Olen yksin jatkuvasti.
Yksinäisyys.
Yksinmä
12
347
Vastaukset
- mäyksin
Niin minäkin.
- zämää
No olette sitten oikealla palstalla.
- emmeoleyksin
Ja tässä teille vastaa jo kolmas henkilö. Nyt meitä on jo trio.
Me kommunikoimme nyt näin.
Hyvää päivänjatkoa. Ollaan näkyvillä. Suomessa ja länsimaissa kun on lisääntynyt tämä individualismi, niin on paljon yksinäisiä. Tämä on valtava ongelma jo, nykyään kaikki asiat kun pyörii materian ympärillä, aitoja arvoja kun ei usein enää ole, kaikkia asioita lasketaan rahassa. Itse olen vuosia ollut täysin yksin, muutin joskus suomalaiseen perheeseen 13-vuotiaana, mutta eivät he paljon yhteyttä minuun pitäneet. Tässä maassa jo nuoria ja lapsiakin (kuten vanhuksiakin) helposti lääkitään psyykenlääkkeillä ja monesti ongelmat saattavat johtua juurikin siitä yksinäisyydestä. Itse sain kymmeniä kiloja painoa, sokeritaudin 10 vuotta sitten niistä lääkkeistä. Itse tosi helposti vaivun kaikkien näiden ongelmien keskellä itsesääliinkin, lisäksi kun on traumaattinen lapsuus ollut myös.
- yksinäiset
Olen samassa jamassa en tiedä miten jaksan elää. 50 plus nainen . Kaipaan turvallista kainaloa.
- 55v-mies
Samassa jumissa ja jamassa ollaan, Yksinäisyysdokumentti http://areena.yle.fi/1-3397064 lohduttaa silti jonkun verran kun huomaamme, että emme ole Suomessa yksin tämän asian kanssa. Ongelma on globaali, yksinäisyydestä kärsii maailmassa kaikki ihmiset.
Pahinta, tai koko ongelma on oikeastaan lähtöisin siitä, kun ihmiset vielä häpeävät yksinäisyyttä. Itse viihdyn yksin oikein hyvin, jo taiteenikin takia en halua ihmisiä häiritsemään työskentelyäni. Toisaalta olisi hyvä edes joskus saada tavata tuttuja tai harvoja ystäviä.
- Otzgjki
Itse taas nautin yksinäisyydestä ja olen ihmisiä karttava henkilö sekä hieman ihmisvihaaja.
- lutuinenhöhlä
Tunnen olevani olosuhteiden pakosta yksinäinen. Viimeisen n. viiden vuoden varrella ne, joita olen joskus pitänyt ystävinä, ovat vähitellen kaikonneet. Ärsytti, kun tuntui, että Facebook oli ystävyyttä ylläpitävä voima ja siksi poistuin sieltä, jotta näkisin, ketkä oikeasti ovat ystäviäni. Huomasin, että eihän niitä ole. Tasan yksi ihminen niistä 350:stä, jotka siellä olivat "kavereitani", on ottanut yhteyttä. Olen kasvanut yksinäisyyteeni ja oppinut hyväksymään sen ja oppinut elämään sen kanssa. En edes kaipaa ihmisiä elämääni ja siinä mielessä olen kasvanut myös vähän ihmisvihaajaksi. En ole ikinä edes lapsia halunnut. Kissat ovat paljon ihanampia ja ymmärtäväisempiä. :)
- 55v-mies
lutuinenhöhlä kirjoitti:
Tunnen olevani olosuhteiden pakosta yksinäinen. Viimeisen n. viiden vuoden varrella ne, joita olen joskus pitänyt ystävinä, ovat vähitellen kaikonneet. Ärsytti, kun tuntui, että Facebook oli ystävyyttä ylläpitävä voima ja siksi poistuin sieltä, jotta näkisin, ketkä oikeasti ovat ystäviäni. Huomasin, että eihän niitä ole. Tasan yksi ihminen niistä 350:stä, jotka siellä olivat "kavereitani", on ottanut yhteyttä. Olen kasvanut yksinäisyyteeni ja oppinut hyväksymään sen ja oppinut elämään sen kanssa. En edes kaipaa ihmisiä elämääni ja siinä mielessä olen kasvanut myös vähän ihmisvihaajaksi. En ole ikinä edes lapsia halunnut. Kissat ovat paljon ihanampia ja ymmärtäväisempiä. :)
Tuon saman jutun takia en ole koskaan käyttänyt Facea muuhun kuin Päiväkirjan käyttöön. Kun valitsee "Vain minä"-kommentoinnin F:sta niin kukaan muu ei pysty lukemaan mitä sinne on kirjoittanut ja linkittänyt. Sinunkin kokemus lisää vain varmuutta siitä, että tuskin kannattaakaan hakea "ystäviä", näitä niinsanottuja ystäviä Facebookista. Minullekin tullut satoja kaveripyyntöjä, ihan minulle ventovierailta ihmisiltä. Ihmisiltä, joiden kommenteista olen ehkä joskus tykännyt, tms. Naurettavaa.
- Keissa
Nuorempana oli ahdistavaa olla yksin ja kaipasin konkreettisesti ihan sitä kainaloa. Lienee jäänyt vajausta lapsena sylistä ja perusturvallisuudesta. Ei minua ihmisläheisyys ahdista, en vihaa ihmisiä, mutta nykyään oma koti on turvallinen pesä, keholle ja keho on näkymättömän minä koti.
Kyllä onnellinen voi olla vaikka jakaa tilan vain itsensä kanssa.
Kerron tämän siksi, että onnelliseen elämään on mahdollisuus ja toivoa, vaikka ei olisi puolisoa, lapsia tai kun tulee elämänvaihe, ettei heitä enää ole.
Kyllä minä melkein joka päivä tapaan muutaman tunnin ajan ihmisiä ja se riittää ihan hyvin.
Ihmisen pitää olla aktiivinen. Ei ne ihmiset kotiin tule. Nykyajan tapoihin kuuluu, ettei käydä kylässä ja vaan vierailut ja tapaamiset sovitaan aina erikseen. - justiina666
sama täällä.toisaalta tykkään yksinolosta,mutta en aina :(
- Kavereitayhteisö
Vilkaiskaa tuonne sivustolle
http://kavereita.esy.es
Ketjusta on poistettu 0 sääntöjenvastaista viestiä.
Luetuimmat keskustelut
Kelekkakisat
Mikä vakava onnettomuus sattunut kisoissa. On peruttu koko kisat. Pelastuskopteri näytti käyvän paikalla.105036- 812730
- 462652
Pitäis vaan lopettaa
Sinun kanssa yhteydenpito. Alkaa vaan haluamaan enemmän ja tuskin lopulta mikään kohtaisi. Ja ikävä vaan kasvaa ja lähei132030- 471780
Ikävä uutinen uudesta Unelmia Italiassa -kaudesta
Unelmia Italiassa -sarja on ollut supersuosittu ja uutta kautta on odotettu. Nyt on tullut se aika, että TV-katsojat pää71763- 421715
- 221706
Lähtisitkö Erikoisjoukot-leirille? Yksi kokelas paljastaa karun totuuden kulissien takaa
Erikoisjoukot realityssä kokelaat kohtaavat omat henkiset ja fyysiset rajansa. Nyt yksi kokelas paljastaa karun totuuden171671Salatut elämät: Lola Odusoga -paljastus - Tämä suosii tiettyjä Salkkarit-faneja!
Salatut elämät vetää katsojia tv-ruudun äärelle jaksosta, kaudesta ja vuodesta toiseen. Tähän mennessä sarjaa on nähty j71671