Erakoitunut vai päästäni pipi.

Sama. Minulla todettu bipolaarihäiriö tyyppi 2. Mutta kaikki tuo kuvailemasi ei liity häiriöön vaan persoonallisuuteen. Minulla todettu estynyt persoonallisuus. On vaikea olla ihmisten seurassa, paitsi oman lähipiirin. Kun iskee hypomania ei ole mitään vaikeuksia :).
Masennukseen liittyy ajatukset siitä että muut puhuvat pahaa, vaikkei se olisi todellista. Myös kaikki muu kielteisten ajatusten suma liittyy masennukseen.
Onneksi tiedän että masennus on ohimenevä olotila. Se kestää aikansa ja menee ohi. Samoin hypomania, tulee ja menee. Välillä on oireettomia jaksoja, vaikka jaksojen uusiutuminen on todennäköistä...
Päivä kerrallaan.

Yksinäisyys voi pistää pään aika sekaisin. Ja varsinkin, jos on ollut ihmisistä huonoja kokemuksia useampaan otteeseen, tai heikko itsetunto. Tunnistan itsessäni samoja piirteitä, mutta itselläni tuo "rohkeus" on sellaista sisäistä kapinaa, ja ehkä ihan tervettäkin sellaista, joka puskee välillä lävitse, koska on saanut niin paskaa kohtelua aina. Tuntuu, että haluaa alkaa jo pikkuhiljaa pitämään omia puoliaan, kun on ollut liian kiltti liian pitkään.

Täällä on helppo puhua ongelmistaan muille koska heitä ei tarvitse kohdata kasvotusten. Itsekin olen erakoitunut viime vuosina, vaikka ulkona tulee käytyä erinlaisissa liikuntaryhmissä. Muuten tulee oltua 4 seinän sisällä ja pelattua pelejä tietokoneella. Aika usein myös katson erinlaisia japanilaisia animesarjoja. On minulla toki muutamia kavereita mutta hekin asuvat kaukana ja yhteydenpito tulee skypen kautta. On hyvä että olet ottanut asian esiin koska jos pitäisit asian omana tietonasi, jossain vaiheessa ihminen vain hajoaa. Itse kärsin kaksisuuntaisesta mielialahäiriöstä. En tosin muista minkä tyypin. Lääkitys löytyy. Internetistä löytyy nykyään paljon tietoja erinlaisista sairauksista. Jos neuvo pitäisi antaa niin tässä se on, sinuna miettisin ensin, mitä niinä hetkinä tapahtuu kun kohtaus iskee, miltä se tuntuu. Kannattaa puhua myös miehellesi ja kysyä häneltä millanen olet kohtausten aikaan. Laittakaa asiat ylös vaikka paperille niin ne ei unohdu. Lääkäriin kannattaa mennä sitten kun kaikki yksityiskohdat ovat käyty läpi. Itsellä ei ole mitään lääkinnällistä koulutusta taustalla. Puhun tässä vain henkilönä joka on huolissaan. Kannattaa myös miettiä, noudattaako jonkun tuiki tuntemattoman neuvoja koska joskus he voivat olla väärässäkin.

Mä olen ihan vaan paras. Thanks.