 vrk ylitykselle tarvitset tätä varten 3krt/vrk×1h×20 vrk = 30 ekstralitraa naftaa.
Vesigenis ei toimi ankkurissa, jossa pääosa ajasta menee joka tapauksessa. Ankkurikulutuksen kuittaat joko halvalla paneelilla tai edelleen sillä koneella.
Volvo, Yanmar ym. ovat huomattavasti luotettavampia, koetellumpia kuin mikään vesigenis. Varalaturi maksaa vähän ja sopivan saa helpommalla kuin vesigeniksen varaosia.
Moottorin säännöllinen käyttö edistää sen kunnossapysymistä.
Saat kuumaa vettä. Moottori on sisällä joka tapauksessa. Sitä et voi kolhia eivätkä kriminaalit varasta sitä.
Purjehdimme kovin eri filosofialla. En minkään taloudellisen kalkulaation perusteella halua kuunnella 20 vrk:n legillä 60 tuntia moottorin jyrinää virran tuottamiseksi. Jos vesigenu ei miellytä niin hankkisin aurinkopaneeleita ja tuuligenuja. Paras olla kaikki, kukin laji on joissakin olosuhteissa parempi ja huonompi
Dieselissä on valtavasti halpaa energiaa, etenkin jos rupeaa laskemaan elektropropulsiota ja litiumakkuja, mikä kuitenkin voi olla tulevaisuutta.
Oletko miettinyt, miksi pyörität pientä laturia meluisasti isolla ja kalliilla dieselillä. Eikö pieni dieselagregaatti olisi parempi.
Koneen tyhjäkäyntiääni ei ole aallokkopurjehduksessa erityisen erottuva ja häiritsevä nykyisessä tai aiemmassa veneessäni. Veto päällä tyvenessä tai vastaisessa akselivetoinen potkuri pohjan lähellä pyöriessään kyllä jyrisee sisälle.
Erillinen dieselaggregaatti ei ole pienimoottorisessa (56hp) oikein kannattava investointi. Jos pääkone on liki 100hp tai isompi, niissä veneissä yleensä onkin aggregaatti.
Sinulla on hyvää menestystä ARC:ssa ja siinä kait konetunnit rankaistaan ja propulsion käyttämättä jättämistä ei pysty osoittamaan?
Paneeleilla en nykyveneessä pysty tuottamaan purjehdussähköjä, mikään järkevästi mahdollinen paneelipinta-ala ei riitä siihen. Ankkurissa toki onnistuisi riittävä tuotto pelkillä paneeleilla. Ankkurissa taas riittää tunti/vrk konekäyttö.
Tuuligenut vaikuttavat olevan tehottomia useimmiten, niin myötätuulessa kuin tavallisesti suht suojaisilla ankkuripaikoillakin. S/y Himenen kipparikin oli aikeissa luopua tuuligenusta ja panostaa paneeleihin lisää.
4000 euron kertaluontoinen investointi on suunnilleen sama mitä itselläni ovat elinkulut etelässä vuodessa. Osin siksi toin tämän aspektin esiin.
Ehkä joku reissua aikova miettii vaikka vesigenun, tuulivoimalan, vedentekokoneen, paneelien, täydellisen paperikartaston, satelliittipuhelimen, pelastuslautan, AIS:n, tutkan, kiinteän VHF:n ja jollan perämoottorin ostoa ja toteaa etteivät paukut niiden jälkeen enää riitä reissuunlähtöön. Hänelle voin kertoa että hyvin voi lähteä ilman noita kaikkia. Itse lähdin ilman noita miettien että ostan sitten kun tarve ilmenee. Kohta on kolme vuotta kasassa ilman ensimmäistäkään varustäydennystä.
ARC ei nyt juurikaan liity tähän keskusteluun muutoin kuin 2013 ja 2016 kisan viimeisellä viikolla ei enää ladattu hydrolla vaan dieselin jyrinällä 0.1 solmun nopeushyöty mielessä. Muulloin hydro on aina päällä ja akut täynnä.
Kun sisälämpötila on 35 -40 astetta ja joutuu nukkumaan kuuman moottorin vieressä ja pörinässä niin oppii arvostamaan hydrolla ja dieselillä tuotetun sähkön eroja. Tuuligenuissa käy juuri noin kuin sanot. Kun ostaa halvimman niin ei ole hyvä. Katso uusimpia malleja. Kehitys kehittyy. Samoin kuin vesigeneraatturit nekään ei nykyään toimi 12V DC vaan 48V AC. 400-500W tuotto aikasempaa äänettömämmillä malleilla ei ole mitätön teho. Myötätuuleen spinnulla on tietenkin heikkoa mutta silloin taas hydro on parhaimmillaan. Yhden virtaähteen eli dieselin laturin varassa voi jonain päivänä käydä köpelösti.
Nykyään saa paneeleita purjeisiin, joten aurikopaneeleilla saa suuriakin tehoja.
Saa paneeleilla sähköä, mutta purjeen kulma aurinkoon on kovin huono. Eikös se pitäisi olla alle 20 astetta? Vai toimiiko ourjeiden aurinkopaneeli aalloista heijastuneella energialla?. Ja miten paneelin käy kun kun rutataan reivatessa?. Ei taida kenelläkään olla muutaman vuoden käyttökokemusta ja vastausta kysymyksiini- vielä.
Väittävät kestävän purjeiden iän. Kai noista jo on muutaman vuoden testikokemusia?
Kulma ei tietysti ole paras mahdollinen, varsinkin toinen puoli purjeesta on aina varjossa. Toisaalta Suomessa aurinko ei ole kovinkaan korkealla koskaan, joten toinen puoli purjeesta saa hyvin aurinkoa.
Watt&Sea+hallitsee+hydrogeneraattoreita+n.+80%++markkinaosuudella.+Duogen+näkyy+joskus+satamassa+vesigeneraattorina+muttei+tuuligenuna.++Kysyjän+Sail-+Gen+on+kovin+sama+laite.+Vaikea+ymmärtää,+miksi+generaattori+on+niin+jumalattoman+iso+möykky+jos+vertaa+W&S+tai+Cristeciin.+Samoin+näyttää+kulkevan+pintavedessä+epätasaisesti.+Mutta+tuottaahan+se+sähköä+edullisemmalla+hankintahinnalla+ja+ehkä+vähemmällä+huollolla.++Yli+35000nm+ja+5v+kokemuksella+Watt+&+Sea+hydrosta+minulla+on+luultavasti+eniten++käyttökokemusta+suomalaisisista.+Koska+generaattoriosa+on+veden+alla,+toisin+kuin+kysyjän+mainitsemassa+laitteessa,+kannattaa+sitä+huoltaa.+Suositus+on+n.+25000nm+ja+hinta+oli+n.+250-300€.+Arvatenkin+stefat+vaihdetaan,+moottori+lienee+harjaton+48+vaihtovirtalaturi.+Generaattori+ja+virran+tuotto+on+ollut+häiriötöntä+koko+ajan.
"Seppomartti", näin taannoin jonkun kuvaaman YouTube videon Watt&Sea:n käytöstä. Siinä alasvetonaru näytti olevan kytketty toiseen lisätaljaan ja alasveto ja lukitus ala-asentoon oli helppoa kuin heinänteko. Kyseessä oli katamaraani ja lyhytrikinen racingmalli. Itsellä on pitkärikinen 600W malli ja myös ollut hieman vaikeuksia alasvedon kanssa, mutta muuten, niin käytöltään kuin tuotoltaan, olen w&s:n kannattaja. Mainio peli.
Aika paljon ongelmia tuon hintaiseen laitteeseen.
Paljonko on paljon?. Tuolla mainitsemallani käyttömäärällä virran tuotto ensimmäisen polven laitteella ei ole koskaan pettänyt vaan jatkunee edelleen n 20 000nm seuraavaan huoltoon asti. Hankintahinnan jälkeen rikkoutuneet osat 100€ ja kulumisen vuoksi uusittu n. 1m 5mm köyttä. Minusta rikkoontumiset tai huollot ei ole ongelma, Hankintahinta voi tuntua kovalta ja on syytä tarkistaa kuuluuko asennusteline peräpeilissä hintaan. Voi nykyään kuulua. Ensimmäisissä laitteissa ei kuulunut ja mittojen mukaan Arifinnillä teetettynä se oli huomattava menoerä.
Mitenkäs noiden asennus tuuliperäsimen kanssa? Voiko asentaa myös laitaan?
Tämä on ongelma, mitä olen juuri yrittänyt ratkaista. Nykyveneissä lähes poikkeuksetta on alas laskettava uimataso peräpeilissä. Se pitää poistaa, jos aikoo käyttää yhtä hydrogenua tai tuuliperäsintä. Uimatikkaillekin pitäisi löytää paikka. Pienessä peräpeilissä tulee ahdasta.
Tuuliperäsimen kannalta muutakin häiritsevää on tapana kiinnittää veneen takaosaan: targakaari, taavetti, tutka, bimini , jolla jne. Tuuli häiriintyy. Vedessä ollessaan hydron lapa ei heilu vaan kääntyilee hieman. Nostaessa ja laskiessa peräpeilin takana tarvitaan n mtrin verran vapaata tilaa. Tuuliperäsimen servolapa sen sijaan liikkuu laajasti eikä voi olla samallaetäisyydellä peräpeilistä hydron kanssa.
Ratkasuja voi olla monta. Oikein leveässä peräpeilissä tuuliperäsin keskelle ja 2 hydroa, yksi kumpaankin reunaan. Tällaista peräpeiliä minulla ei ole.
Voi asentaa hydron ja tuuliperäsimen hieman sivuun keskilinjasta. Ensin kuitenkin kokeilen asentaa tuuliperäsimen keskelle kiinnitysputkilla,joide pituutta voi säätää. Ja hydro hieman keskilinjasta sivuun mutta kallelleen siten, että potkuri on suurin piirten keskellä.
Laitaan voi asentaa, mutta toimisi vain toisella halssilla, tarvittaisiin 2kpl.
Klassisilla linjoilla olevassa veneessäni on noin 1,8m leveä peräpeili johon olen jälkikäteen lisännyt uimatason. Keskellä peräpeiliä on Windpilotin tuuliperäsin saranalla laitteen ja peräpeilin välissä, jotta peräsimen saa käännettyä sivuun uimatason käyttöä varten. Tuuliperäsin yltää sopivalla vakiokiinnitykonsolilla juuri uimatason yli. Watt&Sea:n jouduin asentamaan toiseen laitaan mutta onneksi peräaalto nousee nopeuden mukana sen verran mukavasti, että genu toimii kummallakin halssilla. Genun kiinnitykseenhän voi lisätä pystysuuntaisen korkeussäädön jos on tarpeen. Toki kustomiosia ja kalliiksi menee, mutta veneilyssä on vaan totuttava isoon määrään kompromisseja ja lisävirityksiin.
Entä polttokenno?
Hiljainen, tekee sähköä automaattisesti ihmiskäden koskematta paikallaan ja liikkeessä ympäri vuorokauden?
Myös siihen saa laitettua paljon rahaa.
"Entä polttokenno?"
Polttokenno olisi oma valintani, jos polttoainetta olisi yleisesti saatavilla eikä se maksaisi aivan hirmuisesti.
En sitten tiedä, onko polttoaineen valmistaminen oikeasti niin kallista, että hinnat on nostettava noin ylös, mutta ainakin omalla kohdallani nimenomaan tuo polttoaineen hinta on se, joka sulkee polttokennon vaihtoehdoista pois.
Kalliita ovat, mutta vaikea sanoa mistä se johtuu. Ainakaan sarjat eivät ole kovin pitkiä.
6eur/ kWh on kallista, mutta polttokennolla maksetaan myös käyttövarmuudesta. Sillä voi ladata moottorin akun täyteen, jos se on päässyt tyhjentymään ja sillä voi käyttää navigointielektroniikkaa kaikissa nopeuksissa ja valaistusolosuhteissa.
Kaikkein alkeellisimmissa hinattavissa vesigenuissa toimiva nyrkkisääntö on solmu ja ampeeri. Viisi solmua ja viisi ampeeria, kuusi solmua ja kuusi ampeeria.
Tuskin DuoGen huonommin tuottaa, joten se täyttänee monien tarpeet pitkissä ylityksissä.
Päivinä, joina ei purjehdita, vesigenusta ei ole iloa. Silloin tarve on katettava muuten.
Jos rahallisesti olisi mahdollista, minun valintani olisi jokin halvempi vesigenu yhdistettynä tällaiseen ratkaisuun:
http://www.taylormetalcraft.com/marine/images/Sailboat Arch solar panel 1.jpg
"Solmu ja ampeeri" : Ennen 6 s/ 6A/ hidastus 0.5 s. Nyt 6s/20A/ 0,1 s. Tai Ennen 12s/0 A/ ?s Nyt 12 s/ 40A/?s. Siitä voi likimäärin päätellä vanhan ja uuden teknikan eroja. Luvut ovat kuviteltuja, koska en viitsi kaivaa esiin hiilikuituisen racing W&S speksejä kun kenelläkään ei ole siihen varaa. Voi suurissa nopeuksissa olla vielä tehokkaampi kuin kruisingvehkeeni.
Ei ne laitteet tyhjästä energiaa synnytä. Kaikki on poissa veneen nopeudesta eikä hyötysuhdetta voi nostaa rajattomasti.
Generaattorin ja potkurin hyötysuhteet eivät ole ainakaan uuden tiedon takia parantuneet viimeisen 20 vuoden aikana. Pidän arviota kehittymisestä ronskisti yliarvioituna.
Toisaalta, jos voit kertoa, mikä käyttöönotettu uusi tekniikka tai osaaminen selittää huiman parantumisen hyötysuhteessa, muutan mielelläni käsitystä.
Seppomartin mainitsema vanhan hinattavan laitteen hidastava vaikutus tuskin on totta, koska olen lukenut jutun, jossa sitä käytännössä testattiin, eikä laitteen vaikutusta saatu mittarilla esiin mitenkään.
Epäilemättä se hidastaa, mutta vaikutus on hyvin pieni. Sama uistelussa. Vaikka vene on pieni (nelimetrinen) ja perässä levittimiä ja plaanareita ja syvääjiä ja kuula ja useita uistimia, niin silti ongelma pikemminkin on se, että vene kulkee tyhjäkäynnillä liian kovasti kuin liian hiljaa.
Tapanani onkin vetää uistelussa perässäni ämpäriä, jotta vauhti pysyisi riittävän hitaana.
Potkurit+eivät+toki+ole+kehittyneet,+mutta+koko+systeemin+suunnittelu+on.+Tässä+vanhan+teknologian+laite,+joka+on+aikanaan+Vene-lehdessäkin+(5/96)+testattu:+http://www.seamap.com/pdf/Seamap_Ampair_UW100_Non-Seismic.pdf
Tuossa Vene-lehden 5/96 jutussa testiveneenä oli Jeanneau SunRise 34. Tekstissä mainittiin: "Pienimmillään pudotus on koneella ajettassa 0,2-0,5 solmua. Toisaalta joissain olosuhteissa laahus hidastaa 1,5 solmua". Vetovastusta verrattiin myös raskaana pidetyn optimistijollan vastukseen. Jollan vastus oli 7-10 kg 7 solmussa ja laahusgeneraattorin 14,4 kg. Uppogeneraattorin ilmoitettu vastus on n. 2-kertainen 7 solmussa.
Olisi akseligeneraattori, pienempi laturi luokkaa 40A jaksaisi pyöriä vielä taittolapapotkurinkin kanssa, kun osa niistä tarvitsee aikamoisen akselijarrun tai kytkemisen vaihteen pakille koneen sammutuksen jälkeen, että potkuri lakkaa pyörimästä. Vaihteiston tietysti pitää sietää akselin pyöriminen.
Kaupantekijäiseksi tulisi lisä- tai varalaturi koneajoon ja huomattavasti halvemmalla kuin nuo monen tonnin perälautahärpäkkeet.
Kiireinen purjehtija voisi sitten, kun lisäsähkö ei ole tarpeen pysäyttää akselinsa entiseen tapaan...
http://oceanvolt.com/create-energy-while-sailing
tuossa systeemi jolla saa kymmenen Sailgenin verran tehoa. Vauhtia pitää olla tosin.
Tuossa kiteytyy koko problematiikka. Suurissa nopeuksissa virtaa saa ylenpalttisesti, mutta silloin, kun sitä eniten tarvitaan eli kun matka etenee hitaasti ja akkuja syödään pitkään, virtaa ei tule.
Sinänsä asiassa ei ole mitään ihmeellistä koska kaikki ulkopuolinen energia tulee samasta lähteestä eli auringosta joskin tuulienergia välillisesti.
Omavaraisuus on arvo itsessään eikä pitkälle matkalle voi aina ottaa polttoainetta määräämättömästi. Realiteetit on kuitenkin syytä ottaa huomioon.
Kukaan ei tarttunut syöttiin, kun provosoivasti kirjoitin, että 12 s vauhdissa laahattava genu tuottaa 0 ampeeria, ainoastaa vastusta. Ne nousevat pintaan, kuten ilmeisesti ketjun aloittajan mallikin. Uudet hydrogeneraattorit tuottaa laitemaksiminsa pienemmälläkin nopeudella eikä tuotto lopu 20 s nopeudessakaan.. Cruisingmallini maksimi on n. 8s/40A. Hydrogenuissa on potkurin vaihtomahdollisuus, jos haluaa enemmän virtaa pienemmällä nopeudella. Ei tule tosin käytettyä. Joakimin toteamus, ettei potkureissa ole tapahtunut kehitystä, ei ihan pidä paikkaansa. W&S:lla on uusi käsin lapakulmia säädetävä malli ja Cristekillä automaattinen (vai käsin?). Potkuri vielä kannattaisi kääntää menosuuntaan Cristecin tapaan niin saisi parempaa virtausta. Käsittelyn helppoudessa on tietenkin valtava ero vedessä raahattavan köysistön ja propellin tai pienen perämoottorin tapaan kipattavien välillä.
Akselilta voiman ottavia generaattoreita on kaupan useita ja ne voivat toimia myös sähkömoottoreina. Näissä lienee käytettävä kiinteää propellia. Entivanhanen vivulla lapakulmia muuttava malli olisi tähän hyvä. Ongelmana näillä hybridimoottoreilla on tilan puute akselin ympärillä ja suuren akuston tarve, jos aikoo käyttää sähköpropulsiota. Puhumattakaan litiunakuston hinnasta 100A:n akku yli 2000€ ja tarvitaan kilovatteja.
Joakim on arvioinut hidastusta hydogenulla. Kruisaillessa voi pitää alhaalla jatkuvasti jos vauhti on yli 5 s.. Kisatessa olen nostanut ylös akkujen ollessa täynnä. Tilanteen ollessa tiukka lataan moottorilla. Vauhtieroa ei huomaa nopeusmittarista nostamalla ja laskemalla hydroa. Ei myöskään rinnalla purjehtivan veneen vauhdista 15-20 min kuluessa. Muttei sähköä ilman vastusta voi jauhaa, se on selvä.
Tuossa on tuollainen hinattava genu. Vaikea nähdä, miksi tuo aiheuttaisi merkittävästi suuremman vastuksen kuin perämoottorimaisesti alas laskettava. Eikö vastus kuitenkin synny pääasiassa potkurista?
http://www.marinewarehouse.net/images/ampair/Aquair Stern Mount.jpg
Jos veneen perään laittaa kaaren ja siihen kiinni esimerkiksi neljä 130 Wp:n paneelia, niin millaisista painoista puhutaan ja kuinka paino vaikuttaa eripainoisiin veneisiin? Tuulipinta-ala sitten erikseen.
Potkureissa yleisesti kehitys on ollut hyvin pientä. Se on sitten toinen juttu, että hydrogeneraattoreihin otetaan käyttöön parempia potkureita eli joku viitsii hieman paneutua niihin.
Cristecin hydrogenaraattoria ei näytä olevan missään myynnissä. Onko valmistus lopetettu?
AInakin OceanVolt ja ruotsalainen vastaava jo yli kymmenen vuotta sitten (nykyään kai GreenStar Marine) osaavat ladata taittolapapotkurilla. Tarvittaessa pyöräyttävät potkurin koneella ensin auki. OceanVoltin uutuudessa on sähköisesti säädettävä kääntyvälapainen, jolla saa huomattavasti tehokkaamman latauksen. Sellainenhan on myös Watt&Sean kisamallissa.
Missä vauhdissa ja millä latausteholla olet tehnyt nuo nostotestit, erityisesti se, jossa vieressä oli toinen vene? Lataustehohan vaikuttaa oleellisesti vastukseen. Watt&Sean on sen verran hyvin muotoiltu, että muun kuin potkurin vastus on hyvin pieni ja potkurin vastus riippuu siitä miten herkästi se pyörii.
0,1 solmun vauhtiero 20 minuutissa vastaa 60 m matkaa. Kyse on siis varsin pienestä erosta (vaikka olisi 0,3 solmua), joka syntyy myös helposti ottamalla aallot tai trimmaamalla purjeita paremmin.
"Missä vauhdissa ja millä latausteholla olet tehnyt nuo nostotestit, erityisesti se, jossa vieressä oli toinen vene?"
Viereisen veneen vauhtiin vertaamalla " testi" oli ARCin startissa kun viereen sattui suomalainen La Capitana. Purjehdimme samaa vauhtia jonkin aikaa mutta tuulta oli reilusti. Luultavasti oli maasähköstä akut vielä täynnä.
Nostoja ja laskuja olen varmaan tehnyt satoja ja samalla katsonut nopeusmittaria. Hydron mennessä päälle alkaa 40A lataus, mikä pitäisi näkyä. Pois ottaessa olisi ero pieni. Tämä keino on arvoton kun lukemat vaihtelevat liian paljon. Pitäisi säätää hidastusta ja saada pitenpi tarkakailuaika., mitä en ole viitsinyt tehdä. Eli käyttäjä ei pysty näkemään vastuksen kasvua. 0.1 solmua on ihan hiasta. o.5 tai suuremman jo näkisi.
Moottoriajo tyynessä voisi olla parempi testi, mutta lataus pitäisi saada päälle, vaikka moottori lataa.
Moottorin laturin irroittaminen taitaa polttaa koko laitteen mutta sille voinee irroittaa yhden akun omaksi kuormaksi. Hepoasteiden ylitys on edessä pian. Siinähän sitä olisi aikaa epätieteellisen seuran kokeille kun ajaa pari vrk putkeen koneella
Jos sulla on startti ja laturi erikseen, voit aivan rauhassa ottaa laturista hihnan irti ilman laitteen "polttamista", ellei samalla irtoa muita saman hihnan käyttämiä laitteita. Sähköihin ei silloin kannata koskea.
"Luultavasti oli maasähköstä akut vielä täynnä."
"Hydron mennessä päälle alkaa 40A lataus, mikä pitäisi näkyä"
Ei todellakaan ala jos akut ovat ennestään maasähköllä tai muuten täyteen ladatut, joten tietenkään vauhti ei putoa kun kuormaa ei ole. Testaapa seuraavalla kerralla siten että latausta myös on, tarkista vaikkapa pihtivirtamittarilla että 40 A todella johdoissa kulkee ennen johtopäätösten tekemistä vauhdin muuttumisesta vesigenun vastuksen seurauksena.