Mikai USA oli Neuvostoliiton puolella?

Haluan_tietää

Edelleen en löydä vastausta miksi USA oli Neuvostoliiton puolella? Tuntuu järjenvataiselta, että kapitalistinen mahti oli liitossa kommunistisen mahdin kanssa. Miksi Natsi-Saksa oli heille yhteinen vihollinen? Tosin aika kauan meni ennenkuin USA julisti Saksalle sodan. Asiallista vastausta pyydän kiitos.

55

457

Äänestä

    Vastaukset

    Anonyymi (Kirjaudu / Rekisteröidy)
    5000
    • tästäselähtee

      Kyllä USA soti Saksaa vastaan siksi kun Saksa julisti sodan USA:lle. Siinä kävi vähän näin että "my enemies enemies are my allies"

      • Haluan_tietää

        Siitäkö se tosiaan johtui? Olisi luullut Hitlerin yrittävän liittoutua USA:n kanssa kun pelkäsi kahden rintaman sotaa. Koko maailma kouristeli näitten Natsi-Saksa, NL, Japani hulluuksilla. USA:n verrattuna edm. olivat jotenkin taantumuksellisia, oli ollut vanhaa keisarikuntaa, oli ollut sisällissotaa, ei juuri demokratian perinnettä. Jotkut tänäkin päivänä haaveilevat näistä ns. "menneistä mahdeista."


      • MeAgain

        "Olisi luullut Hitlerin yrittävän liittoutua USA:n kanssa kun pelkäsi kahden rintaman sotaa."

        Olisi luullut hänen jättäneen hyökkäyksen Neuvostoliittoon, mikäli pelkäsi kahden rintaman sotaa ;)

        "Koko maailma kouristeli näitten Natsi-Saksa, NL, Japani hulluuksilla."

        Mikä on ikävä maailmalle...


      • Haluan_tietää

        Totta tuokin. Olisi jättänyt kokonaan hyökkäämättä. Yritin miettiä vaan tätä ympärysvaltojen ja akselivaltojen suhdetta miksi kukin valtio oli milläkin puolella. Mut on kai mahdotonta tässä lämpimässä ja turvallisessa kodissa yrittää arvioida tuon maailmanajan tapahtumia. USA:ssa, Englannissa, Ranskassa jopa Suomessa oli nautittu vuosisatoja jo parlamenaarista demokratiaa niin nämä muutamat vanhanaikaiset valtiot lietsoivat sotaa. Mikä lie tämän päivän akselivallat kenties Venäjä, Turkki, Syyria ?


      • jfjfhjfhhjfdg

        Hitler sitten julisti Sodan Amerikalle ja osa upseereista sitten tyrmistyneinä kun kaivattua läpimurtoa ei itärintamalla oltu vielä saatu ja alkoi näyttämään jo hiukan ajallisesti epätodennäköiseltäkin.


      • Hetkinen, Hetkinen, USA tukiessaan aseviennillä Iso-Britanniaa, poimittamalla saksalaisia sukellusveneitä ja kiristäen Japanin saartoa raakanneiden kanssa, Hitler 11.12.1941 totesi Saksan olevan sodassa Yhdysvaltojen kanssa. USA soti jo, mutta sisäpoliittisista syistä ei voinut julistaa sotaa, koska Herra Roosevelt oli 1940 vaaleissa luvannut, ettei maa liity vieraisiin sotiin. Siksi Japani ja Saksa piti laittaa kulmaan jotta Japani iskisi ja Saksa julistaisi tai pikemminkin toteaisi sodan syttyneen.

        Noin geopoliittisesti Saksa oli sopivasti keskellä, keskellä oleva potkitaan ensin pelistä pois ja sitten kun se on ohi selvitetään kahden jäljelle jääneen välit. Toisaalta totta kai USA angloamerikkalaisena maana on Iso—Britannian puolella.
        Pitää ensi tutstua Hitlerin puheeseen silloin 11.12.1941. Täytyyhän se aluksi lukea, se avaa tien mikä oli Saksalaisten näkökulma sotaan joutuessaan. Hitler syyttää Roosevelttia ja jos ihan rehellisiä ollaan niin aika osuvasti. EN tarkoita, että Hitler olisi ollut ”oikeassa,” hän oli vain maansa kanalta oikeassa siinä tilanteessa.


      • saulmasson kirjoitti:

        Hetkinen, Hetkinen, USA tukiessaan aseviennillä Iso-Britanniaa, poimittamalla saksalaisia sukellusveneitä ja kiristäen Japanin saartoa raakanneiden kanssa, Hitler 11.12.1941 totesi Saksan olevan sodassa Yhdysvaltojen kanssa. USA soti jo, mutta sisäpoliittisista syistä ei voinut julistaa sotaa, koska Herra Roosevelt oli 1940 vaaleissa luvannut, ettei maa liity vieraisiin sotiin. Siksi Japani ja Saksa piti laittaa kulmaan jotta Japani iskisi ja Saksa julistaisi tai pikemminkin toteaisi sodan syttyneen.

        Noin geopoliittisesti Saksa oli sopivasti keskellä, keskellä oleva potkitaan ensin pelistä pois ja sitten kun se on ohi selvitetään kahden jäljelle jääneen välit. Toisaalta totta kai USA angloamerikkalaisena maana on Iso—Britannian puolella.
        Pitää ensi tutstua Hitlerin puheeseen silloin 11.12.1941. Täytyyhän se aluksi lukea, se avaa tien mikä oli Saksalaisten näkökulma sotaan joutuessaan. Hitler syyttää Roosevelttia ja jos ihan rehellisiä ollaan niin aika osuvasti. EN tarkoita, että Hitler olisi ollut ”oikeassa,” hän oli vain maansa kanalta oikeassa siinä tilanteessa.

        sorry sen puheen linkki

        http://www.masson.info/p/franklin-d.html


      • MeAgain

        "Hetkinen, Hetkinen, USA tukiessaan aseviennillä Iso-Britanniaa, poimittamalla saksalaisia sukellusveneitä ja kiristäen Japanin saartoa raakanneiden kanssa, Hitler 11.12.1941 totesi Saksan olevan sodassa Yhdysvaltojen kanssa."

        No, siinä tapauksessa Gröfazisi olisi voinut taannehtivasti asettaa sodanjulistuksensa vuoteen -39, koska silloin Saksa oli käynnistänyt rajoittamattoman sukellusvenesotansa ;)

        "Siksi Japani ja Saksa piti laittaa kulmaan jotta Japani iskisi ja Saksa julistaisi tai pikemminkin toteaisi sodan syttyneen."

        Sekä Saksa ja Japani olivat jo molemmat iskeneet vuoteen -40 mennessä yhdysvaltalaisiin aluksiin omien sotatoimiensa yhteydessä ja Japania ei erityisesti tarvinnut enää houkutella myöskään mihinkään. Japanin strategia Kiinan nujertamiseksi oli jo kääntynyt etelään ja he iskivät Indokiinaan heti Ranskan kukistumisen jälkimainingeissa. Yhdysvaltojen haluttomuus viedä öljyä selvästi intresseilleen vihamielisen valtion asevoimien pyörittämiseen ei pitäisi olla mikään suuri ihme olosuhteissa ;)


      • Haluan_tietää
        saulmasson kirjoitti:

        sorry sen puheen linkki

        http://www.masson.info/p/franklin-d.html

        Juu Hitler vetosi taitavasti puheillaan yleisöönsä ( puoluetovereihinsa ) ja ammensi Goebbelsin kanssa propagandaansa aineksia esim. Rooman historiasta. Silti puhe menee hieman ohi avauksen kysymyksestä ja tuskimpa USA olisi ollut oikeasti uhka Saksalle.


    • MeAgain

      "Tosin aika kauan meni ennenkuin USA julisti Saksalle sodan."

      Niin, kokonaisia tunteja sen jälkeen kun Saksa oli julistanut Yhdysvalloille...

      "Asiallista vastausta pyydän kiitos."

      Ole hyvä

    • DirectorCantus

      "Tosin aika kauan meni ennenkuin USA julisti Saksalle sodan"

      Miten tuon nyt ottaa, Yhdysvallat julisti sodan Saksalle ainoastaan muutama tunti sen jälkeen, kun Saksa oli julistanut sodan Yhdysvalloille.

      "Miksi Natsi-Saksa oli heille yhteinen vihollinen?"

      Johtuisiko siitä, että Saksa hyökkäsi USA:n kavereiden kimppuun ja valloitteli heille kuuluneita alueita.

      • Haluan_tietää

        No se tietysti, Ranska, Englanti, yms. Ja valitettavasti NL oli kai jonkinlainen kaveri. Muut Espanian Franco ja Italian Mussolini oli Hitlerin kaveri. Suomi oli ainoa demokratia tässä liitossa.


      • TirehtörKankkunen
        Haluan_tietää kirjoitti:

        No se tietysti, Ranska, Englanti, yms. Ja valitettavasti NL oli kai jonkinlainen kaveri. Muut Espanian Franco ja Italian Mussolini oli Hitlerin kaveri. Suomi oli ainoa demokratia tässä liitossa.

        Suomi nimenomaan vältti virallista liittosuhdetta. Mitään sopimuksia ei solmittu. Neuvostoliiton muodostama uhka oli ainoa syy Suomelle olla Saksan "puolella" sodassa. Samasta syystä myös Romania ja Unkari liittoutuivat Saksan kanssa. Suomi tosiaankin oli ainoa demokratiaksi luettavissa oleva, sillä Romaniassa ja Unkarissa oli vallalla oikeistolainen totalitarismi. Toki Suomenkin demokraattisuus oli sotatilan vuoksi aika näennäistä, mutta Romaniassa ja Unkarissa näin oli jo ennen sodan syttymistä.


      • TirehtörKankkunen

        Laitetaanpa tähän nyt muutama rivi. Suurelta osin ulkomuistista, mutta oletan ainakin MeAgain-nimimerkin korjaavan kohdat, jotka ovat menneet väärin.
        Kommunismi ja kapitalismi toki olivat katkeria ideologisia vihollisia, mutta kulloinenkin maailmantilanne ratkaisi, miten ne käytännössä suhtautuivat toisiinsa. Bolsevikkien noustua valtaan ja solmittu Brest-Litovskissa rauhan Keisarillisen Saksan kanssa (bolsevikit olivat luvanneet lopettaa venäläisille paljon surua ja murhetta tuottaneen sodan heti päästyvään valtaan), silloiset länsivallat eli entente lähettivät joukkojaan Venäjälle suojelemaan Venäjälle toimittamiaan sotatarvikkeita, etteivät bolsevikit voisi luovuttaa niitä saksalaisille. Pian ne kuitenkin olivat mukana Venäjän sisällissodassa. Saksalaiset olivat auttaneet bolsevikkejä valtaan saadakseen Venäjän romahtamaan ja tekemään rauhan, mutta he olivat toki tietoisia millainen aate Leninismi oli. Saksalainen upseeristo ymmärsi, mitä heille ja heidän perheilleen olisi merkinnyt, jos moinen villitys olisi päässyt leviämään Saksaan. Saksalaiset alkoivat ensin salaa, myöhemmin avoimesti, tukea valkoisia, jotka pyrkivät palauttamaan porvarillisen vallan Venäjälle. Valkoiset kenraalit eivät kuitenkaan päässeet oikein yksimielisyyteen mistään ja väestön enemmistö ei selkeästi ollut valkoisten puolella. Valkoisiin joukkoihin oli vaikea saada sotilaita, sillä köyhempi väki uskoi punaisten lupauksiin paremmasta tulevaisuudesta. Toki Trotski käytti myös rautaista kättä kootessaan miehiä puna-armeijaan, mutta valkoistenkaan puolelle liittyminen ei aina ollut aivan vapaaehtoista. Tsaarin vallan alla eläneet ihmiset halusivat saada jotain parempaa ja uskoivat punaisten voivan tarjota sitä heille. Samalla länsimaissa sotaväsymys johti siihen, että vastustus Venäjän sotaan osallistumista kohtaan kasvoi, olletikin kun vasemmistopiirit näkivät sen sekaantumisena Venäjän sisäisiin asioihin. Valkoiset kenraalit alkoivat kärsiä tappioita, länsimaiden joukot vetäytyivät ja Neuvostoliitto syntyi.

        Hetken näytti sille, että kommunismi tulee leviämään nopeasti länteen. Osassa Saksaa ja Unkarissa kommunistit nousivat valtaan. Heidät kukistettiin kovin ottein. Saksassa se tapahtui sosiaalidemokraattien johdolla, jonka vuoksi kommunistien silmssä sosiaalidemokraatit muuttuivat porvariston kätyreiksi. Neuvostojoukot hyökkäsivät Balttiaan ja Puolaan, mutta kuten Suomessa, osa köyhemmästäkin väestä näki heidät näissä maissa enemmin vieraan vallan edustajina kuin rikkaiden sorrosta vapauttajina. Saksalaisten vapaajoukkojen ja länsivaltojen tuella puna-armeijan vyöry pysäytettiin ja lyötiin takaisin. Maat puhdistettiin punaisista.

        Neuvostoliitto alkoi keskittyä sisäisten olojensa kohentamiseen, missä riittikin tekemistä, kun sosialismiin siirtyminen ja kollektivisointi tuottivat paratiisillisten olojen sijasta aika paljon ongelmia. Neuvostoliiton rajavaltioissa oli poliittisesti levotonta noista maista paenneiden kommunistien pyrkiessä vaikuttamaan vallankumousta edistävästi niiden sisäpoltiikkaan. Monissa rajan valtioissa se johti poliittisten oikeuksien rajoittamiseen ja totalitarismin nousuun. Suomessakin Lapuan liike harjoitti poliittista terroria ja kapinoi Mäntsälässä. Meilläkn säädettiin ns. kommunistilait, joilla rajoitettiin äärivasemmiston poliittisia oikeuksia, mutta liberaalin oikeiston (keskustan) vaikutuksesta sen pidemmälle ei menty, vaan demokratia säilyi toimivana ja seuraava hallitus oli keskusta-vasemmistolainen.

        Stalinin Neuvostoliitto ei ennen toista maailmansotaa välttämättä vaikuttanut mitenkään uhkaavalta lännempää katsottuna. Päin vastoin, Stalinin ottaessa kommunistisen liikkeen lujaan otteeseensa ja kukistaessa, kieroin ja kovin ottein, vasemmistoradikaalit, paikallisten kommunistipuolueiden Moskovan suunnasta saama tuki lännessä pieneni, samaan aikaan kun ne joutuivat entistä tiukemmin Stalinin otteeseen. Paikalliselle kumouksellisuudelle ei jäänyt tilaa pääsihteerin halutessa luoda parempia suhteita entisiin vihollisiin saadakseen rauhassa ajaa läpi suuret muutoksensa. Nämä jättimäiset hankkeet, jotka näyttivät lupaavan suurta elintason nousua kansalle, herättivät paljon myötätuntoa myös maailmalla, paitsi vasemmiston, myös liberaalin älymystön piirissä. Kun Neuvostoliitto oli samaan aikaan myös hyvin suljettu valtio, Ukrainen nälänhädästä ja paikoin terrorisoivasta hallinnosta tihkui länteen vain huhuja, joita toiset uskoivat, toiset eivät. Salaiset palvelu olivat paremmin perillä, mutta eivät kovin hyvin nekään. Stalinin Neuvostoliitto näytti keskittyneen nyt rauhantöihin luodakseen onnelan kansalleen, mutta samaan aikaan se todellisuudessa rakensi maailman mahtavimpia asevoimia.


      • TirehtörKankkunen1

        Ranskassa, Belgiassa ja Englannissa Hitlerin myötä uudelleen varaustautuva Saksa oli suurempi uhka kuin Neuvostoliittö. Sekä Stalin että Hitler pitivät länsivaltojen kannalta vihamielisiä ja pelottavia puheita, mutta vain Hitler toimi uhkaavasti. Heti valtaanpäästyään hän alkoi repiä rikki Versaillesin rauhansopimusta. Silti lännessä ei haluttu uskoa sotaan, vaan Hitleriä yritettiin lepytellä rauhalliseksi. Hitlerin koko politiikka kuitenkin laski juuri sen varaan ja hän petti antamansa lupauksen toisensa jälkeen vaatien koko ajan lisää. Hän oletti länsimaiden nielevän takaiskun toisensa jälkeen korkeintaan vain hieman mutisten, koska arveli kansan niissä olevan täysin halutonta sotaan ja johtajien siksi pelkäävän nousta häntä vastaan. Englannissa Churchill ja Duff Cooper pitivät jo puheita, joissa he varoittivat myöntyväisyyden johtavan lopulta tilanteeseen, jossa on joko taisteltava tai antauduttava täysin ja että mitä enemmän annettaisiin periksi, sen vahvemmaksi vihollinen tulisi ja sitä vähäisemmiksi kävisivät omat voimat. Lopulta kesäkuussa 1940 britit joutuivat toteamaan, että tapahtumat olivat kehittyneet juuri siten kuin Churchill oli vuosia aiemmin varoittanut voivan käydä, ja siksi he valitsivat hänet pääministerikseen johtamaan sotaa. Jopa Churchillin "sodanlietomis"poliitiikka vastustanut ja myöntyväisyyspolitiikkaa ajanut Chamberlain ehdotti erotessaan Churchilliä seuraajakseen.

        Yhdysvallat oli osallistunut Venäjän sisällissotaan lähettämällä joukkojaan taisteluihin ja tukemalla materiaalisesti valkoisia. Mutta sodan päätyttyä sitä ei enää juuri kiinnostanut sekaantua muiden mantereiden asioihin. Vallankumousta paenneet venäläiset emigrantit alkoivat jo olla liian vanhoja revanssiin ja pikku hiljaa sopeutuivat tilanteeseen rakentaen perheidensä tulevaisuuden uusiin kotimaihinsa, niin USA:ssa kuin muuallakin lännessä. USA:ssa toki oli levottomuuksia työläisten ja vasemmiston toimesta. Ne kukistettiin, monesti turhan raa'astikin. Neuvostoliiton osuutta tapahtumiin miettivät vain harvat ja tuskin se kovin suuri olikaan. Yleinen mielipide USA:ssa kuten muuallakin lännessä vierasti huomattavasti enemmän valtaannousevia sotilaita ja militantteja kuin kommunisteja ja sosialisteja, jotka tosin aiheuttivat harmia lakkoineen ja joskus attentaatteineen, mutta kuitenkin julistivat maailmanrauhaa ja perustelivat toimintansa köyhien aseman parantamisella ja yhteiskunnan yleisellä kehittämisellä. Edellisen maailmansodan teurastus oli edelleen hyvin muistissa ja siksi länsi tuki Espanjan sisällissodassakin mieluummin tasavaltalaisia kuin Francoa, joka valtaanpäästyään lopettikin demokratian maasta. Lännestä katsottuna uhkana oli totalitarismi, jota oli sekä oikeistolaista että vasemmistolaista. Oikeistolainen oli uhkaavampaa, koska se levittäytyi ja vaikutti hyvin aggressiviselta ja sotaan pyrkivältä. Münchenin sopimuksen jälkeen tilanne oikeastaan muuttui, sillä silloin myös Neuvostoliitto vakuuttui siitä, että sota oli tulossa ja aktivoitui, ensin poliittisesti ja sitten sotilaallisesti. Silti vasta sodan jo puhjettua Neuvostoliitto ryhtyi aggressiivisesti luomaan itselleen puskurialuetta Saksaa vastaan.


      • TirehtörKankkunen

        Saksan vahvistuessa länsivallat pyrkivät luomaan liittoumaa, joka olisi riittävän vahva pelottamaan Saksaa pysymään aisoissa. Siksi ryhdyttiin neuvottelemaan myös Neuvostoliiton kanssa. Englannin ja Ranskan demokratiaan ja kansojen oikeuksien kunnioittamiseen perustunut ajattelu kuitenkin törmäsi rajusti kommunistien hyvin toisenlaiseen näkemykseen maailmasta. Pitkistä keskuteluista huolimatta sopimukseen ei päästy, koska Neuvostoliiton naapurimaihin kohdistamat vaatimukset katsottiin liiallisiksi. Niinpä tilanne johti siihen, että Neuvostoliitto tekikin sopimuksen Saksan kanssa ja alkoi sen turvin toteuttaa omaa strategiaansa keneltäkään mitään kyselemättä. Suomen talvisota oli kuitenkin takaisku. Tavoitteisiin ei päästy ja yleinen mielipide ympäri maailmaa kääntyi Neuvostoliittoa vastaan. Neuvostoliitto pelkäsi länsimaiden vastatoimia. Stalin muisti hyvin, kuinka raskasta eri suunnilta elintärkeille alueille hyökkääviä länsimaiden tukemia voimia vastaan taistelu oli ollut Venäjän sisällissodassa. Läntisen intervention uhatessa hän lopetti sodan Suomea vastaan ja alkoi pikaisesti valmistautua länsivaltojen hyökkäykseen. Se, etteivät länsivallat tehneet elettäkään hyökätäkseen Saksaan, sai hänet epäilemään, että mikäli länsivallat hyökkäisivät Neuvostoliittoon, ne saattaisivat tehdä rauhan Saksan kanssa ja ottaa sen liittolaisekseen uuteen sotaan. Asetelma oli siis tyypillinen kolmen vallan draama, kuten kylmän sodan aikana Kiinan-Neuvostoliiton-Yhdysvaltojen asetelma, jossa poliittisesti taitavat johtajat pyrkivät välttämään maansa joutumasta yksin kahta muuta vastaan. Kun hyökkäystä ei lopulta tullut, mistään suunnasta, Stalinille alkoi epäillä, että erilaiset hyökkäyshuhut olivatkin tahallaan liikkeelle laskettuja ja että niiden takana olikin kenties brittien tiedustelupalvelu. Tämä saattoi vaikuttaa myös siihen, ettei Stalin uskonut 1941 lännestä, eikä omilta vakoojiltaankaan, tulleita varoituksia Saksan aikeista hyökätä Neuvostoliittoon. Yhdysvalloissa Suomen urhea taistelu talvisodassa herätti suurta myötätuntoa ja siellä, kuten muuallakaan maailmassa, edes vasemmisto ei juuri sympatiseerannut Neuvostoliittoa, joka oli liittounut natsien kanssa. Mutta kevään koittaessa lähti liikkeelle tapahtumien vyöry, joka pian hautasi kaiken aiemman alleen. Alkoi Saksan hyökkäys länteen.

        Norjan ja Tanskan jouduttua Saksan miehittämiksi ja Ranskan antauduttua, oli tilanne sodassa muuttunut kerta heitolla. Britannia oli yksin vastassaan sitä vahvempi ja varustautuneempi vihollinen, jonka armeija oli nykyaikaisempi. Saksa oli väkimäärältään Britanniaa suurempi (kuten on nykyäänkin) ja nyt sillä lisäksi oli käytössään valtaamiensa alueiden voimavarat. Maa kiihdytti edelleen jo pitkään kovilla kierroksilla käynyttä sotatuotantoaan ja nosti aseisiin yhä uusia joukkoja, jotka sotivat tavalla, johon vastustajat eivät olleet lainkaan tottuneet. Briteillä ei kuitenkaan ollut aiettakaan antautua. Vihollinen oli julma, ja kovaan vastattiin kovalla. Epätoivoisessa tilanteessa Churchillin poliitikkalla oli kolme kulmakiveä: osoittaa, että Britannia tulee taistelemaan keinoja kaihtamatta ainoana tavoitteenaan lopulta voittaa vihollinen. Tämä oli tärkeää toisen tavoitteen takia, joka oli saada Yhdysvallat mukaan brittien puolelle. Ilman vahvaa liittolaista sota olisi toivottoman kova urakka briteille. Siksi tuli todistaa Yhdysvalloille, että brittien tukeminen ei menisi hukkaan. Briteille lähetetyt aseet eivät koskaan jäisi vihollisen käsiin, vaan ne tekisivät aina tehtävänsä. Kolmas tavoite oli heikentää vihollista pyrkimällä hajottamaan sen liittouma. Neuvostoliiton kauppa oli tärkeää Saksan sotataloudelle ja ainakin se olisi saatava loppumaan. Vielä parempi, jos totalitaariset valtiot saataisiin sotaan toisiaan vastaan.


      • TirehtörKankkunen

        Ensin mainitussa tavoitteessaan britit onnistuivat parhaiten. Niin hyvin, että se raivostutti monia. Vihollisen käsiin ei saanut jäädä mitään, mikä voisi vahvistaa sitä. Ranskan laivasto upotettiin, kun se kieltäytyi välittömästi purjehtimasta brittien hallitsemiin satamiin. Ranskalaisia merimiehiä kuoli brittien tykkitulessa. Vihollista piti myös pyrkiä heikentämään kaikin tavoin. Sitä varten aloitettiin taloudellinen sodankäynti, joka tarkoitti vihollisen vaikutuspiiriin joutuneiden alueiden saartamista. Tästä kärsi mm. talvisodasta toipuva Suomi sen jälkeen, kun se aloitti lähentymisensä Saksan kanssa. Seurauksena oli, että taloudellisesti Suomi ajautui täysin Saksan armoille, mutta samalla myös sen huollolliseksi rasitteeksi, joka oli englantilaisten tarkoituskin. Britit eivät sallineet edes kansainvälistä apua miehitetyille alueille. Saksalaiset eivät kuitenkaan käyttäneet omia varastojaan miehitettyjen alueiden ruokkimiseen ja niinpä myöhemmin niin Kreikassa kuin Alankomaissakin väestö näki nälkää. Toki se lisäsi vihaa miehittäjää kohtaan ja nosti maasta vastarintaa, joka sitoi merkittävässä määrin saksalaisia joukkoja. Erityisesti partisaaneja ilmestyi saksalaisten selustaan Jugoslavian alueella ja Venäjällä, kommunistien organisoimina.

        Kaksi muuta tavoitetta eivät olleet niinkään helposti saavutettavissa. Yhdysvalloissa suuri yleisö oli osoittanut myötätuntoa Suomelle ja Kreikalle niiden jouduttua suuremman naapurinsa hyökkäyksien kohteeksi, mutta se ei halunnut sekaantua eurooppalaisten sotiin. Presidentti Roosevelt taas halusi tukea demokratian taistelua totalitarismia vastaan. Voidakseen tehdä sen, hänen olisi voitettava presidentinvaalit syksyllä 1940. Ja voittaakseen vaalit, hänen oli luvattava, että hän pitää maansa erossa Euroopassa riehuvasta sodasta. Niinpä hän lupasi rauhaa, tuli valituksi ja aloitti heti toimet, jotka tähtäsivät maan osallistumiseen sotaan, tavalla tai toisella. Toisaalta Rooseveltillä oli myös epäluulonsa Britanniaa kohtaan. Hän näki sen siirtomaavaltana, joka ei sallinut vapautta alusmailleen. Näin vaikka Yhdysvaltojen oma politiikka Etelä- ja Väli-Amerikassa kuten myös Filippiineillä sisälsi koko joukon hyötymään pyrkiviä kolonialistisia piirteitä ja osassa hänen omaa maataan rasismi rehotti sangen riettaana. Yhtä kaikki, Britannia taisteli aggressiivista totalitarismia vastaan ja sitä oli tuettava. Ensin oli saatava ihmisten asenteet muuttumaan myötämielisiksi taistelulle totalitarismia vastaan. Yhdysvalloissa uutiset brittien taistelusta Saksan ilmahyökkäyksiä vastaan saivat julkisuutta. Niiden varjoon jäivät pienemmät uutiset Balttian maiden liittämisestä Neuvostoliittoon, joka oli naamioitu sen verran demokraattiselta vaikuttavaksi prosessiksi kontrolloituine vaaleineen, että vasemmistolaiset ainakin saattoivat uskoa niiden tosiaan sulautuneen suurempaan naapuriinsa kansan omasta tahdosta. Joka tapauksessa Neuvostoliiton itseensä liittämät alueet ja ihmismäärät olivat pieniä verrattuna Saksan valtaamiin eikä väkivaltaa juuri ollut käytetty.

        Syksyn ja talven mittaan brittien ja amerikkalaisten yhteistyö syveni monilla tavoin. Vuoden 1941 alussa kummankin maan sotilasviranomaiset neuvottelivat salaisesti keskenään Washingtonissa ja samalla muotoiltiin sodan strategia, jota pääpiirteissään noudatettiin ja joka vahvistettiin poliittisissa huipputason tapaamisissa. Näissä ABC-kokouksissa (American, British, Canadian) sovittiin seuraavista asioista:
        - Amerikkalaisten alueelliset intressit tulivat olemaan läntisellä pallonpuoliskolla
        - Brittiläisen kansainyhteisön valta-asema tuli säilyttää, myös Lähi-idässä
        - meriyhteydet liittouneiden valtojen välillä tuli turvata
        - jos Yhdysvallat joutuisi sotaan Saksaa vastaan, se melko varmasti joutuisi sotaan myös Japania ja Italiaa vastaan.
        - kaikissa tapauksissa Atlantti ja Eurooppa olisivat ensisijaisia sotanäyttämöitä, joilla voittoon pyrittäisiin ensin (vaarallisempi vihollinen oli lyötävä ensin jo pelkästään pelosta, että se pystyisi kehittämään ydinaseen, jos saisi tarpeeksi aikaa)
        - heikompi kahdesta eurooppalaisesta vihollisesta, eli Italia, tuli pyrkiä erottamaan sodasta ensin
        - tukea puolueettomia maita ja miehitettyjen alueiden saksalaisia vastaan taistelevia
        - aloittaa ilmasota tarkoituksena tuhota vihollisen teollinen ja sotilaallinen voima
        - keskittää voimia lopulliseen hyökkäykseen Saksan nujertamiseksi


      • TirehtörKankkunen

        Seuraava kevät toi taas mukanaan uusia mullistuksia, jotka lopullisesti muovasivat sodan rintamalinjat. Saksan hyökkäys Balkanille oli akselivalloille menestys, joka heitti britit lopullisesti ulos Euroopan mantereelta. Sitä seurasi kuitenkin Saksan hyökkäys Neuvostoliittoon, joka käytännössä merkitsi Britannian pelastumista Saksan uhalta. Churchill totesi puheessaan, ettei hän aio perua sanaakaan siitä, mitä on sanonut kommunisteista, mutta että Britannia tulee tukemaan jokaista Hitlerin vihollista, myös Neuvostoliittoa, niin paljon kuin voi. Materiaalista apua alettiin toimittaa myös Neuvostoliitolle. Yhdysvallat käytti puolueettoman statustaan hyväkseen ottaessaan suojelukseensa merialueita ja vaikeutti siten saksalaisten sukellusveneiden toimintaa. Käytännössä Yhdysvaltojen alukset saattoivat tulittaa tai syvyyspommittaa sukellusveneitä suojellessaan puolueettomia alueita tai omia aluevesiään, mutta saksalaisilla ei ollut lupaa vastata tuleen, koska Hitler ei halunnut välirikkoa USA:n kanssa. Tämäkin muuttui Japanin hyökättyä Pearl Harboriin. Saksa, joka ei vielä ollut kärsinyt yhtään tappiota (ellei sellaisena pidetä Moskovaa kohti suuntautuneen hyökkäyksen juuri pysähtymistä), näki uudessa tilanteessa vain mahdollisuuksia: Yhdysvaltojen voimien sitoutuessa Japania vastaan, se ei pystyisi todella sotaan Saksaa vastaan vähään aikaan, jos koskaan. Voitaisiin siis melko vaaratta ryhtyä sotaan Yhdysvaltoja vastaan ja siitä saataisiin suuri hyöty, kun sukellusveneet voisivat toimia koko Yhdysvaltojen hallitsemalla merialueella. Niinpä Hitler suostui, pääosin laivaston vaatimuksesta, julistamaan sodan Yhdysvalloille. Aluksi vaikuttikin sille, että laskelmat olivat olleet oikeita: sukellusveneet ylsivät uusiin upotusennätyksiin Amerikan rannikolla ja myös Atlantilla saattueita vastaan reittien läntisillä osilla. Suurella osalle amerikkalaisten laivastoa taistelu sukellusveneitä vastaan oli uutta ja omalla rannikolla, jonka arveltiin olevan liian kaukana saksalaisille sukellusveneille, ei ollut edes saattuejärjestelmää käytössä. Brittien opastuksella tilanne kuitenkin vuoden 1942 mittaan saatiin hallintaan. Samalla myös toinen kohta saksalaisten laskelmissa osoittautui virheelliseksi: Yhdysvaltojen sotateollisuus alkoi nopeasti tuottaa materiaalia sellaisia määriä, joita saksalaiset eivät olleet kuvitelleet mahdolliseksi ja sitä riitti kummallekin rintamalle niin, että molemmilla Yhdysvaltojen voima kasvoi nopeasti. Jo kesällä 1942 Yhdysvaltojen pommikoneita alkoi näkyä Euroopan taivaalla.

        Maailma näytti siis ennen sotaa ja vielä sen aikana lännestä katsottuna aika toisen näköiseltä kuin täältä Suomesta katsottuna. Yhdysvalloilla ei juuri ollut syytä nähdä Neuvostoliittoa vihollisenaan. Sota Japania vastaan sitoi voimia, joten saksalaisia vastaan ei voimakas liittolainen ollut ollenkaan pahasta. Sodan loppuvaiheessa ja piakkoin sen jälkeen tilanne muuttui. Amerikkalaisten jouduttua kosketuksiin meuvostoliittolaisten kanssa alkoi poliittisten kulttuurien eroavaisuus tulla esiin. Tsekkoslovakian vallanvaihto avasi silmät lopullisesti: Stalin toimi hyvin samalla tavoin kuin Hitlerkin oli tehnyt. Ja selvisi, että nin hän oli tehnyt jo pitkään. Tiedot Katynin surmista, Ukrainan nälänhädästä ja sotaa edeltäneistä puhdistuksista alkoivat levitä. Kommunsmin pelosta tuli arkipäivää ja jonkin ajan kuluttua ydinsodan pelko astui sekin kuvaan mukaan. Kylmä sota oli alkanut.


      • Tahdon_tietää

        Kiitos tästä yllättävän monipuolisesta ehkä enemmän esseestä kuin kommentista :).
        Kyllä nyt paremmin ymmärrän. Palatakseni alkuun USA ei ollut alunperin Saksaa vastaan jos nyt suuresti puolellakaan. Tapahtumat kehittyivät vaan siihen suuntaan.


    • muutamasyylöytyy

      Järjenvastaiselta? Riippuu ihan siitä Kenen järjellä ajattelee?

      Siihen aikaan kun vielä tosijärjellinen ajattelu oli voimissaan, (joissain maissa) niin maailmantilanteen kokonaisuuden kannalta ei ollut paljoa vaihtoehtoja. Natsi saksan ajama ideologinen ajatusvalta, eli natsimin henkinen sisältö kun oli oikeastaan kopioitu mielipuolen päiväkirjasta, mutta aseistus taas kehitetty viimeisen päälle, ollen sen ajan parhaimmistoa.

      Kaamea yhdistelmä siis, puhumattakaan jos olisi saanut kasvaa suuremmaksi.

      Siihen aikaan vielä kristillisenä valtiona, yhdysvaltojen ei tarvinnut kauaa miettiä, millaisia voimia tukee taistelussa, ja ketä vastaan. Ateismikin NL:ssä kun oli lähinnä pelkkää "virka-uskontoa", sillä venäläiset ovat aina säilyttäneet kansan syvissä riveissä suhteen kirkkoonsa.

      • Haluan_tietää

        Hyvä pointti. Tosin olen pitänyt aina Natsi-Saksan ja NL:n välistä sotaa juuri ateismin tyyppiesimerķkinä niille jotka ovat väittäneet uskontojen aiheuttaneen kaikki sodat. Että olisiko NL:ssa ollut jokin suhde kirkkoon, rohkenen epäillä.


      • TotuusTämäkin

        "Siihen aikaan vielä kristillisenä valtiona, yhdysvaltojen ei tarvinnut kauaa miettiä, millaisia voimia tukee taistelussa, ja ketä vastaan. Ateismikin NL:ssä kun oli lähinnä pelkkää "virka-uskontoa", sillä venäläiset ovat aina säilyttäneet kansan syvissä riveissä suhteen kirkkoonsa."

        Tuo on kyllä varsin kaukaahaettua. Tuskin Neuvostoliiton piilotettukaan kristillisyys (joka oli muuten todella syvälle piilotettu) oli missään roolissa liittolaisuudesta sovittaessa. Luultavasti kyse oli vain hyvin käytännöllisestä ratkaisusta. Neuvostoliitto oli ainoa toimija jolla oli kyky käydä jatkuvaa maasotaa Natsi-Saksaa vastaan Euroopan mantereella kun Britanian joukot oli sieltä ajettu pois ja toisaalta Neuvostoliitolla oli yhteinen intressi USA:n kanssa Aasian puolella padota Japanin laajentuminen.
        USA pystyi puuttumaan Euroopan sotaan maajoukoilla vasta vuosia sen jälkeen kun Neuvostoliitto tuli vedetyksi mukaan taisteluihin Saksan kanssa joten Neuvostoliiton sotamenestys oli tärkeää myös länsiliittoutuneille koska se vähensi paljon sotilaalllista painetta Britanian suunnalla.


    • VaikkaPirunPuolella

      Katsos kun alaston ja raaka valtapolitiikka(johon yleensä pystyvät vain suurvallat ja jota ne mieluusti harjoittavat tilaisuuden havaittuaan)on olemukseltaan täysin opportunistista ja piittaamatonta minkäänlaatuisista moraalisista ja eettisistä seikoista.
      Tuo valtapolitiikka naamioidaan erilaisiin ideologioihin,kuten jenkkeinmaan "freedomfreedom,libertyliberty"-jankkaukseen(joka siis tarkoittaa heidän freedomlibertyään käyttää kaikkia keinoja) tai NL:n sosialismiin,joka oli käyttökelpoinen niin kauan,kuin sen kautta saatiin keino vaikuttaa läntisten maiden kansalaisiin.
      Saksalaisten valtapolitiikka naamioitiin wagneriaaniseen blutund boden-mystiikkaan.
      Suomemme maan kaltaisen pienen toimijan ainoa tie on pysyä mahdollisimman kaukana noista suurvaltojen dance macabren kaavailuista ja pitää puolustuksensa kunnossa ja omassa päätäntävallassa.

      • Haluan_tietää

        Hyvät pointit. En voi kun olla samaa mieltä, paitsi. Suomihan ei ole ollut mahdollisimman kaukan vaan monesti liittoutunut, usein Saksan kanssa. Siitä on ollut enemmän hyötyä kuin haittaa. Siksi suomen pitäisi mielestäni liittyä Natoon.


      • pelionraakaa
        Haluan_tietää kirjoitti:

        Hyvät pointit. En voi kun olla samaa mieltä, paitsi. Suomihan ei ole ollut mahdollisimman kaukan vaan monesti liittoutunut, usein Saksan kanssa. Siitä on ollut enemmän hyötyä kuin haittaa. Siksi suomen pitäisi mielestäni liittyä Natoon.

        Suomi joutui Neuvostoliiton hyökkäyksen kohteeksi juurikin siksi,että Saksa liittoutui venäläisten kanssa.Toisaalta jos Suomi olisi liittoutunut Saksan kanssa,olisi Neuvostoliiton kosto ollut kauhea Saksan häviön jälkeen.
        Viron kohtelu olisi siihen nähden ollut suorastaan lempeää.
        Ruotsin kanssa liittoutumisen kielsivät sekä Saksa että Neuvostoliitto,kumpikin omista tarkoitusperistään lähtien.
        Englannin kanssa liittoutumisestahan neuvostopropaganda Suomea syyttikin jo ennen sotia.
        Tositilanteessa sitten nähtiinkin länsivaltojen reaaliset mahdollisuudet tukea Suomea,kun sekä Norja että Ruotsi kielsivät apuretkikunnan kulkemisen alueensa läpi.
        Tosiasia on,että Suomen puolustusmahdollisuuksia yleisesti aliarvioitiin ennen sotia,ja pitkälti sen vuoksi jätettiin luomatta riittävä materiaalinen perusta puolustus-sodalle.Wolf Halstin Suomen puolustaminen pitäisi jokaisen lukea nykyäänkin.
        Laiminlyönnit erityisesti panssarintorjunnan ja kenttätykistön suhteen maksettiin kymmenien tuhansien suomalaisten verellä.


      • Tahdon_tietää

        Hemmetin hyvät pointit. Natoon liittymisen vaara lienee se miten se mahdollisesti näivettäisi oman puolustustahdon ja sitä kautta pitkän maanpuolustusperinteen. Nykyään paljon näkee ja kuulee arvostelua miten kehno suomen armeija on verrattuna esim. pieneen palkka/ ammatti-armeijaan mutta kyllä venäläisen näkökulmasta katsottuna riittävän suuri reservi sanotaan vaikka 15000 miestä rynnäkkökiväärien kanssa mietityttää tänne hyökkääjää kummasti. Että kannattaako tuonne hyökätä ja saattaa tulla liian kalliiksi pahaisen maapalan valtaaminen.


      • TällaistaMatematiikkaa

        Eiköhän yli 200.000 miestä rynnäkkökiväärien kanssa mietitytä vielä enemmän!


      • just_the_facts
        pelionraakaa kirjoitti:

        Suomi joutui Neuvostoliiton hyökkäyksen kohteeksi juurikin siksi,että Saksa liittoutui venäläisten kanssa.Toisaalta jos Suomi olisi liittoutunut Saksan kanssa,olisi Neuvostoliiton kosto ollut kauhea Saksan häviön jälkeen.
        Viron kohtelu olisi siihen nähden ollut suorastaan lempeää.
        Ruotsin kanssa liittoutumisen kielsivät sekä Saksa että Neuvostoliitto,kumpikin omista tarkoitusperistään lähtien.
        Englannin kanssa liittoutumisestahan neuvostopropaganda Suomea syyttikin jo ennen sotia.
        Tositilanteessa sitten nähtiinkin länsivaltojen reaaliset mahdollisuudet tukea Suomea,kun sekä Norja että Ruotsi kielsivät apuretkikunnan kulkemisen alueensa läpi.
        Tosiasia on,että Suomen puolustusmahdollisuuksia yleisesti aliarvioitiin ennen sotia,ja pitkälti sen vuoksi jätettiin luomatta riittävä materiaalinen perusta puolustus-sodalle.Wolf Halstin Suomen puolustaminen pitäisi jokaisen lukea nykyäänkin.
        Laiminlyönnit erityisesti panssarintorjunnan ja kenttätykistön suhteen maksettiin kymmenien tuhansien suomalaisten verellä.

        "Suomi joutui Neuvostoliiton hyökkäyksen kohteeksi juurikin siksi,että Saksa liittoutui venäläisten kanssa."

        Saksa ja NL eivät olleet milloinkaan liittolaisia, ne kylläkin tekivät hyökkäämättömyyssopimuksen joka oli tehty vain jossain vaiheessa rikottavaksi (vrt. myöhemmät tapahtumat). Natsit pitivät "juutalaisbolsevikkien" hävittämistä missionaan. Yhteistyötä tehtiin pitkin hampain ja tikari selän taakse piilotettuna. Natsit avoimesti puhuivat elintilan hankkimisesta idästä jo heti alkumetreiltä alkaen. Natsi-Saksan hyökkäys Neuvostoliittoon oli vain ajan kysymys, sen tiesivät sekä natsit että bolsut.

        Suomi joutui hyökkäyksen kohteeksi koska NL aivan oikein arvioi, että Suomesta kohdistuisi jälleen kerran uhka Leningradin sivustaan. Joko suomalaiset päästäisivät saksalaiset maahan (kuten tapahtui 1918, ja sitten taas 1940), tai Saksa tulisi väkisin Suomeen (kuten tuli Norjaan ja Tanskaan). NL:n arvio oli oikea, 1940 saksalaiset nousivat jälleen maihin Suomessa, ja 1941 Suomi oli Saksan rinnalla valtaamassa elintilaa idästä.

        "Toisaalta jos Suomi olisi liittoutunut Saksan kanssa,olisi Neuvostoliiton kosto ollut kauhea Saksan häviön jälkeen."

        Suomi liittoutui de facto Saksan kanssa ja otti osaa Hitlerin operaatio Barbarossaan. NL:n kosto ei kuitenkaan ollut kauhea, vaan Suomi päästettiin kuin koira veräjästä.


      • OliYhteistyötäJaAvunanto

        "Saksa ja NL eivät olleet milloinkaan liittolaisia, ne kylläkin tekivät hyökkäämättömyyssopimuksen "

        Ja salaisen lisäpöytäkijan, jolla määriteltiin Suomen kuuluvan NL:n etupiiriin.
        Lisäksi Saksa ja NL olivat toisen maailmansodan aloittajia, sopivat yhteisestä hyökkäyksestä Puolaan 1.9.1939, viettivät yhteisen voitonjuhlan sodan loputtua.
        Gestapo ja NKVD olivat yhteistyössä ja vaihtoivat toisilleen mielenkiintoisia vankeja keskenään.
        Olivat sopineet estävänsä kaiken vastarinnan ja molemmat suorittivat näitä toimenpiteitä omilla puolillaan Puolaa, tästä oli kysymys Katyssa, jossa surmattiin sekä sotilaita että sivilejä.

        Eikö tämä ole yhteistyötä jos mikään????


      • missä-sanotaan-toisin
        OliYhteistyötäJaAvunanto kirjoitti:

        "Saksa ja NL eivät olleet milloinkaan liittolaisia, ne kylläkin tekivät hyökkäämättömyyssopimuksen "

        Ja salaisen lisäpöytäkijan, jolla määriteltiin Suomen kuuluvan NL:n etupiiriin.
        Lisäksi Saksa ja NL olivat toisen maailmansodan aloittajia, sopivat yhteisestä hyökkäyksestä Puolaan 1.9.1939, viettivät yhteisen voitonjuhlan sodan loputtua.
        Gestapo ja NKVD olivat yhteistyössä ja vaihtoivat toisilleen mielenkiintoisia vankeja keskenään.
        Olivat sopineet estävänsä kaiken vastarinnan ja molemmat suorittivat näitä toimenpiteitä omilla puolillaan Puolaa, tästä oli kysymys Katyssa, jossa surmattiin sekä sotilaita että sivilejä.

        Eikö tämä ole yhteistyötä jos mikään????

        "Eikö tämä ole yhteistyötä jos mikään????"

        Väittääkö lainaamasi kirjoittaja ettei yhteistyötä olisi ollut?


    • jenkkirynkky

      Kuinkahan nämä rynnäkkökiväärit liittyvät USA:n sotimiseen Neuvostoliiton rinnalla?

      • Haluan_tietää

        No ei mitenkään mutta hyvä ja polveileva keskustelu ajautui nyt vain siihen. Yritä elää sen kanssa.


    • rushB

      Mitä järjenvastaista siinä on? Kaikki haluavat olla voittamattoman voittajan puolella.

      • Se-ei-selitä

        NL:n puolelle menoa.

        Sillä ei ollut 1941 juuri voittoja takanaan. Pikemmin paha tilanne Saksan kanssa.

        Saksa oli kuitenkin 11.12. 41 julistanut sodan USA:lle.


      • rushB
        Se-ei-selitä kirjoitti:

        NL:n puolelle menoa.

        Sillä ei ollut 1941 juuri voittoja takanaan. Pikemmin paha tilanne Saksan kanssa.

        Saksa oli kuitenkin 11.12. 41 julistanut sodan USA:lle.

        Kyllä se vain selittää. Lännen eliitti vaihtoi puolta, koska halusivat voittamattoman voittajan puolelle. Sodan lopputuloshan oli täysin päivastainen kuin se, mitä lännen eliitti oli suunnitellut, mutta heti kun he näkivät, että maailman toiseksi vahvin armeija eli Saksa ei kykene valloittamaan Moskovaa, vaihtoivat saman tien puolta ja alkoivat toimittamaan voittamattomalle Neuvostoliitolle aseromujaan. USA:n toimittama Lend-Lease -romu ei sodan lopputulokseen kuitenkaan vaikuttanut, koska Neuvostoliiton oma asearsenaali oli kymmenen kertaa suurempi.


      • felixsteiner

        Kyllä lännen eliiti ei halunnut sotaa vaan hitler sen sodan aloitti (kun ne saksan kannalta kovat 1maailmansodan rauhanehdot ja nöyryytys häntä niin jurppivat) neuvostoliittoon hitler taas hyökkäsi sen takia että pelkäsi nl.n vahvistuvan liikaa eli otti etulyönti aseman ja uskoi niin omiin kykyhinsä kun oli länessä menestynyt niin hyvin ja menestyihän saksan hyökkäys idässsäkin 1941 aikalailla tosin oli hyvä että aatu itse hämenti niin paljon sodan johdossa että omalla toiminallaan hankaloitti amatti kenraalien toimintaa ja työtä taisipa olla itse "toiminallaan saksan armejan pahin vihollinen" korpraalista kun ei ole oikein armejan johtoon.Tuosta Usa:n asevienistä neuvostoliittoon löytyy kyllä ihan tarkkoja lukuja oli muuten aikamoinen määrä pelkästään kuorma-autoja noin 400 000kpl esim ilomantsin motin venäläisyksiköillä oli paljon jenkkikamaa mukana manteleita,aseita, säilykkeitä(jotka tuttuni kertoman mukaan kyllä maistuivat hyvältä suomalaistenkin suussa) Tutustukaapa aseapuun se oli kyllä aika mahtava määrä ja uttoi paljon venäläisiä siirtymä vaiheessa enenkuin saivat oman teollisuutensa taas pyörimään siirtojen jälkeen täysillämäärä tuote
        375 833 kuorma-autoa
        51 503 jeeppiä
        35 170 moottoripyörää
        8 075 traktoria
        7 053 panssarivaunua
        14 795 lentokonetta
        1 900 höyryveturia
        66 dieselveturia
        9 920 rautatievaunua
        1 000 tasovaunua
        120 tankinkuljetusvaunua
        4 478 116 tn ruokatarvikkeita
        2 670 371 tn öljytuotteita
        185 000 kenttäpuhelinta
        1 100 000 km kaapelia
        2 300 000 tn terästä
        229 000 tn alumiinia


      • rushB
        felixsteiner kirjoitti:

        Kyllä lännen eliiti ei halunnut sotaa vaan hitler sen sodan aloitti (kun ne saksan kannalta kovat 1maailmansodan rauhanehdot ja nöyryytys häntä niin jurppivat) neuvostoliittoon hitler taas hyökkäsi sen takia että pelkäsi nl.n vahvistuvan liikaa eli otti etulyönti aseman ja uskoi niin omiin kykyhinsä kun oli länessä menestynyt niin hyvin ja menestyihän saksan hyökkäys idässsäkin 1941 aikalailla tosin oli hyvä että aatu itse hämenti niin paljon sodan johdossa että omalla toiminallaan hankaloitti amatti kenraalien toimintaa ja työtä taisipa olla itse "toiminallaan saksan armejan pahin vihollinen" korpraalista kun ei ole oikein armejan johtoon.Tuosta Usa:n asevienistä neuvostoliittoon löytyy kyllä ihan tarkkoja lukuja oli muuten aikamoinen määrä pelkästään kuorma-autoja noin 400 000kpl esim ilomantsin motin venäläisyksiköillä oli paljon jenkkikamaa mukana manteleita,aseita, säilykkeitä(jotka tuttuni kertoman mukaan kyllä maistuivat hyvältä suomalaistenkin suussa) Tutustukaapa aseapuun se oli kyllä aika mahtava määrä ja uttoi paljon venäläisiä siirtymä vaiheessa enenkuin saivat oman teollisuutensa taas pyörimään siirtojen jälkeen täysillämäärä tuote
        375 833 kuorma-autoa
        51 503 jeeppiä
        35 170 moottoripyörää
        8 075 traktoria
        7 053 panssarivaunua
        14 795 lentokonetta
        1 900 höyryveturia
        66 dieselveturia
        9 920 rautatievaunua
        1 000 tasovaunua
        120 tankinkuljetusvaunua
        4 478 116 tn ruokatarvikkeita
        2 670 371 tn öljytuotteita
        185 000 kenttäpuhelinta
        1 100 000 km kaapelia
        2 300 000 tn terästä
        229 000 tn alumiinia

        Mitä tuosta? USA:n aseet olivat huonolaatuista romua, josta Neuvostoliitto maksoi vielä ylihintaa. NL soti Saksaa vastaan pääasiassa omilla aseillaan. Sodan aikana NL:ssa valmistettiin mm.

        125 655 lentokonetta
        102 800 panssarivaunua
        352 800 kranaatinheitintä
        10 000 Katjushaa


    • oudot-kuviot

      Usa on auttanut ryssiä monet kerrat.
      Sekä I että II MS.

      Moni ei sitä ymmärrä.

    • Avaus-on-pötyä

      Hitler rienasi puheissaan USA:n presidenttiä. Jenkit taas auttoivat varsin avoimesti Englantia taistelussa Saksaa vastaan.

      Hitler oli lupautunut Japanin rinnalle, jos se joutuu sotaan.

      Niin siinä sitten kävi. Japani hyökkäsi USA:an, jolloin Saksa julisti sodan USA:lle. Kun Saksa oli sodassa NL:n kanssa, tuli siitä luontainen liittolainen USA:lle.
      Saksa siis järjesti USA:n NL:N liittolaiseksi

      • JukkaJoensuusta

        Kukaan ei sitten vastannut aloittajan keskeisempään kysymykseen, "... että kapitalistinen mahti oli liitossa kommunistisen mahdin kanssa. Miksi Natsi-Saksa oli heille yhteinen vihollinen?"
        Koska molempien maiden politiikkaa hallitsivat juutalaiset.
        Neuvostoliitto oli "sosiaalisten kokeilujen" laboratorio. Täällä ihmiset olivat vielä enemmän orjia kuin velkaorjuuden Jenkeissä. "Vapaaehtoisen" orjan eli velkaorjan työpanos on hurjasti suurempi kuin gulagin työn sankarin. TODELLINEN vaihtoehto näille kahdelle oli itsenäisten kansojen kansallissosialismi. Juutalaisten Maailman kongressi julisti Saksalle sodan v. 1933.
        https://www.youtube.com/watch?v=NRuqAIP2Nf8
        http://magneettimedia.com/juutalaisten-rooli-bolsevikkivallankumouksessa-venajalla/


      • Haluan_tietää

        Hyviä pointteja. Tuota juutalaiskysymystä itsekkin ounastelin. Kommunistikommissaareissa suurin osa taisi olla juutalaisia.


      • Lykkäät-pötyä

        USA:ssa oli vallassa valkoinen eliitti presidentti Rooseveltin johdolla.

        NL:ssa hallitsi Stalin. Korkeissa johtajissa oli joku juutalainenkin, mutta eivät he määränneet. Esimerkiksi juutalainen ulkoministeri Litvinov sai potkut ennen sotaa.

        Tuolla edellä on ainakin pari kertaa selvitetty USA:n sotaan joutuminen.


      • Haluan_tietää

        Sanoin ounastelin en pitänyt 100% totena.


      • JukkaJoensuusta
        Lykkäät-pötyä kirjoitti:

        USA:ssa oli vallassa valkoinen eliitti presidentti Rooseveltin johdolla.

        NL:ssa hallitsi Stalin. Korkeissa johtajissa oli joku juutalainenkin, mutta eivät he määränneet. Esimerkiksi juutalainen ulkoministeri Litvinov sai potkut ennen sotaa.

        Tuolla edellä on ainakin pari kertaa selvitetty USA:n sotaan joutuminen.

        Näinhän se oli, ”Bolsevikkijohtajat, joista suurin osa on juutalaisia ja 90 % maanpaosta palanneita, eivät välitä Venäjästä tai mistään muusta valtiosta, vaan ovat internationalisteja ja yrittävät aloittaa maailmanlaajuisen yhteiskunnallisen vallankumouksen.”
        "”Ukrainassa Tšekan riviagenteista lähes 80 % oli juutalaisia.” Alkujaan Tšeka, eli Neuvostoliiton salainen poliisi, myöhemmin se tunnettiin kirjainyhdisteillä GPU, OGPU, NKVD, MVD ja KGB."
        Stalin taisi olla harvoja ei-juutalaisia Neuvostoliiton johdossa. Kuitenkin koko idea kommunistisesta valtiosta on juutalaisten keksintö ( kyllä mm. Marx oli juutalainen).
        USA:n politiikkaaa johti ja johtaa todellisuudessa suuryritykset ja niiden omistajat eli lähinnä "finanssitavaratalot". Nämä ovat perinteisesti suurelta osin juutalaisten hallussa. Esimerkkinä juutalaisten poliittisesta ja rahavallasta on USA:n (yksityinen mutta virallinen) keskuspankki FED jonka pääjohtaja on aina ollut juutalainen!
        http://magneettimedia.com/yhdysvaltojen-keskuspankin-seuraava-johtaja-israelin-kaksoiskansalainen/

        Tottakai tämä vaikutti Yhdysvaltain johdon asenteeseen Saksaa kohtaan


    • Kylmäsota syttyi vasta toisen maailmansodan jälkeen.

    • NL, venäjä, ovat pohjimmiltaan aika samanlainen maa ja systeemi kuin usa.
      Siis paljon yhteistä.

      Voimakas vaikutus oli myös Usa raha juutalaisten vaikutus.
      Saksaa haluttiin lyödä. Nl oli hyvä kumppani. Ja Nl uhrasi 20 milj. ihmistä Juutalaisen hegemonian ylläpitoon.
      Ja saksan lyönti jatkuu edelleen. Muslimi obaman aikaan oli mielenkiintoista, kun muslimi obama onnitteli saksan merkkeliä laajasta islamisaatiosta !!!

      • MaailmanPolitiikkaa

        obama rakensi tilanteen lähi-itäänkin, nyt iranilla on pommi ja israelissa odotellaan, että milloin pamahtaa !!!


      • Haluan_tietää

        Neuvostoliiton tapauksessa lie aika rohkeaa puhua juutalaishegemoniasta koska itsekkin vainosivat juutalaisia kuten kaikkia joiden epäiltiin toimineen NL vastaan . Syy vainoon oli poliittinen eikä ideologinen kuten Natsi-Saksassa. Eipä sillä tosin uhrien kannalta ole väliä. Mut en oikein sulata kuitenkaan tätä juutalaisargumenttia. Syyt USA:n ja NL:n liittoumaan olivat käytännöllisemmät kuten aiemmista kommenteista voi lukea.


      • Varloy1941
        Haluan_tietää kirjoitti:

        Neuvostoliiton tapauksessa lie aika rohkeaa puhua juutalaishegemoniasta koska itsekkin vainosivat juutalaisia kuten kaikkia joiden epäiltiin toimineen NL vastaan . Syy vainoon oli poliittinen eikä ideologinen kuten Natsi-Saksassa. Eipä sillä tosin uhrien kannalta ole väliä. Mut en oikein sulata kuitenkaan tätä juutalaisargumenttia. Syyt USA:n ja NL:n liittoumaan olivat käytännöllisemmät kuten aiemmista kommenteista voi lukea.

        Mitä tästä opimme? Ei pidä kumartaa länteen taikka itään.- Usa uhkasi aloittaa sodan Suomea vastaan jos katkaistiin Muurmannin rata ! Vitun jenkit !


      • Anonyymi
        Varloy1941 kirjoitti:

        Mitä tästä opimme? Ei pidä kumartaa länteen taikka itään.- Usa uhkasi aloittaa sodan Suomea vastaan jos katkaistiin Muurmannin rata ! Vitun jenkit !

        Suomi soti Saksan rinnalla USA:n liittolaista vastaan.

        Jo siinä oli sodan syy.

        Aktiivisuus materiaaliavun kuljetuksia vastaan,olisi johtanut sotaan.
        Tosin Suomen ilmahyökkäykset ja sissi-iskut Muurmannin radalle kiristivät jo suhteet äärimmilleen.


    • Kolymantanssit

      Stalinilla oli Kolymassa paljon orjakultaa, se veti Wall streetin konkkanokkia.

      • Anonyymi

        USA:lla oli riittämiin kultaa omasta takaa.
        Ja varmuuden vuoksi otettiin talteen myös brittien kultavarat.


    • Anonyymi

      "Natsi-Saksan hyökkäys Neuvostoliittoon oli vain ajan kysymys, sen tiesivät sekä natsit että bolsut."

      Miksi operaatio Barbarossa tuli Stalinille täytenä yllätyksenä?

      • Anonyymi

        Koska Saksa pyrki kaikin keinoin vakuuttamaan, ettei hyökkäystä ole tulossa. Se mm. salattiin omalta ulkoministeriöltä.
        Brittien varoitukset leimattiin propagandaksi.
        Stalin ei voinut uskoa, että Hitler ryhtyisi moiseen yritykseen,kun Euroopan tilanne oli yhteisvoimin mitä parhaiten hallinnassa.


    • Anonyymi

      Saksan puolellako olisi pitänyt olla mm. Englantia valtaamassa ? Mitä iloa olisi USAlle ollut jos Saksa olisi yksin noussut Euroopan valtiaaksi ? USA toimi viisaasti ja nousi näillä valinnoillaan itse Euroopan valtiaaksi ja on sitä vieläkin.

    Ketjusta on poistettu 0 sääntöjenvastaista viestiä.

    Luetuimmat keskustelut

    1. Jumala rankaisi; nainen kuoli Suviseuroissa

      Eihän näissä joukkohysteriatapahtumissa ole mitään tolkkua. Aina pitää hajauttaa. Toivottavasti lestatkin tulevat nyt
      Maailman menoa
      200
      5138
    2. Mopomiitti onnettomuus

      Vittu se tehdas-alue ole oikea paikka mopomiitille, Ja minkälainen vanhempi hyväksyy, että pojan mopo kulkee järkyttävä
      Kokkola
      124
      3170
    3. Pääsit nainen todella

      lähelle ja kaikki sinussa oli jotain selittämättömän kiehtovaa. Silti en koskaan ymmärtänyt sinua täysin. Mitä halusit t
      Ikävä
      142
      2417
    4. Koettakaa nyt Trumpinkin fanit ymmärtää:

      Hän on myös jo vanha mies. Kukaan ei tiedä, mitä kunnossa hän on parin vuoden päästä.
      Maailman menoa
      342
      2374
    5. Kiitos, kun paljastit

      Vaikka mä tiesinkin! Nyt voi ottaa seuraavan askeleen? Hyvää yötä:)
      Ikävä
      55
      1992
    6. En saa unta kun ajattelen

      Sinua mies. Sydäntä ahdistaa meidän välit 😌😞
      Ikävä
      81
      1566
    7. YLE kirjoittaa - Viritetyt sähköpyörät aiheuttavat ongelmia poliiseille

      "Itse rakennellut ja viritetyt sähköpyörät ovat poliisin ja Liikenneturvan mukaan yleistyvä kirous liikenteessä." https
      Pyöräily
      116
      1510
    8. Missä hiton pippaloissa

      Sä käyt kun sua ei näy missään..tahtosin vaan varmistua et kaikki ok.
      Ikävä
      31
      1403
    9. Olen miettinyt sinua tänään

      Se mitä teit oli oikeasti vähän tylyä. En voi ottaa sitä muuna kuin mitä se konkreettisesti on. Esitän itsellenikin että
      Tunteet
      24
      1230
    10. Vieläkö pidät minusta

      Vieläkö pidät minusta nuori nainen? Vaikutat etääntyneeltä ja olen ajatellut että haluat olla rauhassa.
      Ikävä
      105
      1091
    Aihe