Vittu mikä elämä

Hei
Kerrot sen verran vähän itsestäsi, että on vaikea kommentoida. Olisiko sinun mahdollista käydä vähän kävelyllä, jotta saisit liikuntaa ja raitista ilmaa? Asutko yksin?
Jutellaan täällä jos tahdot. Lievittäisikö se hiukan kurjaa oloasi?

Ystävällisesti,
pappi Elisabet

Puit kirjoittamalla sanoiksi tympääntymistäsi. Ja kyllä täällä joku toinen sanat lukee. Niin kuin jos tuossa neuvottiin. Laita takki päälle ja kengät jalkaa ja käy happihypyllä ja tee ihan rivakka lenkki. Ja huomenna ei ole pakko syödä makeaa. Elämän muutoksen voi ihan hyvin alkaa vaikka tänään.
Ja elämä tuo eteen myös ihmisiä.

Olen itsekin kokenut, että työttömänä, köyhänä ja yksinäisenä jne ei enää jaksa lähteä ulos, ei ole paikkojakaan vaan oma sohva, tietokoneella istuminen ja syöminen vetää puoleensa. Saa ainakin siten mielihyvää ja aivot sokerihumalan. Jotkut tarvii sitten muutakin humalaa että mielen saisi hyväksi näin. Mutta sokeri on halvempaa. Vielä kun mässyssä on vehnäjauhoja mukana niin ne pilaa kehon vielä paremmin. Sokerihumalan jälkeen tulee hypoglykemia, laskuhumala ja olo on entista pahempi.

Tärkeä olisi pitää verensokeri tasaisena ja sokerinhimon pois alkuun vaikka hedelmiä, nekin parempia kuin karkki ja keksit. Valitettavasti juuri halpa teollinen ruoka, eli ne keksit ja sokeri on juuri kaikkein eniten aivoja ja elimistöä tuhoavaa ja sairauksia aiheuttavia. Itse suorastaan masennuin vääränlaisesta ruoasta. Hyvä keino saada verensokeri hyvälle tasolle heti aamusta on kunnon aamupalan nauttiminen, edulliseksi tulee kaurapuuro ja kahvi ja vähitellen ruokavalion muuttaminen vähähiilihydraattiseksi ja hiilarit terveellisiksi. Kahvi piristää ja tuo mukavan energisen olon jonka jälkeen voi lähteä pienelle kävelylle. Puoli tuntia päivässä riittää ja mieli on valoisampi.

Jos ei aivot saa tarpeellisia ravintoaineita eikä keho liikuntaa, masentuu valoisinkin ihminen. Siinä syy monen masennukseen tänä päivänä. Ei sokerin tuhoamilla aivoilla jaksa suunnitella tai tehdä mitään. Liikunnan aloittaminen pelasti oman elämäni. Pikku hiljaa huomasi, että ulkona liikkumisesta tuli entistä parempi ja onnellisempi olo. Aivot erittää endorfiineja eikä sokeria tarvi mielialalääkkeeksi.

Kun vuodet kuluvat vaatteet kuluvat, eikä ole varaa käydä hiustenleikkuussa se vaikuttaa kaikkeen. Vanhat ystävät ovat kaikonneet, koska ulkoinen olemukseni ei ole samassa tasossa. Kukaan ei halua mukaansa edes ostoksille, jonkun yhteisen harrastuksen yhteyden jälkeen, koska en voi ostaa mitään.
Kynnys on kasvanut niin etten pääse se yli. Jopa omat lapset karttava ja lisänä etten saa annettua rahaa..
Tuo ei ole kuvitelmaa vaan tullut oikeasti esille esteenä minun seuralleni.