Minä toivoisi viestillä kysymystä: "Mikä fiilis sulla on nyt musta/meistä?"
Toivoisin, että hän kysyisi siksi, että haluaisi kertoa tuntevansa jotain. Mutta ei hän kysy. Ei häntä edes kiinnosta, että ikävöin. Hänelle riittää, että olen tässä silloin kun häntä kiinnostaa ja hänelle sopii.
Toivoisin, että hän kysyisi siksi, että haluaisi kertoa tuntevansa jotain. Mutta ei hän kysy. Ei häntä edes kiinnosta, että ikävöin. Hänelle riittää, että olen tässä silloin kun häntä kiinnostaa ja hänelle sopii.
Vastaukset 20
Vanhimmat
Mikset itse kysy häneltä tuota kysymystä?
Miksi kysyisin kun jo tiedän vastauksen: en kiinnosta häntä siten kun toivoisin.
En halua kysymyksiä. Haluan faktoja. Tunnustuksen ja faktoja asioista. Hänen sanomana. Hänen aloitteesta. Hänen puhtaasta tahdosta olla rehti.
Läheltä tää. Voisko olla... ei kummiskaa. Olis kyll kiva jos olis.
Haluatko tulla luokseni huomenna?
En suoraan uskalla kysyä. Mutta vihjailulla olen viestejä laittanut. Et vain ole vastannut oikein. Tiedän mokanneeni mahdollisuuden sinuun.
Feissariviestiä vaikka et mitä kuuluu, löysitsä sun puhelimen? Tietäsin ettet sä ole unohtanut mua vielä. Ite en kehtaa enää laittaa mitään, kun et vastannu viimeksi.
Kysy S huomenna töissä mitä teen viikonloppuna. Vastaan sulle kyllä jos pyydät johonkin!!
Ei kysynyt. Mitään.
Aletaaks me?. oltais niinkun samiksia.
Haluaisin myös et hän kysyisi noin! Meillä vain kaverisuhde eikä se muuksi muutu :( Ollaan jo pian nelilkymppisiä.
Mitään niin kannattaa vetää johtopäätökset.
Really? Luuletko sä että täällä ikävä-palstalla roikkuu ihmisiä jotka eivät ymmärrä että homma jäi yksipuoliseksi? Ei kiinnosta sun päivänselvyydet.
Multa hän voisi kysyä että haluaisitko vielä nähdä. Olisin onneni kukkuloilla.
ei sua tarvii kiinnostaakaan mutta jokaisella on oikeus sanoo mitä aattelee ja toi oli ketjun ainoo varteenotettava kommentti, joten mikä ihme saa raivoomaan noin - ja mikäli tommonen tappura oot aina niin tuskin sitä kiinnostaa. kunhan sanoin vaikken ookkaan toi kelle riemastuit.
Melkein ihan mitä vaan saisi kysyä. Jotakin edes, että juttu lähtisi luistamaan ja murtaisi jään. Mutta vaikuttaa siltä ettei halua sanoa mulle mitään enää. En siis minäkään uskalla sanoa oikeastaan mitään enää. :(
Jokainen kerta kun tavataan, toivon niin paljon että hän ehdottaa yhteistä tekemistä. Lähdettäskö laivalle? Mentäskö leffaan joku kerta? Käytäskö ulkona syömässä? Ihan mitä vaan. Sienessä, k-kaupassa, kulmakuppilassa.
Mut mä oon vaan tämmönen jonka luona käydään joskus saunomassa, syömässä ja naimassa. Voinko mä milloin tulla? Sen hän kysyy. Ja mä oon niin tyhmä etten pysty lopettaa tätä tapailua vaan ikävöin ja sit ootan vaan noita ehdotuksia vaikka itsekin tajuan että turhaan enää.
Arvostatko sinä itseäsi?
Kyllä. Pidän vain hänestä niin paljon ja viidyn seurassaan. Olen ottanut minkä saanut ja toivonut enemmän, mut alkaa pian olla aika siirtyä eteenpäin ja lopettaa tää tyhmäily. Löydän vielä jonkun haluaa kysyä "rakastatko minua?" :)
Ehkä hän ei vain kerro sinulle kaikkia tuntemuksiansa. Jos ette voi ollapari, miksi sohaistaa tulenpesää kertomalla ikävästä? Mut mulla on ikävä. Ja ihan mieletön. En tiedä miten olisin. Ajoittaain tuntuu etten saa henkeä, ku on niin ikävä häntä. Hänelle en tätä kerro.
Lähdetkö mun kanssa syömään?