- lienee tulevaisuutta.
Nyt alettu puhumaan tavaran liikkeistä, miten on kuluttavaa ruodaaminen.
Kun tavara lähtee, se menee kymmenien toimijoitten kautta, juuri tehdyn tutkimuksen mukaan, kun he paikanpäällä asiaa tutkivat. Tulevaisuus on lähitoimijoissa.
esim, kun liha tulee ulkomailta, se vaati valtavasti järjestelyjä, kun herkkänä lämmölle, pitää olla pakasteessa.
Verrattuna taas lähiruokaan -lihaan, jota ei ole tarvinnut pakastaa vielä myyntihetkellä.
Turhaa resurssien tuhlausta tavaroiden turha kuljettaminen. On muuta kuin kestävää kehitystä.
Tulevaisuus voi olla muuta kuin kaupungistuminen, juuri raaka-aineitten takia.
Ja muukin siihen liittyy, miksi pakkaantua laajassa maassa. Se toista
väkirikkaissa maissa, joissa pakko pakata ihmisiä koppeihin.
Miksi meilläkin koppeihin pakkantua, kun lääniä on vaikka kuin ulkopuolella.
Ilman maaseutua ja siellä tapahtuvaa alkutuotantoa kaupungeissa huomattaisiin nopeasti, missä se todellinen nälkä-Suomi sijaitsee. Betonin päällä on paha viljellä eikä Espan puistossa kovin suurta karjaa kyetä helsinkiläisten tarpeisiin laiduntamaan. Valkoposkihanhien kantaa pitäisi toki harventaa suuresti, mutta ei niilläkään suurkaupungin ravinnontarvetta kateta edes nimeksi. Kallion kerrostalojen katoillakin on neliöitä rajallisesti biodynaamiseen viljelyyn. Villikaneilla ei pitkälle päästä
Metsästys, kalastus, marjastus ja sienestys ovat maalaisen oopperaa ja balettia. Sellaista luonnon sinfoniaa, jota ei kaupungeissa ole mahdollista kokea.
Siksi ”ränsistyvään nälkä-Suomeen” tullaan joukolla kaupungeista rentoutumaan. Ylen poliittisen toimituksen ja Vapaavuoren, Sinnemäen sekä Haataisen kannattaisi joskus harkita samaa.
Tietokone puolella on pakkausohjelmia, ne kuljetuksien takia, saadaan mahdollisimman edullisesti kuljettua tavara, kun pakataan, tiivistetään, ja saanti päässä puretaan tavara. Tietokoneet ohjelmineen on viisaita tässä.
Materiaalia ei saada noin pakattua kuljetuksen helppottamiseksi. Ruokapuolella voisi ajatella kuivattamista, ja käyttöpäässä vedellä turvotetaan takaisin. Mutta maut ja vitamiinit katoaa näin. Vaikkapa peruna, se voidaan käsitellä pitkään kestäväksi kuivattamalla, ja tekemällä jauhoksi. Valmis perunamuusi, kun veden kanssa lämmitetään haudutetaan. Mutta ei se ole ole kuin oikein tehty perunamuusi.
Lähiruoka, sitä oikein alkaa lailla tukemaan, pakottaa erinäisin sanktioin.
Mitä ei kotimaasta saada, se sitten pakko roudata merten takaa. Kylmänä maana mm hedelmä puoli tätä.
Laitan tähän loppuun mainion "Hajasijoittamalla maaseutu kukoistukseen"
Seppo_Ilmarinen 11.3.2017 13:45 kirjoitus, joka on täyttä asiaa, kuten itsekkin asian näen.
http://keskustelu.suomi24.fi/t/14764719/hajasijoittamalla-maaseutu-kukoistukseen
Joka ulkomailla liikkunut jä nähnyt tuotantoaan, verraten se omaamme, vaikka kylmää puolet vuodesta, kyllä me ollaan edellä ja paljon moniin paikkoihin alkutuotannossa, maanviljelyssäkin. Etunsa routaisista pelloistakin talvenaikaan. vaikka kasvukausi jää lyhyeksi, siihen sopeuduttu, lajikkeita jalostamalla. Jos siihen lisäsi vaikkapa, lapin puikulan, se ei kasva oikein kuin lapissa vain. Etelässä kokeiltu ja tulos, on paljon huonompi. Vaatii pitkän valoisanpäivän kasvaakseen.
Ottakaa huomiooan, etten niin politikoi, kun meidän kaikkein on syötävä päivittäin, useastikin, oli puoluekannatuksemme mikä tahansa. Moitin vain noita Helsingin pormestari ehdokkaita, kun joukolla hyökkäsivät maaseutua vastaan. Heidänkin on syötävä, vaikka varmaan tottuneet parempiin kattauksiin, ja mieluusti vielä yhteiskunta maksajana.
Vielä kerran Sepolle niin mainiosta kirjoituksesta kiitokset, miten osaa kokemuksellaan asioista olla mieltä. Jos me liika hölmöydytään, meillä unohtuu että pitää kaikkea tuottaakin, käyttöömme, ei se itsestään valmistu. Ja viiveitä on paljonkin monissa tärkeissä tarpeissa. mm maanviljelys sitä. Tarvitsemme energiaa, kaivoksia metalleineen jokapäiväisessä käytösämme jne..lukemattomia tuotteita.
Nyt alettu puhumaan tavaran liikkeistä, miten on kuluttavaa ruodaaminen.
Kun tavara lähtee, se menee kymmenien toimijoitten kautta, juuri tehdyn tutkimuksen mukaan, kun he paikanpäällä asiaa tutkivat. Tulevaisuus on lähitoimijoissa.
esim, kun liha tulee ulkomailta, se vaati valtavasti järjestelyjä, kun herkkänä lämmölle, pitää olla pakasteessa.
Verrattuna taas lähiruokaan -lihaan, jota ei ole tarvinnut pakastaa vielä myyntihetkellä.
Turhaa resurssien tuhlausta tavaroiden turha kuljettaminen. On muuta kuin kestävää kehitystä.
Tulevaisuus voi olla muuta kuin kaupungistuminen, juuri raaka-aineitten takia.
Ja muukin siihen liittyy, miksi pakkaantua laajassa maassa. Se toista
väkirikkaissa maissa, joissa pakko pakata ihmisiä koppeihin.
Miksi meilläkin koppeihin pakkantua, kun lääniä on vaikka kuin ulkopuolella.
Ilman maaseutua ja siellä tapahtuvaa alkutuotantoa kaupungeissa huomattaisiin nopeasti, missä se todellinen nälkä-Suomi sijaitsee. Betonin päällä on paha viljellä eikä Espan puistossa kovin suurta karjaa kyetä helsinkiläisten tarpeisiin laiduntamaan. Valkoposkihanhien kantaa pitäisi toki harventaa suuresti, mutta ei niilläkään suurkaupungin ravinnontarvetta kateta edes nimeksi. Kallion kerrostalojen katoillakin on neliöitä rajallisesti biodynaamiseen viljelyyn. Villikaneilla ei pitkälle päästä
Metsästys, kalastus, marjastus ja sienestys ovat maalaisen oopperaa ja balettia. Sellaista luonnon sinfoniaa, jota ei kaupungeissa ole mahdollista kokea.
Siksi ”ränsistyvään nälkä-Suomeen” tullaan joukolla kaupungeista rentoutumaan. Ylen poliittisen toimituksen ja Vapaavuoren, Sinnemäen sekä Haataisen kannattaisi joskus harkita samaa.
Tietokone puolella on pakkausohjelmia, ne kuljetuksien takia, saadaan mahdollisimman edullisesti kuljettua tavara, kun pakataan, tiivistetään, ja saanti päässä puretaan tavara. Tietokoneet ohjelmineen on viisaita tässä.
Materiaalia ei saada noin pakattua kuljetuksen helppottamiseksi. Ruokapuolella voisi ajatella kuivattamista, ja käyttöpäässä vedellä turvotetaan takaisin. Mutta maut ja vitamiinit katoaa näin. Vaikkapa peruna, se voidaan käsitellä pitkään kestäväksi kuivattamalla, ja tekemällä jauhoksi. Valmis perunamuusi, kun veden kanssa lämmitetään haudutetaan. Mutta ei se ole ole kuin oikein tehty perunamuusi.
Lähiruoka, sitä oikein alkaa lailla tukemaan, pakottaa erinäisin sanktioin.
Mitä ei kotimaasta saada, se sitten pakko roudata merten takaa. Kylmänä maana mm hedelmä puoli tätä.
Laitan tähän loppuun mainion "Hajasijoittamalla maaseutu kukoistukseen"
Seppo_Ilmarinen 11.3.2017 13:45 kirjoitus, joka on täyttä asiaa, kuten itsekkin asian näen.
http://keskustelu.suomi24.fi/t/14764719/hajasijoittamalla-maaseutu-kukoistukseen
Joka ulkomailla liikkunut jä nähnyt tuotantoaan, verraten se omaamme, vaikka kylmää puolet vuodesta, kyllä me ollaan edellä ja paljon moniin paikkoihin alkutuotannossa, maanviljelyssäkin. Etunsa routaisista pelloistakin talvenaikaan. vaikka kasvukausi jää lyhyeksi, siihen sopeuduttu, lajikkeita jalostamalla. Jos siihen lisäsi vaikkapa, lapin puikulan, se ei kasva oikein kuin lapissa vain. Etelässä kokeiltu ja tulos, on paljon huonompi. Vaatii pitkän valoisanpäivän kasvaakseen.
Ottakaa huomiooan, etten niin politikoi, kun meidän kaikkein on syötävä päivittäin, useastikin, oli puoluekannatuksemme mikä tahansa. Moitin vain noita Helsingin pormestari ehdokkaita, kun joukolla hyökkäsivät maaseutua vastaan. Heidänkin on syötävä, vaikka varmaan tottuneet parempiin kattauksiin, ja mieluusti vielä yhteiskunta maksajana.
Vielä kerran Sepolle niin mainiosta kirjoituksesta kiitokset, miten osaa kokemuksellaan asioista olla mieltä. Jos me liika hölmöydytään, meillä unohtuu että pitää kaikkea tuottaakin, käyttöömme, ei se itsestään valmistu. Ja viiveitä on paljonkin monissa tärkeissä tarpeissa. mm maanviljelys sitä. Tarvitsemme energiaa, kaivoksia metalleineen jokapäiväisessä käytösämme jne..lukemattomia tuotteita.
Vastaukset 3
Vanhimmat
Suomi elää metsästä ja maataloudesta.
Suomessa+2000-luvulla+yli+90%+uusista+työpaikoista+on+syntynyt+kaupunkeihin
Toisia palvellen