Kohtalaisen tunnettu asia lienee, että alueen nimistössä on paljon lappalaisilta vaikutteita saanutta.
Siksi kysynkin hieman vaikeampia nimiä kuin Mustarinta.
Tässä tulee kolme kysymystä.
1. Minkä Pielisjärven naapurikunnan nimi merkitsee virtaa tai valtaväylää?
2. Minkä kylän nimi merkitsee pisamaa, näppylää?
3. Minkä kylän nimi on ihmisjoukko?
Käsittääkseni tämä on aika vaikea.
Oljenkorsia on luvassa jos ei ala selvitä ollenkaan.
Toivotaan ettei tämä tule kolme kertaa peräkkäin.
Siksi kysynkin hieman vaikeampia nimiä kuin Mustarinta.
Tässä tulee kolme kysymystä.
1. Minkä Pielisjärven naapurikunnan nimi merkitsee virtaa tai valtaväylää?
2. Minkä kylän nimi merkitsee pisamaa, näppylää?
3. Minkä kylän nimi on ihmisjoukko?
Käsittääkseni tämä on aika vaikea.
Oljenkorsia on luvassa jos ei ala selvitä ollenkaan.
Toivotaan ettei tämä tule kolme kertaa peräkkäin.
Vastaukset 43
Vanhimmat
Täälläkin on noista kahdesta kylästä ollut puhetta, mutta ei paljon tuosta naapurista.
Olisiko Valtimo valtaväylä?
Vastaus kysymykseen 1: Juuka
Perun yllä olevan vastaukseni. Juukahan tarkoittaa pientä järveä, jonka lävitse virtaa joki.
1.Nurmes
2.Ruunaa
3.Kylänlahti
Jotenkin tuollaisia tuli mieleen lyseon ajoilta niin kuin joku ope olisi joskus sanonut.
1. valtimo
2. mätäsvaara
3. höljäkkä
Uusi arvaus.
1. Valtimo
2. Mätäsvaara
3.Kylänlahti
Eno mielletään nykykielesssä äitimuorin velipojaksi.
Pielisjärven eteläisessä naapurikunnassa on ennnen suomalaisia asunut saamelaisväestöä.
Historioitsijat arvelevat heidän antaneen paikkakunnalle nimen Eno, joka heidän kilellään merkitsee jokea.
Oikein vastasit, Eno tarkoittaa virtaa ja valtaväylää.
Kylät pisama ja ihmisjoukko?
En tiedä, mitä sana Ruosma tarkoitaa. Olkoon se vaikka pisama.
Vieki voisi olla johdannainen sanasta väki. Väkihän tarkoitaa ihmisjoukkoa.
Ruosma on tosiaan pisama tai näppylä.
Sekin oikein.
Vieki myös oikein , ihmisjoukko.
kamuttaja
1.9.2015 1:19
Ruosmasta vielä.
Aivan samantapainen sana on "ruoma" joka tarkoittaa lähinnä kurjaa ja usein myös siivotonta asumusta.
En usko paikannimen johtuvan kuitenkaan siitä.
Pikemminkin Vienan käsitteestä, jossa tuontapainen sana tarkoitta karua usein kivistä tai sorakangasta, jossa ei kasva kuin katajaa ja hieman mäntyä sekin heikosti.
Tuollainen löytyi toiselta saitilta.
Olet oikeassa, näin kirjoitin silloin.
Tänä talvena tutustuin täällä erääseen historian tutkijaan.
Hänen kanssaan tuli puhetta näistä nimistä, ja siinnä "sivistyin" monen nimen kohdalla.
Tämä tutkija kertoi tämän tiedon.
Kuten huomaat itse esitin vain arvelun, kun luulin Vienan käsitteen olevan pohjana.
Ei kuulemma ole, vaan lappalaisten jäänteitä onkin kyseessä.
Minulla on joitain hänen tutkimustuloksiaan lainassa, ja niitä tutkin mielenkiinnolla.
Niissä on kylläkin keskipisteenä muu kuin Pielisjärvi.
Vieki on väki. Pohjoissaameksi veahka.
I. Vastaan Ilomantsi, joka tarkoittaisi ylintä vettä. Ehkä siten valtavirtaa.
Vieki on aivan oikein, ihmisjoukko.
Kamutttajan houreeeita kaikkkii tyyni
Hämmästyttävää kaikki ratkaistiin kaikki ilman oljenkorsia.
Niin hämmästyttävän nopeasti meni, etten ehtinyt edes osallistua. Näyttää paikallistuntemus olevan jonkun sortin kantimissa ja henkseleissä resorinauhoitta;). jormalla ja teuvolla ei edes henkilötuntemus. Eloamme katsovat he uikuttaen kuin vahinko louhesta keskosina.
Lisää vaan samaa tyyliä.
Vaan minkähän takia Kaltimon aseman nimeksi tuli Eno 1973?
Thure Hellströmillä ja myöhemmällä sotien jälkeisellä historialla lienee osuutta asiaan?
Ja koska ajatus näissä asioissa minulla liikaakin rönsyilee, näkyikös tämä Enossa asti?
http://personal.fimnet.fi/private/hkoskel/h_lasku.htm
Kuuntelin vuosia sitten lomalla Pohjois-Karjalan radiota ja siellä tuli ohjelma Höytiäisen laskusta. Joku vanhempi mies oli kuolinvuoteellaan tunnustanut että lopullinen vedenkarkaaminen oli tapahtunut Puntarikoskella päihtyneiden mielijohteesta kun olivat rikkoneet patorakennelmia. Totta vai tarua, ken tietää?
Todella mielenkiintoinen tieto tuokin. Nämä ovat juuri niitä intresantteja, useinkin vain perimätietona kulkevia asioita, joita ei aina kirjoiteta mihinkään ylös. Tutkijoillakin on vain osa tietolähteistä käytettävänä.
Tätä tapausta on kyllä paljon tutkittu ja dokumentoitu. Taisi olla lujuuslaskelmissa klappia.
Esim.
http://kveikko.puheenvuoro.uusisuomi.fi/18096-suometar-1859-ensikaden-tietoa-hoytiaisen-purkauksesta
Nämä tuossakin esille tulleen digi lehdet ovat mahtavia:
http://digi.kansalliskirjasto.fi/sanomalehti/search
Kaltimon rautatieaseman muuttamiseksi Enon asemaksi ei liene mitään järkevää syytä. Tarpeeton toimenpide se on ollutkin, koska läheisyydestä löytyvät Kaltimonjärvi, Kaltimon kanava, Kaltimon silta, Kaltimonkoski ja Kaltimon vesivoimalaitos. Muitakin Kaltimo-alkuisia nimiä löytyy paikkakunnalta. Miksi vain yhden kohteen nimi on muutettu mitäänsanomattomaksi Enoksi? Nimi pitää palauttaa takaisin.
Kysyisin Kamuttajalta mihin lähteeseen tuo Ruosma perustuu? En löydä sen tyylistä sanaa mistään merkityksessä pisama tai näppylä. Olisi kiinnostavaa tietää.
"Edellä oleva esitykseni ei ole tyhjentävä. Maakunta- ja pitäjänhistorioissa
on koko joukko saamelaisperäisiksi oletettuja nimiä, joita en ole ottanut mukaan.
Tällaisia ovat esimerkiksi Ruosma Lieksassa (vrt. karj. ruosma ~ ruome ’ruoste’)"
Ei tullut apuja Alpo Räisäseltäkään, jonka olisi luullut löytävän Ruosmalle saameen pohjaavan kantasanan.
Olen tuossa ylempänä kertonut Rotestille.
Siis mikä on se saamen sana, johon Ruosma perustuu?
Sama kiinnostaa minua kovin. Karjalaksi ruosma on ruoste. Se voi olla myös sieni ja veden väri. Minkä värisiä lie olleet järvet ja purot Ruosmassa?
Jos ruosteelle hakee yhteyttä pisamaan, onhan siinä pilkkuja. Taitaa kuitenkin mennä mönkään, kuten ne entiset venesijan ja Venetsian vertailut:)).
Toivottavasti Kamuttaja vastaa etymologian niin saamme sielunrauhan.
On ruosta ruoste myös pohjoissaameksi. Jospa ne kaikki: suomi, karjala ja saamet tämän sanan kohdalla palautuvat varhaiskantasuomeksi kutsuttuun yhteiseen kantakieleen. Näppylä/pisama jää edelleen mysteeriksi.
http://sanit.oahpa.no/sme/fin/
Näin näkyy Kamuttaja kirjoittaneen eikä saano itse tutkineensa. Luetun ymmärtämistä ystävät. toivottavasti kertoo tutkjan nimen jos se on mahdollista. Ei ehkä viisasta tällä saitilla on noita räkyttäjiä eikä niitä kukaan normaali halua peräänsä. Ilmeisesti joku yliopiston tutkijoita.
"Tänä talvena tutustuin täällä erääseen historian tutkijaan.
Hänen kanssaan tuli puhetta näistä nimistä, ja siinnä "sivistyin" monen nimen kohdalla.
Tämä tutkija kertoi tämän tiedon.
Kuten huomaat itse esitin vain arvelun, kun luulin Vienan käsitteen olevan pohjana.
Ei kuulemma ole, vaan lappalaisten jäänteitä onkin kyseessä.
Minulla on joitain hänen tutkimustuloksiaan lainassa, ja niitä tutkin mielenkiinnolla.
Niissä on kylläkin keskipisteenä muu kuin Pielisjärvi."
Olen aivan samaa mieltä ei kenenkään nimiä tänne pilkkakirveiden ruodittavaksi.
Kirjoitin vain olevani kiinnostunut saamesta tulevasta etymologiasta. Karjalaan kun sopisi ja näköjään myös pohjoissaameen, kuten "kiitollinen.tiedosta" valaisi, juuri ruosteeseen viittaus.
Vitsailin mielikuvalleni pisamien ja ruosteen välillä, joka toi mieleen ikivanhat suomen kielen ylitulkinnat.
Toivoin Kamuttajalta etymologiaa, koska hänen mainitsemallaan tutkijalla sellainen luonnollisesti on ja siten myös Kamuttajan tiedossa, kun kertoi ruosman tarkoittavan pisamaa tai näppylää.
Näiden sanojen alkuperän selvittäminen on aina vain tietyn päättelyketjun pitämistä luotettavampa kuin muiden ehdotusten. Se edellyttää hyvin tarkkaa kielihistoriallisen äännevaihtelun tuntemista. Uusi päättely saatiin 2003 Ilomantsin nimelle, joka selitettiin pitkään syntyneen Ilja Mantsinen -nimisestä munkista. Professori Alpo Räisäsen mukaan Ilomantsin nimi onkin vanhempi kuin nimen synnystä sepitetty tarina. Saamelaisperäisen päättelyn esitti Ante Aikio sivuilla 101-102.
http://www.kotikielenseura.fi/virittaja/hakemistot/jutut/2003_99.pdf
Uskoisin, että ymmärrän lukemani, mutta eihän siitä koskaan ole varmuutta:))
Sama piä kesät, talavet. Eikä kevvällekkään oo vaiehtopiätä.
Jaahas, no nyt vastaan.
Itse olen pitänyt mielessäni Ruosmasta todennäköisempänä, mainitsemaani Vienan perua.
Kuitenkaan kun en ole kotimaan historian tarkassa analysoinnissa mikään huippu, niin annoin periksi mainitsemani tutkijan väitteelle.
Johtuu kai siitä, että tunnen kaukaista historiaa enemmän Orientin ja Etelä-Euroopan alueelta.
Kyllähän minä Suomenkin historiaa tunnen, ilmeisesti keskivertoa vähän paremmin, mutta en niin paljoa, että voisin väitellä jonkun alan asiantuntijan kanssa.
Tälläkin palstalla varmasti löytyy minua parempia.
En ole kysynyt mitkä ovat saamen kantasanat esim. Ruosma, tai muut mainitsemani, ja itse en osaa mitään saamen muotoa, kuin muutaman sanan.
Tutkijan nimeä en voi antaa, sillä hän ei halua joutua netin keskustelupalstojen käsittelyyn.
Kyseessä on kuitenkin, jo vähän varttuneempi, ja maineikas tutkija.
Minkä niminen tutkija onko kirjoja??????????
Kyllä löytyy kirjoja, mutta ei Pielisjärvestä, vaikka sitäkin sivuaa jossain kirjassa
Kamuttaja on hullu apina joka istwkären leipomokkjssa
Tuo Mustarintanen sai nimensä siitä kun Kolilla asui aikoinaan aikalailla rintava naisenpuoli, joka tietysti kylpi savusaunassa mutta ei muistanut siivota rinnuksiaan vaan nokiseksi jäivät tisut. Sitä sitten Pielisjärven pojat ihmettelemään kun naisissa Kolilla kävivät niin alkoivat kutsua Kolin vaaroja mustarintaseksi varsinkin kun niille noista Kolin kukkuloista ilta-auringon laskettua tuli sen naisihmisen rinnat mieleen.
Turha Kolista on jauhaa kun ei se kuulu liekaan eikä ole kuulunutkaan se on osa Kontiolahtea.
Siinnä oikein puupää nero kirjoittaa eikä tiedä mitään.
Tämä oli liian helppo netistä löytyi tieto vaikka kenelle.