Mietin vuosia, mihin ja minne alkaisin säästämään. Esillä olevaa en halunnut ja isoa en kannattanut, mutten pientäkään. Sitten löysin peilarin, kannellisen, aloitin säästämään siihen. Kun tyhjennyksen aika koittaa, on kannellinen astia, jossa rahat on ja sinne saa myös seteleitä. Varkaita on vuokrakerrostalossa montakin, mutta heitä ei ole pakko sisälle päästää eikä ahneita sukulaisia. Laitoin peilarin huomaamattomaan paikkaan ja toivon sen täyttyvän euron kolikoilla. Nyt kysymys kuuluu, säästättekö kolikoita ja seteleitä kotiin ja viettekö talletusautomaatille vai pankkiin tilille laitettavaksi. Oletteko saaneet miten ison säästöastian täyteen. Miten pitkään säästäminen vei.
peilarisäästäminen kannattaa minulla
peilarisäästäjätry
4527
0Äänestä
Muut lukivat myös
Odottaa vastausta
Näihin keskusteluihin ei ole vielä vastattu. Ole ensimmäinen.
Vastaukset 4
Vanhimmat
Purkki kuin purkki käy säästölippaaksi. Monet säästää kuppiin, kukkaroon, possuun, rahalippaaseen, erilaisiin tarkoituksiin erilaisia määriä, kuten minäkin kympin kerrallaan. Vuoden lopulla on rahat jouluruokiin. Minäkin säästän pajukorissa olevaan pulloon eli käymisastiaan ja kun en ole rikas, säästän vain muutaman euron kerrallaan. Minä suosittelen omaa erilaista säästölipasta, jonka voi ylpeänä laittaa esille täytenä ja tyhjentää pankkiin.
Kirpparilla näin juuri eilen muutamalla kympillä tonkkia, yli kymmenen litran ja parikymmentä litraisia, komeita ovat.
Tonkka on iso astia ja herättää huomiota, peilari voi olla litrankin vetoinen. Kun näin pieneen säästää seteleitä, vain säilytysastia herättää myönteistä huomiota. Astiaan voi lapsikin säästää vaikka helmiä tai legoja tai mitä haluaa. Minä suosin pulloa, jonka pohjassa on aina pieniä kolikoita.
On muuten jo puolillaan seteleitä ja kolikoita tonkka, viidenkymmenen litran tonkka. Aloimme vaimoni kanssa säästämään kolme vuotta kolme kuukautta sitten ja nyt tonkassa lienee penni poikineen. Meidän pojatkin säästää ja tytär, joka opiskelee yliopistossa taloustieteitä. Kun tonkka kolmen tai neljän vuoden kuluttua on melkein täynnä, menemme pankkiin ja lähdemme kauan kaipaamallemme lomalle. Silloin lehmät ja sonnit hevosistamme puhumattakaan jäävät kotiin odottamaan. Näin kymmenen lehmän, kahdenkymmenen sonnin ja seitsemän hevosen hoidostakin jää jotain käteen. Kannattanemme säästämistä tonkkaan satanen kerrallaan.